Mitä jos luopuisin autostani?

Autoni on ollut todella vähällä käytöllä viimeisen vajaan vuoden aikana. Auton omistaminen tunnetusti tulee erittäin kalliiksi, joten päätin vähän laskea, mitä autosta luopuminen oikeasti tarkoittaisi taloudelleni. Ensinnäkin auton pitämisestä syntyy nämä suorat vuosittaiset kulut:

Liikennevakuutus	254 €
Autovero	176 €
Huolto	250 €
Renkaiden vaihto x2	70 €
Yhteensä	750 €

Huollon summa on karkea arvio keskimääräisestä, kun joka toinen vuosi pitäisi riittää öljynvaihto ja joka toinen tulisi sitten isompi määräaikaishuolto.

Näiden varsinaisten kulujen lisäksi olen vuodelle 2020 merkinnyt kuluihini 12*70 € = 840 € poiston. Tämä vastaa siis karkeaa arviotani auton arvonalentumisesta, joka on mielestäni aivan oikeaa kulua, vaikka sitä ei rahalla maksetakaan vaan omaisuuden arvon menettämisellä. Tuo arvonmenetyksen konkreettinen rahallinen vaikutus realisoituu siinä vaiheessa, kun pitää ostaa uusi auto vanhan tilalle. Poiston kanssa auton vuosittainen kulu nousee kohdallani 1590 euroon.

Tämän lisäksi täytyy huomioida tuottojen menetys, joka syntyy siitä, että rahani ovat sijoitusten sijasta kiinni tässä pelkkiä kuluja tuottavassa autossani. Arvioisin autoni realistisen myyntihinnan olevan n. 8000 €, jolle 6 %:n tuotto tarkoittaisi 480 € vuotuista tuottoa (verojen jälkeen n. 350 € verokannasta riippuen)

Jos siis luopuisin autostani, talouteni olisi vuositasolla noin 2000 € paremmalla mallilla kuin se on auton kanssa!

Kun ottaa huomioon, että vuosikuluni ovat noin 15 000 € tasolla, on tuolla yksittäisellä tekijällä valtava merkitys kokonaisuuteen (13,3 %).

Toki todellisuudessa vaikutus ei ole ihan noin suuri, koska joutuisin jollakin muulla tavalla sitten kulkemaan ne matkat, jotka nykyisin kulkisin autolla. Mutta koska laskelmani ei sisällä polttoainekuluja lainkaan, lieventyy tämä vaikutus polttoainekulut huomioimalla jonkun verran.

En kuitenkaan ole tällä hetkellä luopumassa autostani. Olen muuttamassa uuteen osoitteeseen, jossa todennäköisesti tarvin autoa useammin kuin nykyisessä (kaikki on kauempana kotoa). Lisäksi on mahdollista, että tulonhankinta alkaa vaatia autoa. Jos tekisin päätöksen, että en aio enää tehdä minkäänlaisia töitä, vaan elelen vain omaisuuteni tuotoilla, niin autosta luopuminen olisi ehdottomasti järkevää ja todennäköisesti sen tekisin, mutta tuollaista päätöstä en ole vielä valmis tekemään. Niinpä aion pitää edelleen pitää autoa varalla. Jos kuitenkin auto jatkaa pihalla seisomista yhtä vähällä käytöllä kuin nykyään, niin silloin ehdottomasti luovun siitä jossain vaiheessa.

Talouskatsaus tammikuu 2020

Muutan nyt vähän otsikointia ja raportoin jatkossa sekä tulot että menot samassa tekstissä, koska nykyään on aikaisempaa suurempi merkitys sillä, miten saan tuloja suhteessa menoihin. Aikaisemminhan tuloni ylittivät menoni niin selvästi, että niitä oli ihan mielekästä tarkastella erikseen, mutta nyt on tärkeää päästä hienosäätämään tulojen ja menojen suhdetta.

Tuloksi lasken kassavirtatulot, kuten  nettovuokratulot, osingot ja asettamieni optioiden preemioista saamani tuotot siinä vaiheessa, kun lopputulos varmistuu. En vielä tiedä käsittelenkö tappiolle päätyneet optiopositiot osana kyseisen osakkeen hankintahintaa (olettaen, että hankin sen osakkeen, josta olen myyntioption asettanut) vai osana kassavirtoja. Kummassakin lähestymistavassa olisi puolensa. Hankintamenon osana käsitteleminen toteuttaisi naked put -strategian sisäistä luonnetta/logiikkaa, mutta se olisi samalla tapa, jolla saattaisin vain pettää itseäni, koska optiopositiot tuolloin näyttäisivät positiivista tuottoa, vaikka tosiasiassa ne aiheuttaisivat enemmän tappioita kuin tuottoa. Teen varmaan päätöksen sitten, kun tuo tulee ajankohtaiseksi.

Sijoitusten arvonnousuja en käsittele tulona edes realisoitumisvaiheessa. Näen asian niin, että nuo arvonnousut pitäisi enemmänkin saada valjastettua tuottamaan niitä säännöllisiä kassavirtatuottoja kuin olla mukana tulo-/menolaskelmissa. Arvonnousuihin kun kerran ei voi luottaa samalla tavalla kuin siihen, että yhtiöt keskimäärin jakavat noin entiseen tahtiin osinkoja ja vuokralainen maksaa entiseen tahtiin vuokransa.

Tammikuussa menoni olivat 1420,09 € ja tuloni (laskennallisten verojen jälkeen) 815,06 €. Vajausta oli siis 605,03 €. Kulut vaikuttavat tällä kertaa todella korkeilta ja vajaus isolta, mutta en pidä kuukautta epäonnistuneena kulujeni osalta. Tammikuussa jouduin nimittäin käymään lääkärillä, johon meni n. 185 €. Olisin toki päässyt vähemmällä julkisella, joten siinä mielessä tuo oli tuhlausta, mutta halusin hoitaa asian heti ilman jonotusta, niin maksoin oikeastaan ihan mielellään tuon yksityiselle. Eipä tarvinnut rasittaa julkista talouttakaan pikkuvaivoillani.

Lisäksi minulle tuli tulevasta omasta muutostani sekä eräässä toisessa muutossa avustamisesta kuluja reilu 130 €. Käytin myös urheiluun 60 € ja ostin talvikengät (pakollinen, koska vanhat hajosivat) 89 €:lla. Yhteensä näistä mainituista eristä tuli ylimääräisiä kuluja vajaa 470 €. Tammikuu sattuu olemaan kuukausi, jolloin minulle tulee kolmen kuukauden välein tulevat sähkölaskut ja oli myös minun vuoroni maksaa vastike.

On siis ymmärrettävää, että kuluni olivat nyt korkeat.  Positiivista oli myös se, että paheeni eli ruokailukulut olivat tällä kertaa poikkeuksellisen alhaiset. Ruokaan meni vain 442 €, vaikka yleensä menee noin 600 €. Syynä tälle oli lähinnä tammikuun dieettini, jonka aikana pudotin pari kiloa (eli en paljoa, mutta ei ole paljoa ylimääräistäkään).

En siis ole hirveän huolissani vielä menojen tasosta tai tulojen ja menojen erotuksesta, vaikka tämä ensimmäinen tarkastelukuukausi vähän huonolta näyttääkin. Helmi- ja maaliskuussa voi myös muuton johdosta olla ylimääräisiä kuluja, mutta sen jälkeen pitäisi menopuolen tasoittua ja pääsee näkemään, mikä se tilanne oikeasti on.