torstai 11. toukokuuta 2017

Tämänhetkinen sijoitusstrategiani

Sijoitustyylini on muuttunut aika paljon tämän säästöprojektini edetessä. Eri vaiheita yhdistävä tekijä on ehkä ollut se, että sijoituspäätökset on tullut tehtyä enemmänkin fiilispohjalla kuin syvällisen analyysin perusteella. Yksi syy analyysin vähyyten on ollut töiden aiheuttama kiire, mutta toisaalta myös tehokkaiden markkinoiden teoria taitaa vaikuttaa tuolla takaraivossa kertoen, että analyysillä on hyvin vaikea saada lisäarvoa. Indeksisijoittaminen ei kuitenkaan kiinnosta, koska se olisi liian tylsää ja kaipaan aktiivisen sijoittamisen tuomaa jännitystä elämään.

Toisaalta indeksisijoittaminen ei tällä hetkellä kiinnosta senkään takia, että markkinat vaikuttavat yleisesti ottaen yliarvostetulta. Yksittäistä osaketta ostamalla on edes teoreettinen mahdollisuus, että saa hyvää halvalla, mutta yleistä osakeindeksiä ostamalla ylihinta on lähes varma. Toki indekseissä on eroja, eivätkä kaikki indeksit tai rahastot tämän johdosta ole poissuljettuja. Rahastojen analysointi on kuitenkin vielä työläämpää kuin yksittäisen osakkeen, joten sekään ei hirveästi houkuta.

Korkorahastot eivät myöskään houkuta. Koroista ei ole saatavissa juurikaan tuottoa, mutta rahan menettämisen mahdollisuus on olemassa. Tuntuu paremmalta idealta pitää rahat pankkitilillä kuin korkorahastoissa. Silloin rahaa ei käytännössä voi menettää talletussuojan takia ja rahat ovat välittömästi käytettävissä, jos esimerkiksi osakkeiden arvostustaso muuttuu järkevämmäksi.

Käteinen voisi ehkä olla järkevä vaihtoehto tässä vaiheessa, mutta siitä puuttuu kaikki jännitys. Historiallisesti on perusteltua odottaa, että edessä on ennemmin tai myöhemmin pudotus, joka vie osakkeiden arvot selvästi alle nykytason, mutta en vaan jaksa istua rahakasan päällä sitä päivää odotellessa.

Kiinteistöihin tai asuntoihin voisi myös sijoittaa, mutta niistä on minulle liikaa vaivaa. Minulla on jo pari sijoitusasuntoa vaimoni kanssa ja niissä on ihan tarpeeksi tähän elämäntilanteeseen. Ehkä "eläkkeellä" voin hankkia lisää sijoitusasuntoja.

Toisaalta sijoitusasuntojen kassavirtapohjainen logiikka kiehtoo minua. Sen takia olenkin päätynyt muuttamaan sijoitusstrategiani käytännössä osinkostrategiaksi. Jos kerran voisin ostaa sijoitusasunnon, joka tuottaa 4-5 % vuokratuottoa, niin miksen voisi ostaa osakkeita yhtiöistä, jotka jakavat 4-5 % osinkotuottoa? Sama hyöty vähemmällä vaivalla.

On toki riski, että yhtiö leikkaa osinkoaan, eikä se enää olekaan sama kuin alussa oletin, mutta vastaavalla tavalla sijoitusasunnossa on riski, että vuokralainen rikkoo paikat, tulee iso taloyhtiön remontti tai yhtiövastike muusta syystä nousee merkittävästi.

Osakkeiden arvo toki vaihtelee enemmän kuin sijoitusarunnon, mutta samalla tavalla kuin asuntoja vuokraava sijoittaja ei välitä siitä, mikä asunnon arvo kulloinkin sattuu olemaan, ei osinkostrategiassakaan tarvitse suuremmin välittää arvonvaihteluista. Tärkeintä on vaan pyrkiä tekemään sijoituspäätökset niin, että voi kohtuullisella varmuudella luottaa siihen 4-5 % osinkotuottoon sijoitetulle pääomalle.

Osinkostrategia sopii minulle senkin takia, että tykkään käyttää velkaa sijoittamiseen. Aivan kuin voisin ostaa velalla sijoitusasunnon, voin samalla tavalla ostaa osinko-osakkeita velalla. Tältä osin mielestäni monet ihmiset eivät suhtaudu ihan johdonmukaisesti velkaan. He ovat valmiita käyttämään 100 000 € velkarahaa sijoitusasunnon ostoon, mutta 10 000 € velkaa osakkeiden ostoon on ihan liian suuri riski. Jos molemmat tuottavat kohtuullisella varmuudella sen 4-5 %:n kassavirran, niin en näe syytä, miksi näitä kahta sijoituskohdetta pitäisi kohdella eri tavalla. Toki lainojen ehdot voivat olla erilaiset (esim 25 vuoden tasaeräinen asuntolaina vs Nordnetin vakuusarvoista riippuvainen luottolimiitti), mutta osakkeisiinkin pystyy käyttää monenlaisia rahoitusmalleja esimerkiksi käyttäen asuntoa lainan vakuutena. Kannattaa kuitenkin pitää huolta, ettei koskaan voi joutua tilanteeseen, jossa pankki voi alkaa pakkomyymään sijoituksia.

Tällä hetkellä en toisaalta käytä juurikaan lainaa sijoittamiseen. Säästän mieluummin luottolimiittiäni parempia arvostustasoja varten. Jos minulla olisi ylimääräisiä asuntojen vakuusarvoja käytettävissä bullet- tai tasalyhenteisiä sijoituslainoja varten, voisin käyttää limiittiä enemmän jo nyt. Tuolloin pankkiin astumalla saisin aikanaan hyödynnettyä alhaiset arvostustasot. Tällä hetkellä tuollaista vaihtoehtoa ei oikein ole, joten minun on maltettava mieleni osakkeiden ostojen kanssa.

Loputtomiin en kuitenkaan ajattele osinkoyrityksiin sijoittavani. Väistämättömän edessä olevan romahduksen jälkeen maailma voi näyttää ihan eriltä. Siinä vaiheessa harkitsen uudelleen, millä tyylillä haluan jatkaa. Siihen asti menen kuitenkin tällä strategialla.



4 kommenttia:

  1. Kaipa noissa sijoitusasunnoissa on sitten enemmän työtä kuin osakkeissa.

    VastaaPoista
  2. Kai sentään osinkostrategiassakin osakkeen arvonvaihtelulla on jotain merkitystä. Jos ostat nyt vaikka hintaan 100 yksikköä, joka antaa mainitun 4-5% tuoton ja vuoden päästä arvo on vaikkapa 90 yksikköä samalla osinkotuotolla, niin et saa tuota tuottoa alkuperäiselle sijoitetulle pääomalle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pidän tuota osaketta 10 vuotta, 20 vuotta tai vaikka ikuisesti, niin mitä merkitystä sillä on, mikä osakkeen hinta on vuoden päästä? Kunhan osinkovirta pysyy vakaana, niin hinnanmuutoksilla ei ole väliä muuten kuin ehkä silloin, jos käytän noita osakkeita lainan vakuutena.

      Poista
    2. Juuri näin. Ei mitään. Arvonvaihtelu on seurausta osingonmaksukyvystä, ei toisin päin. Eli jos osingonmaksukyky säilyy, pienellä arvonvaihtelulla ei ole mitään merkitystä.

      Poista