tag:blogger.com,1999:blog-2376370560788446931.post1665743231881650148..comments2023-05-10T12:21:57.486+03:00Comments on Rahalla vapaaksi: Taloudellisen riippumattomuuden rahasto HCP QuantRahalla vapaaksihttp://www.blogger.com/profile/12483112027498087248noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-2376370560788446931.post-59557590855188128772014-08-05T17:51:02.522+03:002014-08-05T17:51:02.522+03:00#1 Tajusin tuon aikaisemman vastaukseni kirjoittam...#1 Tajusin tuon aikaisemman vastaukseni kirjoittamisen jälkeen, että hallinnointi-/merkintäpalkkiossa sijoittaja maksaa odotetusta rahastonhoitajan taidosta. Muutahan mekanismia ylihinnan pyytämiseen ei noissa ole. Suljetuissa markkinahintamekanismi automaattisesti siirtää odotuksissa tapahtuneet muutokset yksittäisen sijoittajan maksamaan hintaan. Tuossa hallinnointikulumekanismissa puolestaan on se ongelma, että tutkimusten perusteella suuret kulut pääsääntöisesti johtavat huonoihin tuottoihin, eivätkä ylituottoihin. Se ei tietenkään tarkoita, ettei joku silti odottaisi saavansa merkittäviä ylituottoja kovista kuluista huolimatta. Olihan tämä yksi sisäpiirikauppaa käyvä rahastokin, joka peri todella kovia kuluja, mutta teki samalla valtavat tuotot (sisäpiiritiedon avulla).<br /><br />2# Juu kulut tosiaan on vähennettävä markkinatuotosta. Kulutonta tapaahan sijoittaa markkinatuottoon ei ole.<br /><br />Kirjoitukseni on tosiaan tuon "pahimmillaan"-osion osalta vähän turhan epäselvä. Ajatukseni on siis, että oletan markkinoiden olevan ei-tehokkaat ja Havian olevan sellainen rahastonhoitaja, joka voi voittaa markkinat johdonmukaisesti. "Pahimmillaan" ajattelen olevani väärässä markkinoiden tehokkuudesta, jolloin ei olisi mahdollista voittaa markkinoita ja tällöin Haviakaan ei siihen pystyisi. Ihan oikeasti pahin vaihtoehto olisi toki se, että markkinat eivät ole tehokkaat, jolloin on mahdollista johdonmukaisesti voittaa tai hävitä markkinoille ja Havia kuuluu siihen ryhmään, joka johdonmukaisesti häviää markkinoille. Tekstissä en pitänyt tätä pahimpana vaihtoehtona, koska tuottohistorian perusteella ja Havian tekstejä lukeneena en näe, että Havia voisi olla johdonmukaisesti keskimääräistä huonompi rahastonhoitaja. Voin toki olla väärässä ja siten olet oikeassa tuosta kolmannesta vaihtoehdosta. Kyse ei siis ollut siitä, että rahastonhoitajan merkitys olisi 0 vaan ihan vaan Haviaan kohdistuvasta kovasta arvostuksestani.Rahalla vapaaksihttps://www.blogger.com/profile/12483112027498087248noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2376370560788446931.post-38098184725668246402014-08-05T14:07:18.305+03:002014-08-05T14:07:18.305+03:001# Avoimissa rahastoissa maksetaan rahastonhoitaja...1# Avoimissa rahastoissa maksetaan rahastonhoitajan kyvystä saavuttaa ylituottoja.<br />2# Jos oletetaan että markkinat ovat tehokkaat, ainoa ODOTUS on tuo markkinatuotto. Mutta silti siitä maksetaan juoksevia kuluja joka tapauksessa.<br /><br />Eli siis pahin tilanne on maailma jossa kaikki saavat markkinatuoton, ja paras tilanne on maailma jossa rahastonhoitaja ylittää markkinatuoton.<br />Mites se kolmas maailma, missä rahastonhoitaja alittaa markkinatuoton toimimalla systemaattisesti inhimillisesti? Vai oletetaanko tässä, että rahastonhoitajan merkitys on 0 ja kyseessä on vain konemainen strategia, joka ei voi toimia systemaattisesti keskituottoa heikommin.Massimakenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2376370560788446931.post-79246850204597422852014-06-25T22:46:58.162+03:002014-06-25T22:46:58.162+03:00Vastaan kohdittain:
#1 Seison edelleenkin väittee...Vastaan kohdittain:<br /><br />#1 Seison edelleenkin väitteeni takana. Avoimissa rahastoissa ei makseta ylituoton ODOTUKSISTA. Rahastot merkitään ja lunastetaan substanssiarvostaan, eikä siis odotettu yli- tai alituotto vaikuta maksettavaan merkintähintaan. Tämä näkökulma syntyy siis vertailusta suljettuihin sijoitusrahastoihin, joissa rahastoja myydään ja ostetaan substanssipreemiolla tai (yleensä) -alennuksella. Näissä odotettu tuotto vaikuttaa siihen hintaan, jolla rahastoa saa ostettua.<br /><br />Avoimissa rahastoissa ei siis joudu maksamaan odotetusta ylituotosta (joka huomioi odotetut kustannukset), koska koskaan ei jouduta maksamaan preemiota. Samalla kuitenkin avoimissa rahastoissa ei hyödytä substanssialennuksista, jos esimerkiksi odotetut kustannukset ovat suuremmat kuin mahdollinen odotettu ylituotto. Muistutan vielä kerran, että väitteeni koski tilannetta, jossa sijoittaja odottaa saavansa ylituottoa rahastosta (huomioiden kulut), ja tällaisissa tilanteissa hän ei joudu maksamaan ekstraa tästä odotuksestaan, vaikka markkinat olisivat hänen kanssaan samaa mieltä tulevasta ylituotosta.<br /><br />#2 Jälleen kyse on odotuksista. En väitä, että sijoittaja tulee saamaan markkinatuoton, vaan että ainoa perusteltu ODOTUS tehokkailla markkinoilla olisi markkinatuotto. Toteutunut tuotto on puolestaan riippuvainen sattumasta, eikä sitä voi täsmällisesti ennustaa. Kymmenen kertaa kolikkoa heitettäessä realistinen odotus on viisi kruunaa ja viisi klaavaa. Tämä ei tarkoita sitä, että toteutunut tulos ei voisi olla kymmenen kruunaa tai kymmenen klaavaa tai mitä tahansa niiden väliltä.<br /><br />Sen toki myönnän, että sanamuotoni oli huono, koska se antaa tosiaan kuvan "pahimmasta skenaariosta", mikä ei ollenkaan ollut tarkoitukseni. Rahalla vapaaksihttps://www.blogger.com/profile/12483112027498087248noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2376370560788446931.post-15475628346816304852014-06-25T20:08:49.181+03:002014-06-25T20:08:49.181+03:00Sen verran virheitä ylläolevassa kirjoituksessa, e...Sen verran virheitä ylläolevassa kirjoituksessa, että pakko kommentoida. Kirjoitan aika negatiiviseen sävyyn, joten mainittaakon alkuun, että olen sijoittamassa omia rahojani Quanttiin.<br /><br />#1 Kirjoitit, että "avoimissa rahastoissa ei tarvitse maksaa ylituoton odotuksista." Quantin tapauksessa ylituottosidonnainen palkkio lähtee kvartaaleittain, eikä aiemman kvartaalin alituotto vaikuta millään tavalla seuraavan kvartaalin ylituottopalkkioon. Tämä tarkoittaa, että vaikka rahasto tuottaisi 10 vuoden aikavälillä pelkästään indeksin verran, noin joka toinen kuukausi lähtisi palkkio "ylituotosta", koska 3kk on niin lyhyt aika että ylituottojaksoja ja alituottojaksoja mahtuu mukaan paljon. Tämä tekee myös kulurakenteesta epäselkeän; on mahdoton arvioida etukäteen, kuinka paljon rahastoon sijoittaminen maksaa kulujen muodossa.<br /><br />#2 Kuvittelemasi "pahin skenaario" on saada markkinatuotto vähennettynä kuluilla. Tässä menee odotusarvo, varianssi ja toteutunut tuotto sekaisin. On totta, että *odotusarvo* sijoitukselle pahimmassa mahdollisessa skenaariossa on markkinatuotto miinus kulut (joiden suuruutta ei voi etukäteen tietää). Toteutunut tuotto voi tässä skenaariossa kuitenkin olla mitä vaan, esim. -40% vaikka vertailuindeksi nousisi +10%. Tehokkaiden markkinoiden teoria ei tietenkään väitä, että kaikki sijoittajat saisivat saman tuoton!<br /><br />Huoli sijoitettavan pääoman kasvun vaikutuksesta strategian toteuttamiseen on aiheellinen ja mielestäni suurimpia riskejä tuossa rahastossa. Sijoitusonnea!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2376370560788446931.post-78311165167251098542014-06-23T22:54:17.506+03:002014-06-23T22:54:17.506+03:0010k sisään, toivottavasti Pasi hoitaa hommansa ren...10k sisään, toivottavasti Pasi hoitaa hommansa rennon varmalla otteella. Pelkkiä numeroita ne isotkin luvut ovat :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2376370560788446931.post-15920819088589370432014-04-19T16:20:05.647+03:002014-04-19T16:20:05.647+03:00Hyvä postaus.
Keskeiset asiat on kirjattu kattava...Hyvä postaus. <br />Keskeiset asiat on kirjattu kattavasti. Seuraillaan siis!Kinskihttps://www.blogger.com/profile/09861650687810998382noreply@blogger.com