Talouskatsaus helmikuu 2020

Vähän venähti tämän talouskatsauksen kanssa.

Helmikuussa menoni olivat 1109,65 €. Helmikuu on tyypillisesti ollut minulle alhaisten kulujen kuukausi (muutenkin kuin vähäisemmän päivämäärän takia). Tällä kertaa kuitenkin muutto aiheutti 314 € ylimääräisiä kuluja. Jos nuo muuttokulut vähentää kokonaiskuluista, niin kulutaso olikin jo todella alhainen (verrattuna minun normaaleihin kuluihin), eli olen ihan tyytyväinen helmikuun kulutasoon. Jopa muuttokulut mukaan lukien tämän vuoden helmikuun kulut olivat vain hieman suuremmat kuin vuosi sitten.

Kun katsoo edellisen vuoden huhti-toukokuuta, on melko selvää, että tänä vuonna noiden kuukausien kulut tulevat laskemaan. Koronaepidemia on saanut pysymään kotona ja tekemään itse ruokaa (ravintolaruoan sijasta), mistä tulee varmasti valtavat säästöt. Tosin meillä minä yleensä käyn kaupassa, joten tässä tulee samalla maksettua myös vaimoni ruokia isommassa määrin kuin normaalisti, joten säästöni ei välttämättä ole yhtä suuri kuin jos maksaisin vain omat ruokamenoni. Toisaalta korona vähentää myös muuta kulutusta kuin ruokailumenoja, joten eiköhän lähikuukausina ihan kivasti laskevaa 12 kk rullaavaa kulukäyrää saa katsella.

Kassavirtatuloja helmikuussa oli 465,30 € (helmikuu on huono osinkokuukausi). Tuloja oli siis 644,35 € vähemmän kuin menoja. Maalis- ja huhtikuussa tilanteen olisi pitänyt kääntyä, kun osinkokauden piti alkaa, mutta nyt koronaviruksesta seuranneet yhtiökokousten lykkäykset ja osinkojen leikkaukset loivat hieman jännitystä tämän kevään kassavirtoihin. Onneksi minulla on tällaisia aikoja varten käteistä varalla sen verran, että minun ei tarvitse alkaa pakkomyynteihin elinkulujeni kattamiseksi. Toivottavasti viimeistään vuoden päästä keväällä osinkovirrat pääsevät taas kunnolla käyntiin.

Korona muistutti hajauttamisen tärkeydestä

Sijoituseurojen hajauttaminen eri kohteisiin on hyvä tapa pienentää riskiä suuresta ja pysyvästä rahojen menetyksestä. Hajautettu salkkukin menettää kyllä arvoaan tällaisissa pörssiromahduksissa, mutta ero on siinä menetyksen pysyvyydessä. Indeksi elpyy kyllä ajan myötä, mutta konkurssiin mennyt sijoituskohde ei sieltä enää nouse.

Tästä huolimatta moni sijoittaja ei hajauta, esimerkiksi koska hajauttaminen suojaa paitsi tappioilta myös kovimmilta nousuprosenteilta. Mitä laajemmin hajautettu salkku on, sitä enemmän se yleensä noudattaa yleistä kehitystä. Ilman hajautusta taas tuotto voi olla jotain ihan muuta. Tuotonhakuisimpien on siis välttämätöntä pyrkiä välttämään liiallista hajautusta, jotta korkeat tuottoprosentit ovat ylipäänsä mahdollisia. Toisaalta hajautuksen puute saattaa myös johtua puhtaasta ymmärtämättömyydestä.

Viimeistään nyt koronapaniikin aikana on kuitenkin hyvä tajuta, että aina voi olla se joku yllättävä tekijä, joka vie turvallisena tai "varmanakin" pidetyn sijoituksen jopa nolliin. Esimerkiksi vanhustenhuolto on voinut vaikuttaa turvalliselta sijoitukselta, joka ei voi epäonnistua. No entäs sitten, jos yhtäkkiä 10-15 % maailman vanhuksista kuoleekin äkillisesti? Entä jos juuri se omistamasi firma onkin pahiten epidemian kourissa kärsien kaiken lisäksi vielä mainehaittojakin asian huonosta hoidosta? Eipä ehkä olekaan ihan niin varma juttu.

Olen myös seurannut Scandic Hotelsia*, joka nousi syksystä helmikuulle kivasti ja tulevaisuus näytti valoisalta. Sitten tulikin korona ja osakkeen hinta putosi 116 sek:stä suoraan n. 25 sek (tätä kirjoittaessa). Tämän päivän laskuprosentti on yli 20 % ja korona-romahduksen alun jälkeen osakkeella ei ole ollut yhtään nousupäivää, vaikka muuten pörssi on välillä elpynytkin. Sääliksi käy sitä, joka on Scandicia pitänyt varmana sijoituksena. 

Ja kun on sanonta, joka menee karkeasti näin: "Se ei ole se ensimmäinen 50 % pudotus, joka on kohtalokas vaan se toinen" (jos joku muistaa tarkan lainauksen, niin kertoisitko kommenteissa, niin korjaan tähän - en löytänyt googlella), niin Scandicin hinta on nyt puolittunut kahdesti. Mahtaako tulla vielä kolmas?

Vaikka tämänhetkinen kriisi ei koskisikaan sitä omaa "varmaa" sijoituskohdettasi, niin et koskaan voi olla varma, etteikö seuraava koskisi. Vaikka itse liiketoiminta olisi "varmaa", niin kaikissa yhtiöissä on vähintäänkin kirjanpitorikosten ja muiden väärinkäytösten riski, jotka voivat hyvin nopeasti viedä arvon koko sijoitukselta. Ja aina on olemassa se suuri tuntematon mustan joutsenen riski, joka voi iskeä täysin puskista ilman, että kukaan pystyy sitä odottamaan. Se, että et näe sijoituksessasi riskiä, ei tarkoita, että riskiä ei ole olemassa, vaan sitä, että sinulla ei ole riittävän hyvä mielikuvitus.

Se on toki eri asia, jos on valmis kantamaan sen riskin, että menettää koko omaisuutensa, koska kukin toimikoon tavallaan. Mutta jos olet sitä mieltä, että mahdollisesti vuosikausien aikana kerrytetty varallisuus olisi ihan kiva säilyttää, eikä alusta aloittaminen hirveästi kiinnosta, niin hajauttaminen on oikea vaihtoehto sinulle.


(*Scandicin nostin tähän siis sen takia, että ostin sitä itse viime keväänä n. 80 sek:lla ja myin n. 105 sek:llä nousuvaiheessa ja olisin halunnut palauttaa sen jossain välissä salkkuun. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, ettei mikään hinta ole tarpeeksi alhainen. Toisaalta jos firma selviää tästä kriisistä hengissä ja bisnes palautuu normaaliksi, niin tässä on kyllä melkoiset nousuprosentit tiedossa.)

Koronapaniikin keskellä

Kirjoittelu on jäänyt aika vähälle viime aikoina, mutta nyt taidetaan elää sellaisia aikoja, joista on syytä kirjoittaa jotain muistiinkin tulevaa varten. Korona on monessa länsimaassa (varmaan kaikissa) eksponentiaalisen kasvun vaiheessa, mutta tauti on vielä sen verran aluillaan, että vaikea tietää, mihin tämän kanssa päädytään. Globaalisti sairastuneita on n. 126 000 (joista 81 000 Kiinassa, josta tauti lähti liikkeelle) ja kuolleita 4633 (joista 3169 kiinassa). Etenkin Italian tilanne näyttää pahalta, koska siellä kuolleisuuskin vaikuttaa olevan korkeampi kuin muualla.

Markkinat ovat olleet paniikissa helmikuun viimeiseltä viikolta lähtien. Laskua on kertynyt noin 20 % pääindekseissä. Tällekin päivälle taitaa olla tiedossa ruma laskuavaus.

Itselläni oli ennen laskun alkua iso käteiskassa (muistaakseni n. 60 000 €) sijoitettavaksi. Tällä hetkellä jäljellä on vielä n. 15 000 € plus varakassa 9 000 €, jonka pyrin olemaan sijoittamatta, koska se on tarkoitettu elämisen kuluihin. Aika paljon tuli sijoitettua "liian aikaisin", koska en tietenkään osaa ennustaa, milloin kurssit kääntyvät takaisin nousuun. Rahat olivat tuottamattomina, joten jo 10 % alennusmyynnit tuntuivat houkuttavilta. Pistin näin ollen rahaa kiinni sitä mukaa kuin laskevat osakkeet saavuttivat ennen kriisiä asettamiani ostotasoja.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pörssikurssien lasku tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa, koska taudin leviäminen on edelleen kiihtyvässä vauhdissa ja valtiot tekevät koko ajan kovempia toimenpiteitä taudin leviämisen hillitsemiseksi (kouluja suljetaan, matkustamista rajoitetaan, yleisötilaisuuksia perutaan). Vaikka epäilen laskun jatkuvan, en silti aio myydä mitään (muuten kuin ehkä verosyistä tappioita realisoidakseni). Sen verran olen ottanut näkemystä laskun puolesta, että ostin parilla tonnilla bear-sertifikaattia DAX-indeksiin. Kyse on ilman vipua olevasta tuotteesta, joten kovin vahvaa näkemystä en ollut valmis ottamaan. Mahdolliset voitot liikkuvat siten sadoissa euroissa, joten kovinkaan vahvaa suojaa en tästä salkulleni saa. Lähinnä kyse on "karkkirahan" tienaamisesta ja sen testaamisesta, kuinka hyvin osaan arvioida suunnan. Koska väärässä olemisen mahdollisuus on suuri, en ole valmis riskeeraamaankaan paljoa.

Vaikka uskon laskun jatkuvan pidempään ja vaikka minulla on ns. short-positio päällä DAX:in kehityksen suhteen, aion silti jatkaa ostoja sitä mukaa kuin vastaan tulee uusia houkuttavia hintatasoja. Kun pörssit paniikin hellittäessä kääntyvät taas nousuun, uskon nousun olevan nopeaa. Siinä on myöhäistä sitten surkutella käyttämättömän käteiskassan kanssa, kun ei tullut ostettua halpoja osakkeita.

On toki riski, että lopulta olen lyönyt kassani kiinni aivan liian aikaisin ja parhaat alennusmyynnit jäävät hyödyntämättä. Niitä aikoja varten minulla tosin pitäisi vielä olla Nordnetin superluotto-ominaisuus käytettävissä, mutta saas nyt nähdä, mitä sen kanssa teen. Nykyisellä tulotilanteella velkasijoittamisen kanssa pitää olla erityisen varovainen. Mutta sitten taas toisaalta, mitä isommalla osinkoprosentilla saan ("turvallisia") osakkeita ostettua, sitä pienemmäksi riskiksi pienikorkoinen superluotto muodostuu. Ja kun pörssistä on suurin ilma otettu pois, on kurssilaskunkin riski pienempi kuin kaikkien aikojen huippulukemissa. Ongelma vaan on siinä, kun ei yhtään voi tietää, missä se todellinen pohja on. Vaikka tilanne olisi se, että "koskaan eivät kurssit ole pudonneet tätä enempää", se ei tarkoita, että kurssit eivät voisi laskea vielä siitäkin.

Tällä hetkellä odotan, että kurssilaskun suuruudeksi tulee noin 30-40 % ja sijoitan rahojani niin, että odotan kaikkien rahojeni olevan kiinni siinä 30 % paikkeilla. Sen jälkeen pitäisi pitää hengähdystauko ja miettiä käytänkö sitä velkarahaa vai en. Jos -40 % lukemissa päätän olla käyttämättä, niin harkinta pitää tehdä uudestaan, kun on -50 %, -60 % jne. Ja sitten, kun kurssit elpyvät, voin taas jälkiviisastella, mitä olisi pitänyt tehdä.


PS. Olen myös pienimuotoisesti alkanut käyttää call-optioita, koska nopeassa (väliaikaisessakin) nousussa ne tuottavat hyvin, mutta jos kurssit jatkavatkin pitkään laskuaan, riski on tuhansien eurojen sijasta rajoittunut siihen muutamaan kymppiin, jonka olen niihin sijoittanut. Testailen nyt vähän, miten tämä toimisi käytännössä. Lähes uhkapeliähän tämä on, mutta kokonaisuudesta niin pieni osa, että menköön oppirahoina ("kurssimaksu"), jos päädyn miinukselle.

PS2. Oman salkun käyttäytymisestä vielä todettava se, että mukavasti näyttää laskevan muuta pörssiä hitaammin näinä laskupäivinä. Esim tätä kirjoittaessa, kun pörssi näyttää -5 %, on oma salkku "vain" -3 %.