torstai 10. joulukuuta 2020

Talouskatsaus loka-marraskuu 2020

Taas pääsi lipsahtamaan yksi raportti välistä, mutta meneehän se näin kaksi kerrallakin. Eipä ne kuukaudet niin hirveästi toisistaan eroa.

Lokakuun kulut olivat 813,16 € ja marraskuun 918,66 €. Lokakuu oli aika peruskuukausi ilman suuria satunnaisia tai vuosittaisia kuluja paitsi muutaman pelin ostin Steamin alesta 66,60 €:lla. Marraskuu oli samoin melko peruskuukausi paitsi pieni lääkärillä käynti maksoi 150 € ja urheiluvarusteita ostin n. 80 €:lla.

Kulutus vaikuttaa vakiintuneen nyt melko matalalle tasolle. Tämän vuoden kokonaiskulut vaikuttaisivat jäävän alle 15 000 € ja ensi vuosi todennäköisesti jää selvästi alle senkin, koska tämän vuoden alkuvuonna kulut olivat vielä korkeammalla tasolla, minkä lisäksi käytin tänä vuonna tonnin uuteen sänkyyn, mikä ei luonnollisesti tule tapahtumaan uudestaan ensi vuonna. Toki jos korona hellittää ja matkailu tulee taas mahdolliseksi, voi olla, että ulkomaanmatkailu tulee viemään taas osansa.


Tuloja (kassavirtatulot verojen jälkeen) lokakuussa oli 741,47 € ja marraskuussa 1043,07 €. Lokakuussa tuloja laski vielä se, että yksi sijoitusasuntomme oli myynnissä ja siitä aiheutui kuluja, mutta ei tullut vastaavasti tuloja. Lokakuun aikana asunto meni kaupaksi, joten marraskuussa tuli taas normaalimmat vuokratulot ilman ylimääräisiä kuluja. Marraskuussa sain poikkeuksellisen paljon tuloja optioiden myymisestä (n. 393 €) ja lokakuussakin jonkin verran (n. 190 €). Koko vuoden aikana olen saanut optioista n. 1160 €. Optiotuloja vähensi se, että en pitänyt pahimpia koronakuukausia (maalis-elokuu) hyvänä aikana myydä optioita. Nopeiden hintamuutosten todennäköisyys oli liian suuri ja kun noiden optiopositioiden tappiot eivät ole vähennyskelpoisiakaan.

Tulojen ja menojen erotus oli siten lokakuussa -71,68 € ja marraskuussa +124,42 €. Vuoden kumulatiivinen miinus on viime kuukausina vakiintunut tuonne 3000 € paikkeille, johon tosiaan sisältyy se n. 1000 € sänkyostos. Eli sänkyostoksella oikaistuna olen miinuksella "vain" 2000 €, ja jos oikaisen pois myös autosta tekemäni poiston (70 €/kk eli 770 €), jolla ei ole kassavirtavaikutusta, niin miinussaldo onkin enää reilun tonnin. Eli jos varallisuudessani on arvonnousua kokonaisuudessaan yli tuon reilun tonnin, on talouteni tasapainossa. Yhden vuoden arvonnousu ei tosin ole se relevantti luku, vaan se, millaista arvonnousua omaisuuteni tuottaa pitkällä tähtäimellä. Ja nyt, kun sijoitussalkustani on tullut siivottua se huonolaatuisin asuntosijoitus, on kokonaisuuden arvonnousupotentiaalikin paremmalla mallilla kuin aikaisemmin.




torstai 29. lokakuuta 2020

Talouskatsaus elo-syyskuu 2020

Kylläpä nyt on laiskottanut talouskatsausten kanssa. Kirjoittaminen nyt on ollut vähäistä muutenkin, mutta nyt en ole saanut edes talouskatsauksia aikaiseksi. Elokuu jäi kokonaan väliin ja syyskuunkin kanssa venyi ihan lokakuun lopulle. No tässä on nyt sitten molemmat kerralla ja katsotaan, miten lokakuun lukujen kanssa käy.

Elokuussa menot olivat 878,25 € ja syyskuussa 678,94 €. Kulut pysyivät siis todella hyvin kurissa ja syyskuun lukema oli alhaisin kulumäärä, mitä minulla on ollut koko seurantani aikana. Tähän asti pienimmät kulut olivat lokakuussa 2014, jolloin rahaa meni 685,99 €. Nähdäkseni syynä kulujen pienentymiselle on ollut se, että alkuinnostus ruoanlaiton kanssa on vähän kadonnut ja olen alkanut tekemään helpompia ja halvempia ruokia, kuten pakastepizzoja. Ja syömään ylipäänsä vähemmän. Toinen syy on kulujen epätasainen jakautuminen eri kuukausille ja nyt vaan on ollut kuukausia, joille ei ole osunut kovin montaa isoa laskua. Syyskuulle kyllä osui 122 € vakuutuslasku, mutta se ei riittänyt pilaamaan hyvää kuukautta.


Tuloja (kassavirtatulot verojen jälkeen) elokuussa oli 722 € ja syyskuussa 892,23 €. Syyskuun tuloja heikensi se, että laitoimme vuokralaisen lähdettyä yhden sijoitusasuntomme myyntiin, minkä johdosta emme saaneet siitä tuloja syyskuussa emmekä lokakuussa, mutta vastikkeet piti tietysti maksaa normaalisti. Lokakuussa asunto onneksi meni kaupaksi, joten jatkossa ylimääräistä vastikerasitetta ei ole.

Sijoitusasunnon myimme, koska alkoi tuntua, että asunnon arvo laskee niin kovaa, ettei vuokra"tuotosta" jää hirveästi käteen etenkään verojen jälkeen. Korjausvelkaakin vanhassa talossa on. Karkeasti arvioiden koko omistusajalta jäimme asunnosta ehkä hieman plussalle (en uskalla tehdä tarkkaa laskelmaa - tulee vain paha mieli). 

Olen tullut siihen tulokseen, että parempi pysyä sijoituskämppien kanssa laadukkaammissa kohteissa hyvillä sijainneilla kuin tällaisissa vanhoissa taloissa halvoilla alueilla. Kyllä sen asunnon pitäisi pystyä luottaa vähintäänkin säilyttävän arvonsa (toki maksoimme tästä kyseisestä asunnosta alun perinkin liikaa) ja mielellään saavan jopa arvonnousua kuin katsoa arvon sulavan ja elää vain toivossa, että kassavirrat riittävät kattamaan arvonmenetyksen. Vuokralaisetkin huonontuvat huonontumistaan rakennuksen ikääntyessä, kun uusiakin asuntoja paremmalla sijainnilla olisi paljon tarjolla.

Tulojen ja menojen erotus oli elokuussa -156,25 € ja syyskuussa 213,29 €, eli yhdessä nämä kaksi kuukautta jäivät lievästi plussalle. Osinkoja on alkanut tulla taas mukavasti, kun keväällä lykättyjä on hieman taas maksettu syksyn aikana. Lisäksi olen saanut hieman lisätuloa myymällä optioita (pääasiassa naked put, mutta myös välillä covered call). 

Nyt pitäisi vielä katsoa, miten saan asunnosta vapautuneet rahat parhaalla tavalla tuottamaan. Nythän on ollut viime päivinä ihan mukavia laskupäiviä, mutta pelkona on, että laitan rahat liian aggressiivisesti kiinni pörssiin ja lasku jatkuukin, tai sitten en laita tarpeeksi aggressiivisesti ja pörssit kääntyvät nopeasti taas nousuun. Kunpa olisi se kristallipallo.



keskiviikko 19. elokuuta 2020

Talouskatsaus heinäkuu 2020

Heinäkuussa kulut räjähtivät käsiin. Lukema 2790,91 € on kovimmat kulut, mitä minulla on ollut yhtenäkään kuukautena koko seurantani aikana. Luku ei kuitenkaan välttämättä täysin kuvaa todellisuutta. Päädyimme nimittäin ostamaan uuden sängyn, josta osuuteni on reilu 1000 €. Yksittäiselle kuukaudelle kirjattuna tämä tekee valtavan pompun kuluihin, mutta jos kulun siirtäisi vaikutusajalleen (oletettavasti yli 10 vuotta), niin kyse onkin alle 10 €/kk kulusta.

Olisin voinut tehdä sängyn kanssa niin, että olisin jättänyt kulun merkitsemättä hankintahetkellä ja sen sijaan alkanut tehdä esim 10 €/kk kuukausipoiston, mutta en pitänyt sitä vaivan arvoisena. Riittävää on, että tiedän itse, että vuodella 2020 on noin tonni ylimääräistä kulua, joka ei varmasti ainakaan lähivuosina tule toistumaan.

Omakotitalon kanssa tämä kysymys saattaa kuitenkin olla vähän isommassa roolissa. Taloon kun kerran liittyy tiettyjä isompia remppoja, jotka tähän asti on tullut maksettua vastikkeiden kautta, mutta nyt ne tulevat kerralla useiden vuosien välein. Vähän harkitsin, että alkaisin laskea kuukausikuluihini laskennallista "korjauskulua", joka sitten kumoaa noita tulevia remppoja etukäteen ja jälkikäteen toimii noiden remppojen poistona. Mutta kun en yhtään tiedä, mikä se oikea luku tuollaiselle korjauskululle olisi, niin on jäänyt tekemättä. Ehkä päädyn vaan tekemään vuosikorjaukset kertakuluna ja sitten isommat poistona jälkikäteen. 

Jos haluaisin maksimaalisesti pettää itseäni, laittaisin nuo isot remontit vain talon hankintahinnan lisäykseksi, enkä huomioisi niitä kuluna ollenkaan. Näin voin ehkä toimiakin, mikäli luotan kiinteistön arvon oikeasti nousseen, mutta tällä hetkellä markkinatilanne ei siltä näytä. Tilanne voi kuitenkin muuttua pidemmällä tähtäimellä, joten teen päätöksen kirjaustavasta sitten, kun oikeasti pitää esimerkiksi katto vaihtaa tai tehdä kylppäriremontti.

Heinäkuun kuluihin palatakseni, pelkkä sänky ei kuluja noin korkealle tietenkään nostanut. Ylimääräisenä kuluna oli myös uudet lenkkarit 140 €, kun vanhat alkoivat olla niin kuluneet, että hiersivät inhottavasti kantapäätä verille. Heinäkuussa oli myös vakuutuksia yli 500 € edestä ja autovero 158 €. Nuo nyt olivat tuollaisia pakollisia vuositason kuluja, jotka nyt vaan sattuivat osumaan heinäkuulle. Varsinaiset elämisen kulut olivat heinäkuussa varsin maltilliset, ja heinäkuun ennätyskorkeat kulut olivat enemmänkin sattumasta kuin harkinnan pettämisestä kiinni. Se sänkykin on pitänyt vaihtaa jo vuosikausia.

Korkeiden kulujen lisäksi heinäkuu oli tulojen puolelta todella laiha. Kevään osinkokausi on ohi ja osinkoja tuli todella vähän. Tulot (verojen jälkeen) olivat vain 660,36 €. Sillä ei paljoa sänkyjä maksella. Vuoden kumulatiivinen tulojen ja menojen erotus päätyi heinäkuun myötä reilun 3100 € miinukselle.

Heinäkuun tuloja nosti (tai tulojen laskua hidasti) sijoitusasuntohankinta. Se hyöty jäänee tosin lyhytaikaiseksi, koska yhdestä toisesta sijoitusasunnostamme vuokralainen ilmoitti lähtevänsä, ja päätimme vaimoni kanssa lähtökohtaisesti myydä kyseisen asunnon, koska se ei oikein vastaa sitä, millaisia asuntoja haluamme sijoitustarkoituksessa omistaa. Saatamme ostaa myytävän asunnon tilalle uuden paremmin meille sopivan kohteen, mutta niin kauan kuin tuota ei ole toteutettu, aiheutuu myynnistä laskua tuloihin. Ei tosin vielä elokuulta, mutta elokuun jälkeen.



perjantai 24. heinäkuuta 2020

Talouskatsaus kesäkuu 2020

Jaahas taas venähti tekstin kirjoittaminen, vaikka luvut ovat olleet valmiina jo pitkään.

Kesäkuussa kulut olivat 1180,93 €. Kesähelteet saivat ostamaan parit shortsit yhteensä n. 70 €:lla. Urheiluvarusteisiin puolestaan meni n. 120 €. Tietokonepeleihin tuli nyt pistettyä n. 65 €. On kyllä vähän heikosti tullut pelattua, mutta nyt satuin ostamaan yhden ja sitten Steamin kesäale sai ostamaan pari peliä "varastoon". Se ensimmäinen on nyt tullut pelattua läpi, mutta nuo pari on vielä aloittamatta.

Ruokaan meni tällä kertaa 556 €. Vähän turhan korkeat ovat taas, mutta toisaalta tässä tulee vähän maksettua vaimonkin ruokailua, kun minä olen se, joka yleensä käy kaupassa. Todennäköisesti meidän kotitalouden ruokakulut ovat laskeneet enemmän kuin minun henkilökohtainen kulutaso, koska käytämme nykyään todella paljon vähemmän ravintoloita kuin ennen.

Heinäkuun kulutason piti pysyä aika alhaalla, mutta nyt tuli repäistyä yksi todella iso ostos, joka tulee "pilaamaan" heinäkuun luvut, mutta siitä lisää myöhemmin. ;)


Tuloja (verojen jälkeen) kesäkuussa oli 1420,88 €, eli sain taas mukavasti enemmän kassavirtatuloja kuin olivat menoni. Myöhässä maksetut osingot lämmittivät jälleen, mutta ikävä kyllä heinäkuun osinkomäärä tulee jäämään todella vähäiseksi näihin aikaisempiin kuukausiin verrattuna. Tällä kertaa sain siis tämän vuoden kumulatiivisen tulojen ja menojen erotuksen painettua alle tonniin miinukselle, mutta heinäkuussa miinussaldo tulee varmasti kasvamaan merkittävästi. Pitää yrittää sitten loppuvuosi kiristellä vähän enemmän.






tiistai 23. kesäkuuta 2020

Talouskatsaus toukokuu 2020

Vähän taas venähti kirjoituksen kanssa.

Toukokuun kuluni olivat 832,94 €. Ruokaan meni todella alhaisten kulujen huhtikuun (327 €) jälkeen toukokuussa taas n. 520 €. Toukokuussa tuli taas käytyä muutaman kerran ravintolassakin ruoanhakureissulla, ja niihin meni n. 33 €. Muuten toukokuussa ei ollut juurikaan mitään merkittäviä satunnaisia tai vuosittaisia kuluja, mikä auttoi pitämään kulut todella alhaalla.

Kun viime vuoden toukokuussa kulut olivat jopa 1653 €, tämän vuoden lukema sai rullaavan 12 kuukauden kulujen tason laskemaan merkittävästi, mikä on tietenkin mukavaa. Lukujen vertailtavuutta ja ennustettavuutta tosin heikentää asumismuodon muutoksen vaikutus kuluihin. Aikaisemmin kerrostalossa asumiskulut (pääasiassa vastike) pysyivät vakaana koko vuoden, mutta nyt tilanne on ihan toinen. Kuluja tulee erilaisissa sykleissä (1/2/3 kk välein tai kerran vuodessa) tai ihan sattumanvaraisestikin, jos joku menee rikki. Ehkä suurin yksittäinen kuluerä, eli lämmitys, puolestaan toteutuu sään mukaan. Kylmimpänä aikana luulisin siihen menevän jotain 200-300 €, kun taas nyt kesäkuussa ei n. 34 € perusmaksun lisäksi montaa kymppiä mene. Ja näistä siis minun osuuteni on puolet.

Asumiskulujen ennustamisen vaikeudesta sekä ravintoloiden aukeamisesta huolimatta uskon, että tämän vuoden kuluni tulevat olemaan merkittävästi alhaisemmat kuin moneen vuoteen. Olen yllättynyt, jos alla olevassa kuviossa oranssi viiva (2020) ei päädy selvästi keltaisen viivan (2016) alapuolelle vuoden lopussa.


Tuloja (verojen jälkeen) minulla oli toukokuussa 1609,57 €, kun huhtikuussa lykättyjä osinkoja tuli toukokuussa maksuun. Tällä kertaa (kassavirta)tuloni siis ylittivät menoni selvästi. Koko vuoden osalta olen tosin vielä reilun 1200 € miinuksella. Toisaalta, jos tuosta summasta poistaisi muutosta aiheutuneet kertaluontoiset kulut n. 729 €, ei jäljelle enää hirveän montaa satasta jäisi.

Eikä tuo miinukselle jääminenkään tosiaan tarkoita, että olisin köyhtynyt, koska noissa luvuissa on kyse vain kassavirtojen riittävyydestä elämisen kuluihin. Jos omaisuuteni arvo nousee vuosittain keskimäärin enemmän kuin minkä verran jään kassavirroissa miinukselle, vaurastun siitä huolimatta, että kassavirtatuloni eivät vielä riitäkään. Tältä tai ensi vuodelta ei oikein vielä pysty sanomaan, tuleeko arvonnousua olemaan, mutta kun katsoo pitkää tähtäintä, niin eiköhän tämä minun sijoitusvarallisuus muutakin kuin kassavirtoja tuota.

Lisäsin tällä kertaa alla olevaan kuvioon keltaisen viivan kuvaamaan sitä, minkä verran kassavirtatuottoni ovat vuoden aikana kulujen vähentämisen jälkeen kumulatiivisesti miinuksella (tai ehkä joskus vielä plussalla) sekä sinisen nollaviivan osoittamaan kuinka kaukana ollaan tasapainotilanteesta. Eli pitkän tähtäimen tavoitetila olisi, että vuoden lopussa keltainen viiva olisi sinisen viivan yläpuolella, jolloin vuoden aikana saadut kassavirtatulot riittävät kattamaan kuluni. Tänä vuonna tämä ei varmasti tule toteutumaan, koska osingot painottuvat vuoden ensimmäiselle puoliskalle ja nyt ollaan niin selvästi viivan alapuolella, mutta myöhempinä vuosina tilanne toivottavasti muuttuu.



perjantai 8. toukokuuta 2020

Talouskatsaus huhtikuu 2020

Huhtikuun kuluni olivat 982,67 €. Kun viime vuonna huhtikuun kulut olivat 1905,11 €, oli parannus tällä kertaa todella merkittävä. Sain huhtikuussa painettua kuluvan vuoden kokonaiskulut alle viime vuoden vastaavan ajanjakson kulujen (5320,58 € vs 5483,76 €). Jos tämän vuoden kuluista vähentäisi vielä muutosta aiheutuneet ylimääräiset kulut. Olisi ero viime vuoteen vielä suurempi (n. 730 € suurempi).

Huhtikuussa ruokailukuluni olivat varmaankin pienemmät kuin koskaan tämän bloggausprojektini aikana. Kauppoihin meni vain 327 € ja ravintoloihin ei mennyt euroakaan. Tai vaimoni tilasi kyllä pari kertaa meille pizzat, mutta vastaavasti hän söi ruokia noista minun ostoksistani. Koronan vaikutukset alkavat nyt näkyä selvästi noissa ruokakuluissa. Olen nyt tottunut tekemään ruokaa kotona itse ja vielä varsin edullista sellaista (vaikkakaan en ole ruokia valinnut budjetti edellä). Maaliskuun kulutasoa nostaneet varaston täyttämiset ovat myös nyt loppuneet. Saatoin ehkä huhtikuun aikana jopa hieman syödä aikaisemmin keräämästäni varastosta, koska en saanut motivoitua itseäni lähtemään kauppaan varastontäydennysostoksille, kun kerran ruokaa oli kaapissa valmistettavaksi. Koronan takia parin viikon karanteeniin joutuminen ei oikein tunnu enää yhtä todennäköiseltä riskiltä kuin aikaisemmin.

Huhtikuussa oli edelleen muuttoon liittyviä kuluja n. 90 €, minkä lisäksi ostin työkaluja n. 50 €:lla. Renkaat kävin vaihtamassa 30 €:lla ja yhteen yhdistyksen jäsenmaksuun meni 100 €. Puhelinliittymän vaihdoin Telian Dot-liittymään, jossa oli ensimmäinen kuukausi maksuton ja näyttää sitä käyttämällä puhelinlasku putoavan jatkossa n. 27 €:sta alle kymppiin, mikä on ihan mukavaa.

Toukokuu näyttää kulujen puolesta myös varsin lupaavalta, kun ei kerran koronan takia ole oikein paikkoja, mihin rahaa käyttää. Viime vuonna toukokuussa rahaa meni 1653 €, ja melko varmasti tänä vuonna tullaan jäämään selvästi alle sen. Viime vuoteen vertailtavuutta sekoittaa kyllä jonkin verran se, että aikaisemmin maksoin asuntomme vastikkeen vuorokuukausina, kun taas tällä hetkellä jaamme kulut kuukausittain puoliksi. Viime vuonna oli siis parittomina kuukausina (mm. toukokuu) selvästi korkeammat kulut kuin parillisina. Siksi kuukausitasolla tapahtuvan vertailun sijasta voi olla parempi keskittyä kumulatiivisen kulukäyrän ja rullaavan 12 kk kulujen kehitykseen.


Tuloja (verojen jälkeen) minulla oli huhtikuussa 942,81 €. Kun kuluni olivat 982,67 €, jäin harmillisesti n. 40 € miinukselle. Ilman osinkojen lykkäyksiä ja leikkauksia olisi tilanne kyllä ollut ihan toinen. Onneksi osan näistä saamatta jääneistä osingoista saan jo touko-kesäkuussa ja osan toivottavasti myöhemmin tänä vuonna. Mutta eipä se talouteni siihen kaadu, vaikka en saisikaan, koska käteistilanteeni on tällä hetkellä varsin hyvä. Kunhan vaan maltan olla ostamatta kovin paljoa lisää osakkeita, ja osinkoja ei ihan hirveästi leikata lisää, pystyn nykyisen osinkovirran ja kassani avulla elämään melko pitkäänkin (vuosia) ilman muita lisätuloja.




maanantai 20. huhtikuuta 2020

Koronan hyviä puolia omassa elämässäni

Vaikka koronapandemia on varmasti ollut iso shokki monelle, ja vaikka se on pääosin negatiivinen juttu, on sillä ollut positiivisiakin vaikutuksia. Omalla kohdallani korona on monella tavalla parantanut elämääni.

Ensinnäkin korona on saanut minut tekemään ruokaa itse. Aikaisemmin ravintolasta tilaaminen oli niin helppoa ja mukavaa, että en itse useinkaan vaivautunut tekemään ruokaa itse. Tai jos tein, kyseessä oli pakastepizza tai muu nopeasti uuniin työnnettävä. Nyt kun ravintoloista on tullut hieman ongelmallisia paikkoja, on ollut helppo alkaa tehdä itse ruokaa, kun kerran vaihtoehtoa ei ole. Tai tokihan sitä voisi kotiinkuljetuksena tilata, mutta se ei tunnu samanlaiselta houkutukselta kuin aikaisemmat ravintolarutiinini ("Nappaanpa tuossa treeneistä tullessani kotimatkalla jotain purtavaa").

Sen lisäksi, että itse tehty ruoka on merkittävästi halvempaa kuin ravintolaruoka, se on ihan hyvääkin (ja luulisin terveellisempääkin). Meillä on vaimoni kanssa riittävän samankaltainen maku ja molemmat osaa ihan hyvin tehdä ruokaa, niin maun osalta ei tarvitse ajatella tehneensä uhrauksia, kun ravintolaruokailu on jäänyt pois. Lähinnä pitäisi laajentaa meidän reseptivalikoimaa, koska vähän tässä alkaa jo tavallisimmat valinnat kyllästyttää, kun on reilusti yli kuukauden pari kertaa päivässä tehnyt itse ruokaa. Mutta sehän on ihan positiivinen ongelma, kun se "pakottaa" olevaan kokeilevampi reseptien kanssa.

Toinen positiivinen koronasta seurannut seikka on se, että olen alkanut käymään lenkillä huomattavasti enemmän kuin ennen. Lenkkeily ei ole minulle erityisen mukavaa, mutta ei lähtökohtaisesti vastenmielistäkään touhua. En yleensä ole oikein saanut itseäni lenkille, koska olen tiennyt, ettei minulla ole juoksukuntopohja kunnossa. Juoksun sijasta on sitten tullut tehtyä jotain muuta tai ei mitään. Nyt kun valtaosa muista vaihtoehdoista on pois pelistä, ja kun tiedän, ettei tilanne tule hetkeen muuttumaan, on ollut helppo alkaa rakentaa taas juoksukuntopohjaa. Kun tässä koronan aikana saa rakennettua hyvän juoksurutiinin, sen ylläpitäminen pandemian väistyttyäkään ei pitäisi olla suuri ongelma. On niin paljon helpompi lähteä juoksemaan, kun tietää, ettei sen jälkeen ole viikkoa paikat tukossa ja polvi kipeänä.

Korona on kyllä hyvä tapa erottaa urheilijoissa jyvät akanoista. Tekosyitä etsivillä on nyt hyvä paikka laiskotella, kun taas oikeat urheilijat löytävät kyllä tavat käyttää tilanteen edukseen. Eipä sillä, että tässä 36 vuoden iässä mikään urheilija olisin, mutta aion silti hyödyntää tämän tilanteen parantamalla perus- ja juoksukuntoani.

Kolmantena positiivisena seikkana korona on antanut mukavasti tilaa olla "eläkkeellä". Normaalisti olisin varmaan tässä vaiheessa joutunut aktiivisesti miettimään töiden tai tulojen hankkimista, mutta nyt kun talous on näin kuralla, niin olen antanut itselleni luvan ottaa rennommin. Antaa niiden enemmän töitä tarvitsevien tehdä ne työt. Katsotaan sitten tilanteen normalisoiduttua taas niitä työjuttuja.

Neljäntenä positiivisena juttuna on se, kuinka kuluni ovat vähentyneet. Se ruokapuoli varsinkin on todella suuri säästö, mutta muutenkin tämä koronan aiheuttama epävarma talous on saanut viilaaman kulupuolta vielä entisestään. Valtaosan muista kuin ruokaan liittyvistä säästövalinnoista olin toki tehnyt jo ennen tätä pandemiaa, mutta kyllä tässä vielä pari juttua on löytynyt, mistä olen saanut säästöjä.

Nämä nyt ovat ne jutut, jotka ensimmäisenä tulevat positiivisina muutoksina mieleen. Varmasti muitakin on.

Mitä positiivista korona on sinun elämääsi tuonut?




tiistai 7. huhtikuuta 2020

Talouskatsaus maaliskuu 2020

Maaliskuussa menoni olivat 1787,05 €. Kuluni olivat yli 500 € enemmän kuin vuosi sitten. Isona syynä tähän olivat muutosta aiheutuneet kulut, joita oli lähes 400 €. Tämän lisäksi minulle tuli maaliskuussa maksettavaksi reilun 230 € edestä vakuutuksia, jotka aikaisemmin eivät kohdistuneet maaliskuulle (sekoittaen näin vertailtavuutta). Maksoin myös vielä vanhan kotimme vastikkeen (n. 240 €) maaliskuussa, kun emme olleet vielä saaneet sitä myytyä. Nyt huhtikuussa se tuli kuitenkin myytyä, joten jatkossa tuota kulua ei enää ole.

"Ylimääräisenä" kuluna oli myös petauspatja (100 €), jonka uusimista olen suunnitellut jo pitkään ja nyt korona auttoi vihdoin tekemään ostopäätöksen. Näen järkevänä yritysten tukemistapana sen, että ihmiset ostaisivat tänä vaikeana aikana niitä ostoksia, joiden ostamista ovat muutenkin suunnitelleet, mutta joita ei vaan ole tullut jostakin syystä ostettua. Näin ei tarvitse sortua "tuhlailuun", mutta ihan vaan oston ajoitus (nyt, eikä myöhemmin) saattaa olla iso apu, jos riittävän moni toimii näin. (Jälkikäteen arvioituna olisi kyllä pitänyt käyttää enemmän rahaa ja ostaa parempi patja, mutta kun en minä noista patjoista mitään ymmärrä, tuli ostettua turhan huono.)

Kun nämä ylimääräiset menoreiät huomioi, maaliskuun kulut olivat ihan hyvällä tasolla. Ruokaan meni kyllä taas melkein 600 €, mutta tällä kertaa se ei ole paljon, koska siihen sisältyy ne "varmuusvaraston" ostot, jonka olen kerännyt siltä varalta, että joudumme 14 pv eristykseen koronan takia. Ne kasvattivat maaliskuun kuluja, mutta kun tämä tauti väistyy, siinä on lähes parin viikon edestä ruokaa, jota ei siinä vaiheessa tarvitse ostaa. Jo huhtikuussa ruokakulut vähenevät merkittävästi, kun ei tarvitse enää ostaa noita ylimääräisiä ostoksia. Lisäksi tuossa on oikeastaan lähes kahden hengen ruoat, kun olen maaliskuussa pääasiassa maksanut myös vaimoni ruoat, kun yleensä olemme enemmänkin kumpikin huolehtineet omista ruoistamme.

Olisi tietysti ollut hyvä tukea myös ravintolayrityksiä ostamalla niiltä ruokaa kotiin, mutta kun olen ostanut tuota ruokaa kasseittain "varmuusvarastoon", siinä tulee ostettua paljon myös huonoksi menevää ruokaa, jota on pakko syödä koko ajan pois, ettei se mene vanhaksi ja roskiin. Toisaalta itseni ja talouteni kannalta on todella hyvä asia, että olemme tehneet niin paljon ruokaa itse kotona ravintolaruoan sijasta. Hyvääkin on ollut.



Tuloja puolestaan maaliskuussa oli (verojen jälkeen) 1082,87 €. Odotus oli paljon enemmästä, mutta koronan viivästyttämät yhtiökokoukset tekivät ison loven tulopuoleen. Toivottavasti valtaosa noista rahoista tulee silti vielä myöhemmin tänä vuonna. Näillä luvuilla kuitenkin kuukausi jäi 704,17 € miinukselle. Tosin jos menoista oikaisee pois muuttamisesta aiheutuneet kulut (ml. vanhan asunnon vastike), niin kuukausi olisi ollut vain hieman miinuksella.

Huhtikuun luvuista olen optimistinen, koska nyt ei pitäisi olla enää muutosta aiheutuvia kuluja ja osinkojakin pitäisi olla tulossa ihan kivasti.




perjantai 27. maaliskuuta 2020

Talouskatsaus helmikuu 2020

Vähän venähti tämän talouskatsauksen kanssa.

Helmikuussa menoni olivat 1109,65 €. Helmikuu on tyypillisesti ollut minulle alhaisten kulujen kuukausi (muutenkin kuin vähäisemmän päivämäärän takia). Tällä kertaa kuitenkin muutto aiheutti 314 € ylimääräisiä kuluja. Jos nuo muuttokulut vähentää kokonaiskuluista, niin kulutaso olikin jo todella alhainen (verrattuna minun normaaleihin kuluihin), eli olen ihan tyytyväinen helmikuun kulutasoon. Jopa muuttokulut mukaan lukien tämän vuoden helmikuun kulut olivat vain hieman suuremmat kuin vuosi sitten.



Kun katsoo edellisen vuoden huhti-toukokuuta, on melko selvää, että tänä vuonna noiden kuukausien kulut tulevat laskemaan. Koronaepidemia on saanut pysymään kotona ja tekemään itse ruokaa (ravintolaruoan sijasta), mistä tulee varmasti valtavat säästöt. Tosin meillä minä yleensä käyn kaupassa, joten tässä tulee samalla maksettua myös vaimoni ruokia isommassa määrin kuin normaalisti, joten säästöni ei välttämättä ole yhtä suuri kuin jos maksaisin vain omat ruokamenoni. Toisaalta korona vähentää myös muuta kulutusta kuin ruokailumenoja, joten eiköhän lähikuukausina ihan kivasti laskevaa 12 kk rullaavaa kulukäyrää saa katsella.

Kassavirtatuloja helmikuussa oli 465,30 € (helmikuu on huono osinkokuukausi). Tuloja oli siis 644,35 € vähemmän kuin menoja. Maalis- ja huhtikuussa tilanteen olisi pitänyt kääntyä, kun osinkokauden piti alkaa, mutta nyt koronaviruksesta seuranneet yhtiökokousten lykkäykset ja osinkojen leikkaukset loivat hieman jännitystä tämän kevään kassavirtoihin. Onneksi minulla on tällaisia aikoja varten käteistä varalla sen verran, että minun ei tarvitse alkaa pakkomyynteihin elinkulujeni kattamiseksi. Toivottavasti viimeistään vuoden päästä keväällä osinkovirrat pääsevät taas kunnolla käyntiin.





keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Korona muistutti hajauttamisen tärkeydestä

Sijoituseurojen hajauttaminen eri kohteisiin on hyvä tapa pienentää riskiä suuresta ja pysyvästä rahojen menetyksestä. Hajautettu salkkukin menettää kyllä arvoaan tällaisissa pörssiromahduksissa, mutta ero on siinä menetyksen pysyvyydessä. Indeksi elpyy kyllä ajan myötä, mutta konkurssiin mennyt sijoituskohde ei sieltä enää nouse.

Tästä huolimatta moni sijoittaja ei hajauta, esimerkiksi koska hajauttaminen suojaa paitsi tappioilta myös kovimmilta nousuprosenteilta. Mitä laajemmin hajautettu salkku on, sitä enemmän se yleensä noudattaa yleistä kehitystä. Ilman hajautusta taas tuotto voi olla jotain ihan muuta. Tuotonhakuisimpien on siis välttämätöntä pyrkiä välttämään liiallista hajautusta, jotta korkeat tuottoprosentit ovat ylipäänsä mahdollisia. Toisaalta hajautuksen puute saattaa myös johtua puhtaasta ymmärtämättömyydestä.

Viimeistään nyt koronapaniikin aikana on kuitenkin hyvä tajuta, että aina voi olla se joku yllättävä tekijä, joka vie turvallisena tai "varmanakin" pidetyn sijoituksen jopa nolliin. Esimerkiksi vanhustenhuolto on voinut vaikuttaa turvalliselta sijoitukselta, joka ei voi epäonnistua. No entäs sitten, jos yhtäkkiä 10-15 % maailman vanhuksista kuoleekin äkillisesti? Entä jos juuri se omistamasi firma onkin pahiten epidemian kourissa kärsien kaiken lisäksi vielä mainehaittojakin asian huonosta hoidosta? Eipä ehkä olekaan ihan niin varma juttu.

Olen myös seurannut Scandic Hotelsia*, joka nousi syksystä helmikuulle kivasti ja tulevaisuus näytti valoisalta. Sitten tulikin korona ja osakkeen hinta putosi 116 sek:stä suoraan n. 25 sek (tätä kirjoittaessa). Tämän päivän laskuprosentti on yli 20 % ja korona-romahduksen alun jälkeen osakkeella ei ole ollut yhtään nousupäivää, vaikka muuten pörssi on välillä elpynytkin. Sääliksi käy sitä, joka on Scandicia pitänyt varmana sijoituksena. 

Ja kun on sanonta, joka menee karkeasti näin: "Se ei ole se ensimmäinen 50 % pudotus, joka on kohtalokas vaan se toinen" (jos joku muistaa tarkan lainauksen, niin kertoisitko kommenteissa, niin korjaan tähän - en löytänyt googlella), niin Scandicin hinta on nyt puolittunut kahdesti. Mahtaako tulla vielä kolmas?

Vaikka tämänhetkinen kriisi ei koskisikaan sitä omaa "varmaa" sijoituskohdettasi, niin et koskaan voi olla varma, etteikö seuraava koskisi. Vaikka itse liiketoiminta olisi "varmaa", niin kaikissa yhtiöissä on vähintäänkin kirjanpitorikosten ja muiden väärinkäytösten riski, jotka voivat hyvin nopeasti viedä arvon koko sijoitukselta. Ja aina on olemassa se suuri tuntematon mustan joutsenen riski, joka voi iskeä täysin puskista ilman, että kukaan pystyy sitä odottamaan. Se, että et näe sijoituksessasi riskiä, ei tarkoita, että riskiä ei ole olemassa, vaan sitä, että sinulla ei ole riittävän hyvä mielikuvitus.

Se on toki eri asia, jos on valmis kantamaan sen riskin, että menettää koko omaisuutensa, koska kukin toimikoon tavallaan. Mutta jos olet sitä mieltä, että mahdollisesti vuosikausien aikana kerrytetty varallisuus olisi ihan kiva säilyttää, eikä alusta aloittaminen hirveästi kiinnosta, niin hajauttaminen on oikea vaihtoehto sinulle.


(*Scandicin nostin tähän siis sen takia, että ostin sitä itse viime keväänä n. 80 sek:lla ja myin n. 105 sek:llä nousuvaiheessa ja olisin halunnut palauttaa sen jossain välissä salkkuun. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, ettei mikään hinta ole tarpeeksi alhainen. Toisaalta jos firma selviää tästä kriisistä hengissä ja bisnes palautuu normaaliksi, niin tässä on kyllä melkoiset nousuprosentit tiedossa.)



torstai 12. maaliskuuta 2020

Koronapaniikin keskellä

Kirjoittelu on jäänyt aika vähälle viime aikoina, mutta nyt taidetaan elää sellaisia aikoja, joista on syytä kirjoittaa jotain muistiinkin tulevaa varten. Korona on monessa länsimaassa (varmaan kaikissa) eksponentiaalisen kasvun vaiheessa, mutta tauti on vielä sen verran aluillaan, että vaikea tietää, mihin tämän kanssa päädytään. Globaalisti sairastuneita on n. 126 000 (joista 81 000 Kiinassa, josta tauti lähti liikkeelle) ja kuolleita 4633 (joista 3169 kiinassa). Etenkin Italian tilanne näyttää pahalta, koska siellä kuolleisuuskin vaikuttaa olevan korkeampi kuin muualla.

Markkinat ovat olleet paniikissa helmikuun viimeiseltä viikolta lähtien. Laskua on kertynyt noin 20 % pääindekseissä. Tällekin päivälle taitaa olla tiedossa ruma laskuavaus.

Itselläni oli ennen laskun alkua iso käteiskassa (muistaakseni n. 60 000 €) sijoitettavaksi. Tällä hetkellä jäljellä on vielä n. 15 000 € plus varakassa 9 000 €, jonka pyrin olemaan sijoittamatta, koska se on tarkoitettu elämisen kuluihin. Aika paljon tuli sijoitettua "liian aikaisin", koska en tietenkään osaa ennustaa, milloin kurssit kääntyvät takaisin nousuun. Rahat olivat tuottamattomina, joten jo 10 % alennusmyynnit tuntuivat houkuttavilta. Pistin näin ollen rahaa kiinni sitä mukaa kuin laskevat osakkeet saavuttivat ennen kriisiä asettamiani ostotasoja.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pörssikurssien lasku tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa, koska taudin leviäminen on edelleen kiihtyvässä vauhdissa ja valtiot tekevät koko ajan kovempia toimenpiteitä taudin leviämisen hillitsemiseksi (kouluja suljetaan, matkustamista rajoitetaan, yleisötilaisuuksia perutaan). Vaikka epäilen laskun jatkuvan, en silti aio myydä mitään (muuten kuin ehkä verosyistä tappioita realisoidakseni). Sen verran olen ottanut näkemystä laskun puolesta, että ostin parilla tonnilla bear-sertifikaattia DAX-indeksiin. Kyse on ilman vipua olevasta tuotteesta, joten kovin vahvaa näkemystä en ollut valmis ottamaan. Mahdolliset voitot liikkuvat siten sadoissa euroissa, joten kovinkaan vahvaa suojaa en tästä salkulleni saa. Lähinnä kyse on "karkkirahan" tienaamisesta ja sen testaamisesta, kuinka hyvin osaan arvioida suunnan. Koska väärässä olemisen mahdollisuus on suuri, en ole valmis riskeeraamaankaan paljoa.

Vaikka uskon laskun jatkuvan pidempään ja vaikka minulla on ns. short-positio päällä DAX:in kehityksen suhteen, aion silti jatkaa ostoja sitä mukaa kuin vastaan tulee uusia houkuttavia hintatasoja. Kun pörssit paniikin hellittäessä kääntyvät taas nousuun, uskon nousun olevan nopeaa. Siinä on myöhäistä sitten surkutella käyttämättömän käteiskassan kanssa, kun ei tullut ostettua halpoja osakkeita.

On toki riski, että lopulta olen lyönyt kassani kiinni aivan liian aikaisin ja parhaat alennusmyynnit jäävät hyödyntämättä. Niitä aikoja varten minulla tosin pitäisi vielä olla Nordnetin superluotto-ominaisuus käytettävissä, mutta saas nyt nähdä, mitä sen kanssa teen. Nykyisellä tulotilanteella velkasijoittamisen kanssa pitää olla erityisen varovainen. Mutta sitten taas toisaalta, mitä isommalla osinkoprosentilla saan ("turvallisia") osakkeita ostettua, sitä pienemmäksi riskiksi pienikorkoinen superluotto muodostuu. Ja kun pörssistä on suurin ilma otettu pois, on kurssilaskunkin riski pienempi kuin kaikkien aikojen huippulukemissa. Ongelma vaan on siinä, kun ei yhtään voi tietää, missä se todellinen pohja on. Vaikka tilanne olisi se, että "koskaan eivät kurssit ole pudonneet tätä enempää", se ei tarkoita, että kurssit eivät voisi laskea vielä siitäkin.

Tällä hetkellä odotan, että kurssilaskun suuruudeksi tulee noin 30-40 % ja sijoitan rahojani niin, että odotan kaikkien rahojeni olevan kiinni siinä 30 % paikkeilla. Sen jälkeen pitäisi pitää hengähdystauko ja miettiä käytänkö sitä velkarahaa vai en. Jos -40 % lukemissa päätän olla käyttämättä, niin harkinta pitää tehdä uudestaan, kun on -50 %, -60 % jne. Ja sitten, kun kurssit elpyvät, voin taas jälkiviisastella, mitä olisi pitänyt tehdä.


PS. Olen myös pienimuotoisesti alkanut käyttää call-optioita, koska nopeassa (väliaikaisessakin) nousussa ne tuottavat hyvin, mutta jos kurssit jatkavatkin pitkään laskuaan, riski on tuhansien eurojen sijasta rajoittunut siihen muutamaan kymppiin, jonka olen niihin sijoittanut. Testailen nyt vähän, miten tämä toimisi käytännössä. Lähes uhkapeliähän tämä on, mutta kokonaisuudesta niin pieni osa, että menköön oppirahoina ("kurssimaksu"), jos päädyn miinukselle.

PS2. Oman salkun käyttäytymisestä vielä todettava se, että mukavasti näyttää laskevan muuta pörssiä hitaammin näinä laskupäivinä. Esim tätä kirjoittaessa, kun pörssi näyttää -5 %, on oma salkku "vain" -3 %.

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Mitä jos luopuisin autostani?

Autoni on ollut todella vähällä käytöllä viimeisen vajaan vuoden aikana. Auton omistaminen tunnetusti tulee erittäin kalliiksi, joten päätin vähän laskea, mitä autosta luopuminen oikeasti tarkoittaisi taloudelleni. Ensinnäkin auton pitämisestä syntyy nämä suorat vuosittaiset kulut:

Liikennevakuutus 254 €
Autovero 176 €
Huolto 250 €
Renkaiden vaihto x2 70 €
Yhteensä 750 €

Huollon summa on karkea arvio keskimääräisestä, kun joka toinen vuosi pitäisi riittää öljynvaihto ja joka toinen tulisi sitten isompi määräaikaishuolto.

Näiden varsinaisten kulujen lisäksi olen vuodelle 2020 merkinnyt kuluihini 12*70 € = 840 € poiston. Tämä vastaa siis karkeaa arviotani auton arvonalentumisesta, joka on mielestäni aivan oikeaa kulua, vaikka sitä ei rahalla maksetakaan vaan omaisuuden arvon menettämisellä. Tuo arvonmenetyksen konkreettinen rahallinen vaikutus realisoituu siinä vaiheessa, kun pitää ostaa uusi auto vanhan tilalle. Poiston kanssa auton vuosittainen kulu nousee kohdallani 1590 euroon.

Tämän lisäksi täytyy huomioida tuottojen menetys, joka syntyy siitä, että rahani ovat sijoitusten sijasta kiinni tässä pelkkiä kuluja tuottavassa autossani. Arvioisin autoni realistisen myyntihinnan olevan n. 8000 €, jolle 6 %:n tuotto tarkoittaisi 480 € vuotuista tuottoa (verojen jälkeen n. 350 € verokannasta riippuen)

Jos siis luopuisin autostani, talouteni olisi vuositasolla noin 2000 € paremmalla mallilla kuin se on auton kanssa!

Kun ottaa huomioon, että vuosikuluni ovat noin 15 000 € tasolla, on tuolla yksittäisellä tekijällä valtava merkitys kokonaisuuteen (13,3 %).

Toki todellisuudessa vaikutus ei ole ihan noin suuri, koska joutuisin jollakin muulla tavalla sitten kulkemaan ne matkat, jotka nykyisin kulkisin autolla. Mutta koska laskelmani ei sisällä polttoainekuluja lainkaan, lieventyy tämä vaikutus polttoainekulut huomioimalla jonkun verran.

En kuitenkaan ole tällä hetkellä luopumassa autostani. Olen muuttamassa uuteen osoitteeseen, jossa todennäköisesti tarvin autoa useammin kuin nykyisessä (kaikki on kauempana kotoa). Lisäksi on mahdollista, että tulonhankinta alkaa vaatia autoa. Jos tekisin päätöksen, että en aio enää tehdä minkäänlaisia töitä, vaan elelen vain omaisuuteni tuotoilla, niin autosta luopuminen olisi ehdottomasti järkevää ja todennäköisesti sen tekisin, mutta tuollaista päätöstä en ole vielä valmis tekemään. Niinpä aion pitää edelleen pitää autoa varalla. Jos kuitenkin auto jatkaa pihalla seisomista yhtä vähällä käytöllä kuin nykyään, niin silloin ehdottomasti luovun siitä jossain vaiheessa.





perjantai 14. helmikuuta 2020

Talouskatsaus tammikuu 2020

Muutan nyt vähän otsikointia ja raportoin jatkossa sekä tulot että menot samassa tekstissä, koska nykyään on aikaisempaa suurempi merkitys sillä, miten saan tuloja suhteessa menoihin. Aikaisemminhan tuloni ylittivät menoni niin selvästi, että niitä oli ihan mielekästä tarkastella erikseen, mutta nyt on tärkeää päästä hienosäätämään tulojen ja menojen suhdetta.

Tuloksi lasken kassavirtatulot, kuten  nettovuokratulot, osingot ja asettamieni optioiden preemioista saamani tuotot siinä vaiheessa, kun lopputulos varmistuu. En vielä tiedä käsittelenkö tappiolle päätyneet optiopositiot osana kyseisen osakkeen hankintahintaa (olettaen, että hankin sen osakkeen, josta olen myyntioption asettanut) vai osana kassavirtoja. Kummassakin lähestymistavassa olisi puolensa. Hankintamenon osana käsitteleminen toteuttaisi naked put -strategian sisäistä luonnetta/logiikkaa, mutta se olisi samalla tapa, jolla saattaisin vain pettää itseäni, koska optiopositiot tuolloin näyttäisivät positiivista tuottoa, vaikka tosiasiassa ne aiheuttaisivat enemmän tappioita kuin tuottoa. Teen varmaan päätöksen sitten, kun tuo tulee ajankohtaiseksi.

Sijoitusten arvonnousuja en käsittele tulona edes realisoitumisvaiheessa. Näen asian niin, että nuo arvonnousut pitäisi enemmänkin saada valjastettua tuottamaan niitä säännöllisiä kassavirtatuottoja kuin olla mukana tulo-/menolaskelmissa. Arvonnousuihin kun kerran ei voi luottaa samalla tavalla kuin siihen, että yhtiöt keskimäärin jakavat noin entiseen tahtiin osinkoja ja vuokralainen maksaa entiseen tahtiin vuokransa.

Tammikuussa menoni olivat 1420,09 € ja tuloni (laskennallisten verojen jälkeen) 815,06 €. Vajausta oli siis 605,03 €. Kulut vaikuttavat tällä kertaa todella korkeilta ja vajaus isolta, mutta en pidä kuukautta epäonnistuneena kulujeni osalta. Tammikuussa jouduin nimittäin käymään lääkärillä, johon meni n. 185 €. Olisin toki päässyt vähemmällä julkisella, joten siinä mielessä tuo oli tuhlausta, mutta halusin hoitaa asian heti ilman jonotusta, niin maksoin oikeastaan ihan mielellään tuon yksityiselle. Eipä tarvinnut rasittaa julkista talouttakaan pikkuvaivoillani.

Lisäksi minulle tuli tulevasta omasta muutostani sekä eräässä toisessa muutossa avustamisesta kuluja reilu 130 €. Käytin myös urheiluun 60 € ja ostin talvikengät (pakollinen, koska vanhat hajosivat) 89 €:lla. Yhteensä näistä mainituista eristä tuli ylimääräisiä kuluja vajaa 470 €. Tammikuu sattuu olemaan kuukausi, jolloin minulle tulee kolmen kuukauden välein tulevat sähkölaskut ja oli myös minun vuoroni maksaa vastike.

On siis ymmärrettävää, että kuluni olivat nyt korkeat.  Positiivista oli myös se, että paheeni eli ruokailukulut olivat tällä kertaa poikkeuksellisen alhaiset. Ruokaan meni vain 442 €, vaikka yleensä menee noin 600 €. Syynä tälle oli lähinnä tammikuun dieettini, jonka aikana pudotin pari kiloa (eli en paljoa, mutta ei ole paljoa ylimääräistäkään).

En siis ole hirveän huolissani vielä menojen tasosta tai tulojen ja menojen erotuksesta, vaikka tämä ensimmäinen tarkastelukuukausi vähän huonolta näyttääkin. Helmi- ja maaliskuussa voi myös muuton johdosta olla ylimääräisiä kuluja, mutta sen jälkeen pitäisi menopuolen tasoittua ja pääsee näkemään, mikä se tilanne oikeasti on.







tiistai 14. tammikuuta 2020

Tavoitteet vuodelle 2020

Nyt kun olen siirtynyt säännöllisten tulojen työelämästä yrittäjäksi, joka ei kuitenkaan ole ollut kovin motivoitunut hankkimaan asiakkaita, en odota paljoakaan vuoden 2020 tuloilta. Niinpä teen 2020 tavoitteeni sillä olettamalla, etten saa 2020 ansiotuloja ollenkaan. Tavallaan tulojen hankkimista enemmän minua motivoi se ajatus, että haluaisin kokeilla, miten talouteni kehittyisi, jos oikeasti en saisi mitään muuta kuin pääomatuloja. Elän vähän siinä rajalla, että pääomatulojen periaatteessa pitäisi riittää, mutta sijoittamiseen väistämättä liittyvä epävarmuus (erityisesti liittyen velkarahan hintaan) luo tilanteeseen jännitystä. Tilanne ei ehkä olisi yhtä mielenkiintoinen, jos minulla olisi vielä enemmän varallisuutta, jolloin minun ei tarvisi jännittää saanko tarpeeksi tuottoja vai en.

Tästä lähtökohdasta vuoden 2020 tavoitteeni on, että:

* Pystyn pääomallani kattamaan elinkuluni

Tämän tavoitteen toteutumista seuraan pääasiassa kahden mittarin/alatavoitteen avulla:

1. Mahdollisimman suuren osan elinkuluistani tulisi tulla katetuksi kassavirtatuotoilla (osinko-, nettovuokra- ja korkotuotot sekä asetettujen optioiden preemioista saatava voitto, mutta ei esim. realisoituneet muiden sijoitusten arvonnousut).

2. Vuoden 2020 lopussa nettovarallisuuteni pitäisi olla suurempi kuin vuoden alussa.

Ensimmäistä mittaria varten joudun kehittämään uuden seurannan, johon tuon yhteen nuo kassavirtatuotot, verot näistä tuloista sekä elinkuluni. En usko, että kassavirtani vielä riittävät kattamaan elinkuluni, mutta tarkoitus olisi saada niin iso osa kuluista katettua sisään tulevilla kassavirroilla, että arvonnousun varaan jää realistisen pieni osa tulontarpeesta ja mielellään riittävä turvamarginaali myös. Tämän mittarin toteutumiseen eivät luonnollisestikaan liity pelkät tuotot vaan myös kulupuoleen vaikuttamalla pystyn edistämään tavoitteeni toteutumista.

Toinen mittarini puolestaan ei ole minulle yhtä tärkeä, koska siihen liittyy niin paljon vaikutusmahdollisuuksieni ulkopuolella olevia tekijöitä. Jos nyt pörssit vuonna 2020 laskevat vaikka yli -20 %, niin aika mahdoton sitä on vuoden nettovarallisuutta plussalle saada ilman ansiotuloja. Otin nettovarallisuuteni kuitenkin mukaan mittaristooni, koska vaikka kassavirtani jäisivätkin tavoittelemastani tasosta, sillä ei välttämättä ole niin hirveästi väliä, mikäli samalla arvonnousujen myötä nettovarallisuuteni nouseekin vaikka yli 10 000 €:lla. Sen lisääntyneen varallisuuden avulla voin sitten pyrkiä seuraavana vuonna paremmista lähtökohdista tavoittelemaan tämän vuoden tavoitetta eli kulujen kattamista tuotoilla. Pidän siis nettovarallisuutta koskevan mittarin mukana tarjoamaan parempaa kokonaiskuvaa talouteni kehittymisestä. Puhtaan matemaattisesti, mikäli sijoitukseni tuottavat niin kuin pitäisi, tulisi nettovarallisuuteni kasvaa, mikäli kassavirtatuloni + omaisuuden arvonnousut (realisoituneet ja realisoitumattomat) ovat  yhdessä suuremmat kuin kuluni.

Lisäksi minulla on vuodelle 2020 vielä toinen epämääräisempi tavoite:

* Tehdä mielenkiintoisia juttuja (ja olla tekemättä juttuja, jotka eivät ole kiinnostavia)


Tämä kohta sitten sisältää myös sen, että innostun tekemään töitä joko työntekijänä tai yritykseni kautta. En siis halua tehdä töitä pelkästään tulojen takia, vaan siinä täytyy olla jotain mielenkiintoani herättävää mukana. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan pidä ajatella pelkän työn ja rahan näkökulmasta, vaan kaikki muukin mielenkiintoinen toteuttaa sitä. Pääasiassa ehkä haluan keskittyä urheilujuttuihin, vaikka ikää alkaakin olla sen verran (pian 36 v.), että iso osa potentiaalista on ehkä jo historiaa. Iästä huolimatta minun pitäisi kuitenkin kyetä vielä sellaisiin suorituksiin, että löydän niiden tavoittelusta motivaatiota.

Kuten tavallista, sitä mukaa kun olosuhteet muuttuvat, tulen mahdollisesti muuttamaan tai täydentämään tavoitteitani.



perjantai 10. tammikuuta 2020

Kuluraportti marras-joulukuu sekä koko vuosi 2019

Marraskuun raportti jäi välistä, joten käyn tällä kertaa nopeasti läpi sekä marras- että joulukuun luvut sekä koko vuoden 2019 kulut.

Marraskuussa elinkuluihin meni 1475 € ja joulukuussa 981 €. Marraskuun kuluja nosti vakuutusmaksu, joka tosin on nyt vakuutusyhtiön vaihdon myötä kerran vuodessa laskutettava, minkä johdosta olen nyt marraskuussa maksanut vakuutukset lähes koko vuodelle 2020. Kun aikaisempi vakuutus oli eri laskutussyklillä, on vuodella 2019 nyt enemmän vakuutusmaksuja kuin tosiasiassa pitäisi. Tämä vaikutus vuoden kuluihin on ehkä muutaman satasen (vertailua vaikuttaa, koska olen lopettanut turhia vakuutuksia ja saanut säästöjä myös kilpailuttamalla). Palautettujen vakuutusmaksujen vaikutuksen huomioimisen jälkeen vakuutusmaksujen marraskuun kuluja nostava vaikutus oli 265 €. Marraskuussa kulutasoa nosti myös vastike, jota joulukuussa ei tullut maksettavaksi, koska maksamme ne vaimoni kanssa vuorokuukausina.

Urheiluun ja hierontoihin meni marraskuussa vajaa 90 € ja joulukuussa reilu 110 €. Hierontaa olen tarvinnut vammojen/jumien hoitoon. Joulukuussa lahjoihin meni reilu 90 €. Pidän joulua aika turhana juhlana ja lahjarahat olen pääsääntöisesti käyttänyt hyväntekeväisyyskohteisiin varsinaisten lahjojen sijasta. Tänä vuonna lahjoihin/lahjoituksiin meni mielestäni vähemmän kuin esim. edellisvuonna, mutta se ei varsinaisesti ollut mikään tietoinen päätös. Ei vaan kiinnostanut käyttää energiaa lahjoihin, niin lopputulos muodostui tuollaiseksi.

Kokonaisuudessa olen vuoden 2019 aikana saanut aika hyvin leikattua kulutustani, kuten alla olevista kuvaajistakin näkyy. Sain kulutasoni jopa aika lähelle vuoden 2016 tasoa (2019: 15953 € vs 2016: 15759 €).



Viimeisen 12 kk rullaava kulutuslukema on ollut mukavassa laskussa ja uskoisin sen jatkavan laskuaan keväälle/kesään asti. Sitä en osaa vielä arvioida, mihin uskoisin sen päätyvän. Joitakin laskelmia olen tehnyt 15 000 € kulutustaso-olettamalla, mutta senkin selvä alittaminen vaikuttaisi hyvinkin olevan mahdollista.

Alla olevasta taulukosta näkee vähän, miten keskimääräiset kuukausittaiset kuluni ovat vuosien aikana kehittyneet.


2019 2018 2017 2016 2015 2014
Ruoka ja marketit 634 688 588 511 466 434
Asuminen 157 192 220 212 254 190
Kulkeminen 116 192 191 176 114 65
Sähkö, vesi, netti, puhelin 73 63 62 53 77 69
Vaatteet 10 29 16 22 1 47
Viihde 17 14 22 4 10 20
Hyväntekeväisyys 7 18 Satunnaisissa Satunnaisissa Satunnaisissa Satunnaisissa
Vuosittaiset 152 152 238 190 136 100
Satunnaiset 164 204 190 145 151 83

1166 1552 1527 1168 1056 924







Työn kulut 0 0 305 420 306


Ruokakulut ovat olleet se pahiten paisunut kuluryhmä, mutta 2019 sain sitä kehitystä hieman taitettua. Asumisen kulut näyttävät pääosin olleen laskusuunnassa, mikä hieman yllättää. Kulkemisen kulut laskivat vuonna 2019, kun ei tarvitse enää työn takia käyttää autoa jätettyäni työpaikkani keväällä 2019. Se päätös toisaalta nosti puhelinkulujani, koska minulla ei ole enää työsuhdepuhelinta vaan joudun itse maksamaan liittymäni. Vaatteet nyt eivät ole koskaan oikein kiinnostaneet.

Vuosittaisissa kuluissa 2016 ja 2017 kulutasoa nosti kahdella paikkakunnalla asuminen, joka kerrytti kilometrejä ja siten myös autoa piti huollattaa useammin. Merkitsin nuo ylimääräiset huollotkin vuosittaisiin kuluihin normaalien vuosihuoltojen kanssa, vaikka ehkä oikeampi paikka olisi ollut tuo "Työn kulut", johon kirjasin kahden asunnon aiheuttamia kuluja, kuten ylimääräisen vuokran.

Satunnaisten kulujen laskussa merkittävin tekijä on varmastikin ulkomaanmatkojen vähentyminen. 2019 matkoihin meni vain reilu 500 €, kun 2018 meni jopa 1670 €. Jos matkojen kuluja vähentävän vaikutuksen poistaa, meni satunnaisiin kuluihin vuonna 2019 enemmän rahaa kuin vuonna 2018. Vuonna 2019 tosin merkittävänä kuluja nostavana eränä oli eläinlääkärireissu, joka päätyi kustantamaan minulle n. 450 €.



keskiviikko 8. tammikuuta 2020

2019 säästöt ja tuotot

Vähän on nyt jäänyt säästöraportit kirjoittamatta, kun työ-/tulotilanteeni on tällä hetkellä vähän sellainen, että vanha seurantatapani ei oikein anna enää oikeaa kuvaa. Siitä huolimatta tässä on vielä vanhalla mallilla tulokset vuodelta 2019.

Vuoden 2019 tavoitteeni oli saada säästöön 10 000 € siitä huolimatta, että jätin vanhan työpaikkani kevään 2019 aikana. Tähän tavoitteeseen pääsin, säästösumman ollessa 12 018 €. Tavoitteen ylitys johtui oikeastaan siitä, että sain vanhemmiltani rahalahjan loppuvuodesta. Todellisen säästösumman luulen olevan siellä 10 t€ paikkeilla. Sain tosin lahjana enemmän kuin 2000 €, mutta minulla on muutenkin ollut käteispuskuria, jota en laske säästösummiin, mikä vähän hämmentää sitä, mikä se todellinen säästösumma oikeasti on. Tärkeintä on, että talouteni meni aikalailla siten kuin ajattelin asettaessani 10 t€ säästötavoitteen.

Kun katsoo allä olevassa kuviossa olevia säästölukuja vuodelle 2018, on ehkä syytä mainita, että viime vuonna ilmoitettu summa poikkeaa kuvion luvuista, koska teen aina säästölukuihin oikaisun perustuen lopulliseen verotukseen (mätkyihin/veronpalautukseen). Tällä kertaa parin tonnin mätkyt laskivat 2018 säästösummaa aikaisemmin raportoidusta.


Tuottojen osalta 2019 oli varsin hyvä. Salkun tuotoksi sain 26,7 %. Hävisin tosin vertailuindeksilleni (S&P 500 total return), mutta salkkuni on tällä hetkellä varsin Suomi-painotteinen, joten jenkki-indeksi ei ehkä ole ihan oikea vertailukohde. Suomi-indeksin voitin selvästi. Jälkiviisaana toki voi todeta, että olisi pitänyt tajuta, että jenkit hallitsee rahan tekemisen paremmin kuin muu maailma.

Salkkuni tuottoa laski myös se, että loppuvuodesta minulla oli aika iso osa varoista säästötilillä odottamassa asuntokauppoja, joiden toteutuminen on nyt vähän viivästynyt. Niinpä nämä varat jäivät paitsi loppuvuoden hyvistä nousuista pörsseissä.

 Alla olevien kuvioiden ehkä vähän oudolta näyttävää muotoa selittää taas se, että merkitsen arvot vain niiltä päiviltä, kun salkussa on tapahtumia sekä kuukausien viimeisiltä päiviltä. Näin ollen esim joulukuussa on aika suoraa viivaa, kun en joulukuussa juurikaan kauppaa käynyt. Joinakin kuukausina puolestaan saattoi olla vähän turhankin aktiivista.