Kirjoittelu on jäänyt aika vähälle viime aikoina, mutta nyt taidetaan elää sellaisia aikoja, joista on syytä kirjoittaa jotain muistiinkin tulevaa varten. Korona on monessa länsimaassa (varmaan kaikissa) eksponentiaalisen kasvun vaiheessa, mutta tauti on vielä sen verran aluillaan, että vaikea tietää, mihin tämän kanssa päädytään. Globaalisti sairastuneita on n. 126 000 (joista 81 000 Kiinassa, josta tauti lähti liikkeelle) ja kuolleita 4633 (joista 3169 kiinassa). Etenkin Italian tilanne näyttää pahalta, koska siellä kuolleisuuskin vaikuttaa olevan korkeampi kuin muualla.
Markkinat ovat olleet paniikissa helmikuun viimeiseltä viikolta lähtien. Laskua on kertynyt noin 20 % pääindekseissä. Tällekin päivälle taitaa olla tiedossa ruma laskuavaus.
Itselläni oli ennen laskun alkua iso käteiskassa (muistaakseni n. 60 000 €) sijoitettavaksi. Tällä hetkellä jäljellä on vielä n. 15 000 € plus varakassa 9 000 €, jonka pyrin olemaan sijoittamatta, koska se on tarkoitettu elämisen kuluihin. Aika paljon tuli sijoitettua "liian aikaisin", koska en tietenkään osaa ennustaa, milloin kurssit kääntyvät takaisin nousuun. Rahat olivat tuottamattomina, joten jo 10 % alennusmyynnit tuntuivat houkuttavilta. Pistin näin ollen rahaa kiinni sitä mukaa kuin laskevat osakkeet saavuttivat ennen kriisiä asettamiani ostotasoja.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pörssikurssien lasku tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa, koska taudin leviäminen on edelleen kiihtyvässä vauhdissa ja valtiot tekevät koko ajan kovempia toimenpiteitä taudin leviämisen hillitsemiseksi (kouluja suljetaan, matkustamista rajoitetaan, yleisötilaisuuksia perutaan). Vaikka epäilen laskun jatkuvan, en silti aio myydä mitään (muuten kuin ehkä verosyistä tappioita realisoidakseni). Sen verran olen ottanut näkemystä laskun puolesta, että ostin parilla tonnilla bear-sertifikaattia DAX-indeksiin. Kyse on ilman vipua olevasta tuotteesta, joten kovin vahvaa näkemystä en ollut valmis ottamaan. Mahdolliset voitot liikkuvat siten sadoissa euroissa, joten kovinkaan vahvaa suojaa en tästä salkulleni saa. Lähinnä kyse on "karkkirahan" tienaamisesta ja sen testaamisesta, kuinka hyvin osaan arvioida suunnan. Koska väärässä olemisen mahdollisuus on suuri, en ole valmis riskeeraamaankaan paljoa.
Vaikka uskon laskun jatkuvan pidempään ja vaikka minulla on ns. short-positio päällä DAX:in kehityksen suhteen, aion silti jatkaa ostoja sitä mukaa kuin vastaan tulee uusia houkuttavia hintatasoja. Kun pörssit paniikin hellittäessä kääntyvät taas nousuun, uskon nousun olevan nopeaa. Siinä on myöhäistä sitten surkutella käyttämättömän käteiskassan kanssa, kun ei tullut ostettua halpoja osakkeita.
On toki riski, että lopulta olen lyönyt kassani kiinni aivan liian aikaisin ja parhaat alennusmyynnit jäävät hyödyntämättä. Niitä aikoja varten minulla tosin pitäisi vielä olla Nordnetin superluotto-ominaisuus käytettävissä, mutta saas nyt nähdä, mitä sen kanssa teen. Nykyisellä tulotilanteella velkasijoittamisen kanssa pitää olla erityisen varovainen. Mutta sitten taas toisaalta, mitä isommalla osinkoprosentilla saan ("turvallisia") osakkeita ostettua, sitä pienemmäksi riskiksi pienikorkoinen superluotto muodostuu. Ja kun pörssistä on suurin ilma otettu pois, on kurssilaskunkin riski pienempi kuin kaikkien aikojen huippulukemissa. Ongelma vaan on siinä, kun ei yhtään voi tietää, missä se todellinen pohja on. Vaikka tilanne olisi se, että "koskaan eivät kurssit ole pudonneet tätä enempää", se ei tarkoita, että kurssit eivät voisi laskea vielä siitäkin.
Tällä hetkellä odotan, että kurssilaskun suuruudeksi tulee noin 30-40 % ja sijoitan rahojani niin, että odotan kaikkien rahojeni olevan kiinni siinä 30 % paikkeilla. Sen jälkeen pitäisi pitää hengähdystauko ja miettiä käytänkö sitä velkarahaa vai en. Jos -40 % lukemissa päätän olla käyttämättä, niin harkinta pitää tehdä uudestaan, kun on -50 %, -60 % jne. Ja sitten, kun kurssit elpyvät, voin taas jälkiviisastella, mitä olisi pitänyt tehdä.
PS. Olen myös pienimuotoisesti alkanut käyttää call-optioita, koska nopeassa (väliaikaisessakin) nousussa ne tuottavat hyvin, mutta jos kurssit jatkavatkin pitkään laskuaan, riski on tuhansien eurojen sijasta rajoittunut siihen muutamaan kymppiin, jonka olen niihin sijoittanut. Testailen nyt vähän, miten tämä toimisi käytännössä. Lähes uhkapeliähän tämä on, mutta kokonaisuudesta niin pieni osa, että menköön oppirahoina ("kurssimaksu"), jos päädyn miinukselle.
PS2. Oman salkun käyttäytymisestä vielä todettava se, että mukavasti näyttää laskevan muuta pörssiä hitaammin näinä laskupäivinä. Esim tätä kirjoittaessa, kun pörssi näyttää -5 %, on oma salkku "vain" -3 %.
torstai 12. maaliskuuta 2020
keskiviikko 19. helmikuuta 2020
Mitä jos luopuisin autostani?
Autoni on ollut todella vähällä käytöllä viimeisen vajaan vuoden aikana. Auton omistaminen tunnetusti tulee erittäin kalliiksi, joten päätin vähän laskea, mitä autosta luopuminen oikeasti tarkoittaisi taloudelleni. Ensinnäkin auton pitämisestä syntyy nämä suorat vuosittaiset kulut:
| Liikennevakuutus | 254 € |
| Autovero | 176 € |
| Huolto | 250 € |
| Renkaiden vaihto x2 | 70 € |
| Yhteensä | 750 € |
Huollon summa on karkea arvio keskimääräisestä, kun joka toinen vuosi pitäisi riittää öljynvaihto ja joka toinen tulisi sitten isompi määräaikaishuolto.
Näiden varsinaisten kulujen lisäksi olen vuodelle 2020 merkinnyt kuluihini 12*70 € = 840 € poiston. Tämä vastaa siis karkeaa arviotani auton arvonalentumisesta, joka on mielestäni aivan oikeaa kulua, vaikka sitä ei rahalla maksetakaan vaan omaisuuden arvon menettämisellä. Tuo arvonmenetyksen konkreettinen rahallinen vaikutus realisoituu siinä vaiheessa, kun pitää ostaa uusi auto vanhan tilalle. Poiston kanssa auton vuosittainen kulu nousee kohdallani 1590 euroon.
Tämän lisäksi täytyy huomioida tuottojen menetys, joka syntyy siitä, että rahani ovat sijoitusten sijasta kiinni tässä pelkkiä kuluja tuottavassa autossani. Arvioisin autoni realistisen myyntihinnan olevan n. 8000 €, jolle 6 %:n tuotto tarkoittaisi 480 € vuotuista tuottoa (verojen jälkeen n. 350 € verokannasta riippuen)
Jos siis luopuisin autostani, talouteni olisi vuositasolla noin 2000 € paremmalla mallilla kuin se on auton kanssa!
Kun ottaa huomioon, että vuosikuluni ovat noin 15 000 € tasolla, on tuolla yksittäisellä tekijällä valtava merkitys kokonaisuuteen (13,3 %).
Toki todellisuudessa vaikutus ei ole ihan noin suuri, koska joutuisin jollakin muulla tavalla sitten kulkemaan ne matkat, jotka nykyisin kulkisin autolla. Mutta koska laskelmani ei sisällä polttoainekuluja lainkaan, lieventyy tämä vaikutus polttoainekulut huomioimalla jonkun verran.
En kuitenkaan ole tällä hetkellä luopumassa autostani. Olen muuttamassa uuteen osoitteeseen, jossa todennäköisesti tarvin autoa useammin kuin nykyisessä (kaikki on kauempana kotoa). Lisäksi on mahdollista, että tulonhankinta alkaa vaatia autoa. Jos tekisin päätöksen, että en aio enää tehdä minkäänlaisia töitä, vaan elelen vain omaisuuteni tuotoilla, niin autosta luopuminen olisi ehdottomasti järkevää ja todennäköisesti sen tekisin, mutta tuollaista päätöstä en ole vielä valmis tekemään. Niinpä aion pitää edelleen pitää autoa varalla. Jos kuitenkin auto jatkaa pihalla seisomista yhtä vähällä käytöllä kuin nykyään, niin silloin ehdottomasti luovun siitä jossain vaiheessa.
perjantai 14. helmikuuta 2020
Talouskatsaus tammikuu 2020
Muutan nyt vähän otsikointia ja raportoin jatkossa sekä tulot että menot samassa tekstissä, koska nykyään on aikaisempaa suurempi merkitys sillä, miten saan tuloja suhteessa menoihin. Aikaisemminhan tuloni ylittivät menoni niin selvästi, että niitä oli ihan mielekästä tarkastella erikseen, mutta nyt on tärkeää päästä hienosäätämään tulojen ja menojen suhdetta.
Tuloksi lasken kassavirtatulot, kuten nettovuokratulot, osingot ja asettamieni optioiden preemioista saamani tuotot siinä vaiheessa, kun lopputulos varmistuu. En vielä tiedä käsittelenkö tappiolle päätyneet optiopositiot osana kyseisen osakkeen hankintahintaa (olettaen, että hankin sen osakkeen, josta olen myyntioption asettanut) vai osana kassavirtoja. Kummassakin lähestymistavassa olisi puolensa. Hankintamenon osana käsitteleminen toteuttaisi naked put -strategian sisäistä luonnetta/logiikkaa, mutta se olisi samalla tapa, jolla saattaisin vain pettää itseäni, koska optiopositiot tuolloin näyttäisivät positiivista tuottoa, vaikka tosiasiassa ne aiheuttaisivat enemmän tappioita kuin tuottoa. Teen varmaan päätöksen sitten, kun tuo tulee ajankohtaiseksi.
Sijoitusten arvonnousuja en käsittele tulona edes realisoitumisvaiheessa. Näen asian niin, että nuo arvonnousut pitäisi enemmänkin saada valjastettua tuottamaan niitä säännöllisiä kassavirtatuottoja kuin olla mukana tulo-/menolaskelmissa. Arvonnousuihin kun kerran ei voi luottaa samalla tavalla kuin siihen, että yhtiöt keskimäärin jakavat noin entiseen tahtiin osinkoja ja vuokralainen maksaa entiseen tahtiin vuokransa.
Tammikuussa menoni olivat 1420,09 € ja tuloni (laskennallisten verojen jälkeen) 815,06 €. Vajausta oli siis 605,03 €. Kulut vaikuttavat tällä kertaa todella korkeilta ja vajaus isolta, mutta en pidä kuukautta epäonnistuneena kulujeni osalta. Tammikuussa jouduin nimittäin käymään lääkärillä, johon meni n. 185 €. Olisin toki päässyt vähemmällä julkisella, joten siinä mielessä tuo oli tuhlausta, mutta halusin hoitaa asian heti ilman jonotusta, niin maksoin oikeastaan ihan mielellään tuon yksityiselle. Eipä tarvinnut rasittaa julkista talouttakaan pikkuvaivoillani.
Lisäksi minulle tuli tulevasta omasta muutostani sekä eräässä toisessa muutossa avustamisesta kuluja reilu 130 €. Käytin myös urheiluun 60 € ja ostin talvikengät (pakollinen, koska vanhat hajosivat) 89 €:lla. Yhteensä näistä mainituista eristä tuli ylimääräisiä kuluja vajaa 470 €. Tammikuu sattuu olemaan kuukausi, jolloin minulle tulee kolmen kuukauden välein tulevat sähkölaskut ja oli myös minun vuoroni maksaa vastike.
On siis ymmärrettävää, että kuluni olivat nyt korkeat. Positiivista oli myös se, että paheeni eli ruokailukulut olivat tällä kertaa poikkeuksellisen alhaiset. Ruokaan meni vain 442 €, vaikka yleensä menee noin 600 €. Syynä tälle oli lähinnä tammikuun dieettini, jonka aikana pudotin pari kiloa (eli en paljoa, mutta ei ole paljoa ylimääräistäkään).
En siis ole hirveän huolissani vielä menojen tasosta tai tulojen ja menojen erotuksesta, vaikka tämä ensimmäinen tarkastelukuukausi vähän huonolta näyttääkin. Helmi- ja maaliskuussa voi myös muuton johdosta olla ylimääräisiä kuluja, mutta sen jälkeen pitäisi menopuolen tasoittua ja pääsee näkemään, mikä se tilanne oikeasti on.
Tuloksi lasken kassavirtatulot, kuten nettovuokratulot, osingot ja asettamieni optioiden preemioista saamani tuotot siinä vaiheessa, kun lopputulos varmistuu. En vielä tiedä käsittelenkö tappiolle päätyneet optiopositiot osana kyseisen osakkeen hankintahintaa (olettaen, että hankin sen osakkeen, josta olen myyntioption asettanut) vai osana kassavirtoja. Kummassakin lähestymistavassa olisi puolensa. Hankintamenon osana käsitteleminen toteuttaisi naked put -strategian sisäistä luonnetta/logiikkaa, mutta se olisi samalla tapa, jolla saattaisin vain pettää itseäni, koska optiopositiot tuolloin näyttäisivät positiivista tuottoa, vaikka tosiasiassa ne aiheuttaisivat enemmän tappioita kuin tuottoa. Teen varmaan päätöksen sitten, kun tuo tulee ajankohtaiseksi.
Sijoitusten arvonnousuja en käsittele tulona edes realisoitumisvaiheessa. Näen asian niin, että nuo arvonnousut pitäisi enemmänkin saada valjastettua tuottamaan niitä säännöllisiä kassavirtatuottoja kuin olla mukana tulo-/menolaskelmissa. Arvonnousuihin kun kerran ei voi luottaa samalla tavalla kuin siihen, että yhtiöt keskimäärin jakavat noin entiseen tahtiin osinkoja ja vuokralainen maksaa entiseen tahtiin vuokransa.
Tammikuussa menoni olivat 1420,09 € ja tuloni (laskennallisten verojen jälkeen) 815,06 €. Vajausta oli siis 605,03 €. Kulut vaikuttavat tällä kertaa todella korkeilta ja vajaus isolta, mutta en pidä kuukautta epäonnistuneena kulujeni osalta. Tammikuussa jouduin nimittäin käymään lääkärillä, johon meni n. 185 €. Olisin toki päässyt vähemmällä julkisella, joten siinä mielessä tuo oli tuhlausta, mutta halusin hoitaa asian heti ilman jonotusta, niin maksoin oikeastaan ihan mielellään tuon yksityiselle. Eipä tarvinnut rasittaa julkista talouttakaan pikkuvaivoillani.
Lisäksi minulle tuli tulevasta omasta muutostani sekä eräässä toisessa muutossa avustamisesta kuluja reilu 130 €. Käytin myös urheiluun 60 € ja ostin talvikengät (pakollinen, koska vanhat hajosivat) 89 €:lla. Yhteensä näistä mainituista eristä tuli ylimääräisiä kuluja vajaa 470 €. Tammikuu sattuu olemaan kuukausi, jolloin minulle tulee kolmen kuukauden välein tulevat sähkölaskut ja oli myös minun vuoroni maksaa vastike.
On siis ymmärrettävää, että kuluni olivat nyt korkeat. Positiivista oli myös se, että paheeni eli ruokailukulut olivat tällä kertaa poikkeuksellisen alhaiset. Ruokaan meni vain 442 €, vaikka yleensä menee noin 600 €. Syynä tälle oli lähinnä tammikuun dieettini, jonka aikana pudotin pari kiloa (eli en paljoa, mutta ei ole paljoa ylimääräistäkään).
En siis ole hirveän huolissani vielä menojen tasosta tai tulojen ja menojen erotuksesta, vaikka tämä ensimmäinen tarkastelukuukausi vähän huonolta näyttääkin. Helmi- ja maaliskuussa voi myös muuton johdosta olla ylimääräisiä kuluja, mutta sen jälkeen pitäisi menopuolen tasoittua ja pääsee näkemään, mikä se tilanne oikeasti on.
tiistai 14. tammikuuta 2020
Tavoitteet vuodelle 2020
Nyt kun olen siirtynyt säännöllisten tulojen työelämästä yrittäjäksi, joka ei kuitenkaan ole ollut kovin motivoitunut hankkimaan asiakkaita, en odota paljoakaan vuoden 2020 tuloilta. Niinpä teen 2020 tavoitteeni sillä olettamalla, etten saa 2020 ansiotuloja ollenkaan. Tavallaan tulojen hankkimista enemmän minua motivoi se ajatus, että haluaisin kokeilla, miten talouteni kehittyisi, jos oikeasti en saisi mitään muuta kuin pääomatuloja. Elän vähän siinä rajalla, että pääomatulojen periaatteessa pitäisi riittää, mutta sijoittamiseen väistämättä liittyvä epävarmuus (erityisesti liittyen velkarahan hintaan) luo tilanteeseen jännitystä. Tilanne ei ehkä olisi yhtä mielenkiintoinen, jos minulla olisi vielä enemmän varallisuutta, jolloin minun ei tarvisi jännittää saanko tarpeeksi tuottoja vai en.
Tästä lähtökohdasta vuoden 2020 tavoitteeni on, että:
* Pystyn pääomallani kattamaan elinkuluni
Tämän tavoitteen toteutumista seuraan pääasiassa kahden mittarin/alatavoitteen avulla:
1. Mahdollisimman suuren osan elinkuluistani tulisi tulla katetuksi kassavirtatuotoilla (osinko-, nettovuokra- ja korkotuotot sekä asetettujen optioiden preemioista saatava voitto, mutta ei esim. realisoituneet muiden sijoitusten arvonnousut).
2. Vuoden 2020 lopussa nettovarallisuuteni pitäisi olla suurempi kuin vuoden alussa.
Ensimmäistä mittaria varten joudun kehittämään uuden seurannan, johon tuon yhteen nuo kassavirtatuotot, verot näistä tuloista sekä elinkuluni. En usko, että kassavirtani vielä riittävät kattamaan elinkuluni, mutta tarkoitus olisi saada niin iso osa kuluista katettua sisään tulevilla kassavirroilla, että arvonnousun varaan jää realistisen pieni osa tulontarpeesta ja mielellään riittävä turvamarginaali myös. Tämän mittarin toteutumiseen eivät luonnollisestikaan liity pelkät tuotot vaan myös kulupuoleen vaikuttamalla pystyn edistämään tavoitteeni toteutumista.
Toinen mittarini puolestaan ei ole minulle yhtä tärkeä, koska siihen liittyy niin paljon vaikutusmahdollisuuksieni ulkopuolella olevia tekijöitä. Jos nyt pörssit vuonna 2020 laskevat vaikka yli -20 %, niin aika mahdoton sitä on vuoden nettovarallisuutta plussalle saada ilman ansiotuloja. Otin nettovarallisuuteni kuitenkin mukaan mittaristooni, koska vaikka kassavirtani jäisivätkin tavoittelemastani tasosta, sillä ei välttämättä ole niin hirveästi väliä, mikäli samalla arvonnousujen myötä nettovarallisuuteni nouseekin vaikka yli 10 000 €:lla. Sen lisääntyneen varallisuuden avulla voin sitten pyrkiä seuraavana vuonna paremmista lähtökohdista tavoittelemaan tämän vuoden tavoitetta eli kulujen kattamista tuotoilla. Pidän siis nettovarallisuutta koskevan mittarin mukana tarjoamaan parempaa kokonaiskuvaa talouteni kehittymisestä. Puhtaan matemaattisesti, mikäli sijoitukseni tuottavat niin kuin pitäisi, tulisi nettovarallisuuteni kasvaa, mikäli kassavirtatuloni + omaisuuden arvonnousut (realisoituneet ja realisoitumattomat) ovat yhdessä suuremmat kuin kuluni.
Lisäksi minulla on vuodelle 2020 vielä toinen epämääräisempi tavoite:
* Tehdä mielenkiintoisia juttuja (ja olla tekemättä juttuja, jotka eivät ole kiinnostavia)
Tämä kohta sitten sisältää myös sen, että innostun tekemään töitä joko työntekijänä tai yritykseni kautta. En siis halua tehdä töitä pelkästään tulojen takia, vaan siinä täytyy olla jotain mielenkiintoani herättävää mukana. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan pidä ajatella pelkän työn ja rahan näkökulmasta, vaan kaikki muukin mielenkiintoinen toteuttaa sitä. Pääasiassa ehkä haluan keskittyä urheilujuttuihin, vaikka ikää alkaakin olla sen verran (pian 36 v.), että iso osa potentiaalista on ehkä jo historiaa. Iästä huolimatta minun pitäisi kuitenkin kyetä vielä sellaisiin suorituksiin, että löydän niiden tavoittelusta motivaatiota.
Kuten tavallista, sitä mukaa kun olosuhteet muuttuvat, tulen mahdollisesti muuttamaan tai täydentämään tavoitteitani.
Tästä lähtökohdasta vuoden 2020 tavoitteeni on, että:
* Pystyn pääomallani kattamaan elinkuluni
Tämän tavoitteen toteutumista seuraan pääasiassa kahden mittarin/alatavoitteen avulla:
1. Mahdollisimman suuren osan elinkuluistani tulisi tulla katetuksi kassavirtatuotoilla (osinko-, nettovuokra- ja korkotuotot sekä asetettujen optioiden preemioista saatava voitto, mutta ei esim. realisoituneet muiden sijoitusten arvonnousut).
2. Vuoden 2020 lopussa nettovarallisuuteni pitäisi olla suurempi kuin vuoden alussa.
Ensimmäistä mittaria varten joudun kehittämään uuden seurannan, johon tuon yhteen nuo kassavirtatuotot, verot näistä tuloista sekä elinkuluni. En usko, että kassavirtani vielä riittävät kattamaan elinkuluni, mutta tarkoitus olisi saada niin iso osa kuluista katettua sisään tulevilla kassavirroilla, että arvonnousun varaan jää realistisen pieni osa tulontarpeesta ja mielellään riittävä turvamarginaali myös. Tämän mittarin toteutumiseen eivät luonnollisestikaan liity pelkät tuotot vaan myös kulupuoleen vaikuttamalla pystyn edistämään tavoitteeni toteutumista.
Toinen mittarini puolestaan ei ole minulle yhtä tärkeä, koska siihen liittyy niin paljon vaikutusmahdollisuuksieni ulkopuolella olevia tekijöitä. Jos nyt pörssit vuonna 2020 laskevat vaikka yli -20 %, niin aika mahdoton sitä on vuoden nettovarallisuutta plussalle saada ilman ansiotuloja. Otin nettovarallisuuteni kuitenkin mukaan mittaristooni, koska vaikka kassavirtani jäisivätkin tavoittelemastani tasosta, sillä ei välttämättä ole niin hirveästi väliä, mikäli samalla arvonnousujen myötä nettovarallisuuteni nouseekin vaikka yli 10 000 €:lla. Sen lisääntyneen varallisuuden avulla voin sitten pyrkiä seuraavana vuonna paremmista lähtökohdista tavoittelemaan tämän vuoden tavoitetta eli kulujen kattamista tuotoilla. Pidän siis nettovarallisuutta koskevan mittarin mukana tarjoamaan parempaa kokonaiskuvaa talouteni kehittymisestä. Puhtaan matemaattisesti, mikäli sijoitukseni tuottavat niin kuin pitäisi, tulisi nettovarallisuuteni kasvaa, mikäli kassavirtatuloni + omaisuuden arvonnousut (realisoituneet ja realisoitumattomat) ovat yhdessä suuremmat kuin kuluni.
Lisäksi minulla on vuodelle 2020 vielä toinen epämääräisempi tavoite:
* Tehdä mielenkiintoisia juttuja (ja olla tekemättä juttuja, jotka eivät ole kiinnostavia)
Tämä kohta sitten sisältää myös sen, että innostun tekemään töitä joko työntekijänä tai yritykseni kautta. En siis halua tehdä töitä pelkästään tulojen takia, vaan siinä täytyy olla jotain mielenkiintoani herättävää mukana. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan pidä ajatella pelkän työn ja rahan näkökulmasta, vaan kaikki muukin mielenkiintoinen toteuttaa sitä. Pääasiassa ehkä haluan keskittyä urheilujuttuihin, vaikka ikää alkaakin olla sen verran (pian 36 v.), että iso osa potentiaalista on ehkä jo historiaa. Iästä huolimatta minun pitäisi kuitenkin kyetä vielä sellaisiin suorituksiin, että löydän niiden tavoittelusta motivaatiota.
Kuten tavallista, sitä mukaa kun olosuhteet muuttuvat, tulen mahdollisesti muuttamaan tai täydentämään tavoitteitani.
perjantai 10. tammikuuta 2020
Kuluraportti marras-joulukuu sekä koko vuosi 2019
Marraskuun raportti jäi välistä, joten käyn tällä kertaa nopeasti läpi sekä marras- että joulukuun luvut sekä koko vuoden 2019 kulut.
Marraskuussa elinkuluihin meni 1475 € ja joulukuussa 981 €. Marraskuun kuluja nosti vakuutusmaksu, joka tosin on nyt vakuutusyhtiön vaihdon myötä kerran vuodessa laskutettava, minkä johdosta olen nyt marraskuussa maksanut vakuutukset lähes koko vuodelle 2020. Kun aikaisempi vakuutus oli eri laskutussyklillä, on vuodella 2019 nyt enemmän vakuutusmaksuja kuin tosiasiassa pitäisi. Tämä vaikutus vuoden kuluihin on ehkä muutaman satasen (vertailua vaikuttaa, koska olen lopettanut turhia vakuutuksia ja saanut säästöjä myös kilpailuttamalla). Palautettujen vakuutusmaksujen vaikutuksen huomioimisen jälkeen vakuutusmaksujen marraskuun kuluja nostava vaikutus oli 265 €. Marraskuussa kulutasoa nosti myös vastike, jota joulukuussa ei tullut maksettavaksi, koska maksamme ne vaimoni kanssa vuorokuukausina.
Urheiluun ja hierontoihin meni marraskuussa vajaa 90 € ja joulukuussa reilu 110 €. Hierontaa olen tarvinnut vammojen/jumien hoitoon. Joulukuussa lahjoihin meni reilu 90 €. Pidän joulua aika turhana juhlana ja lahjarahat olen pääsääntöisesti käyttänyt hyväntekeväisyyskohteisiin varsinaisten lahjojen sijasta. Tänä vuonna lahjoihin/lahjoituksiin meni mielestäni vähemmän kuin esim. edellisvuonna, mutta se ei varsinaisesti ollut mikään tietoinen päätös. Ei vaan kiinnostanut käyttää energiaa lahjoihin, niin lopputulos muodostui tuollaiseksi.
Kokonaisuudessa olen vuoden 2019 aikana saanut aika hyvin leikattua kulutustani, kuten alla olevista kuvaajistakin näkyy. Sain kulutasoni jopa aika lähelle vuoden 2016 tasoa (2019: 15953 € vs 2016: 15759 €).
Viimeisen 12 kk rullaava kulutuslukema on ollut mukavassa laskussa ja uskoisin sen jatkavan laskuaan keväälle/kesään asti. Sitä en osaa vielä arvioida, mihin uskoisin sen päätyvän. Joitakin laskelmia olen tehnyt 15 000 € kulutustaso-olettamalla, mutta senkin selvä alittaminen vaikuttaisi hyvinkin olevan mahdollista.
Alla olevasta taulukosta näkee vähän, miten keskimääräiset kuukausittaiset kuluni ovat vuosien aikana kehittyneet.
Ruokakulut ovat olleet se pahiten paisunut kuluryhmä, mutta 2019 sain sitä kehitystä hieman taitettua. Asumisen kulut näyttävät pääosin olleen laskusuunnassa, mikä hieman yllättää. Kulkemisen kulut laskivat vuonna 2019, kun ei tarvitse enää työn takia käyttää autoa jätettyäni työpaikkani keväällä 2019. Se päätös toisaalta nosti puhelinkulujani, koska minulla ei ole enää työsuhdepuhelinta vaan joudun itse maksamaan liittymäni. Vaatteet nyt eivät ole koskaan oikein kiinnostaneet.
Vuosittaisissa kuluissa 2016 ja 2017 kulutasoa nosti kahdella paikkakunnalla asuminen, joka kerrytti kilometrejä ja siten myös autoa piti huollattaa useammin. Merkitsin nuo ylimääräiset huollotkin vuosittaisiin kuluihin normaalien vuosihuoltojen kanssa, vaikka ehkä oikeampi paikka olisi ollut tuo "Työn kulut", johon kirjasin kahden asunnon aiheuttamia kuluja, kuten ylimääräisen vuokran.
Satunnaisten kulujen laskussa merkittävin tekijä on varmastikin ulkomaanmatkojen vähentyminen. 2019 matkoihin meni vain reilu 500 €, kun 2018 meni jopa 1670 €. Jos matkojen kuluja vähentävän vaikutuksen poistaa, meni satunnaisiin kuluihin vuonna 2019 enemmän rahaa kuin vuonna 2018. Vuonna 2019 tosin merkittävänä kuluja nostavana eränä oli eläinlääkärireissu, joka päätyi kustantamaan minulle n. 450 €.
Marraskuussa elinkuluihin meni 1475 € ja joulukuussa 981 €. Marraskuun kuluja nosti vakuutusmaksu, joka tosin on nyt vakuutusyhtiön vaihdon myötä kerran vuodessa laskutettava, minkä johdosta olen nyt marraskuussa maksanut vakuutukset lähes koko vuodelle 2020. Kun aikaisempi vakuutus oli eri laskutussyklillä, on vuodella 2019 nyt enemmän vakuutusmaksuja kuin tosiasiassa pitäisi. Tämä vaikutus vuoden kuluihin on ehkä muutaman satasen (vertailua vaikuttaa, koska olen lopettanut turhia vakuutuksia ja saanut säästöjä myös kilpailuttamalla). Palautettujen vakuutusmaksujen vaikutuksen huomioimisen jälkeen vakuutusmaksujen marraskuun kuluja nostava vaikutus oli 265 €. Marraskuussa kulutasoa nosti myös vastike, jota joulukuussa ei tullut maksettavaksi, koska maksamme ne vaimoni kanssa vuorokuukausina.
Urheiluun ja hierontoihin meni marraskuussa vajaa 90 € ja joulukuussa reilu 110 €. Hierontaa olen tarvinnut vammojen/jumien hoitoon. Joulukuussa lahjoihin meni reilu 90 €. Pidän joulua aika turhana juhlana ja lahjarahat olen pääsääntöisesti käyttänyt hyväntekeväisyyskohteisiin varsinaisten lahjojen sijasta. Tänä vuonna lahjoihin/lahjoituksiin meni mielestäni vähemmän kuin esim. edellisvuonna, mutta se ei varsinaisesti ollut mikään tietoinen päätös. Ei vaan kiinnostanut käyttää energiaa lahjoihin, niin lopputulos muodostui tuollaiseksi.
Kokonaisuudessa olen vuoden 2019 aikana saanut aika hyvin leikattua kulutustani, kuten alla olevista kuvaajistakin näkyy. Sain kulutasoni jopa aika lähelle vuoden 2016 tasoa (2019: 15953 € vs 2016: 15759 €).
Viimeisen 12 kk rullaava kulutuslukema on ollut mukavassa laskussa ja uskoisin sen jatkavan laskuaan keväälle/kesään asti. Sitä en osaa vielä arvioida, mihin uskoisin sen päätyvän. Joitakin laskelmia olen tehnyt 15 000 € kulutustaso-olettamalla, mutta senkin selvä alittaminen vaikuttaisi hyvinkin olevan mahdollista.
Alla olevasta taulukosta näkee vähän, miten keskimääräiset kuukausittaiset kuluni ovat vuosien aikana kehittyneet.
| 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | |
| Ruoka ja marketit | 634 | 688 | 588 | 511 | 466 | 434 |
| Asuminen | 157 | 192 | 220 | 212 | 254 | 190 |
| Kulkeminen | 116 | 192 | 191 | 176 | 114 | 65 |
| Sähkö, vesi, netti, puhelin | 73 | 63 | 62 | 53 | 77 | 69 |
| Vaatteet | 10 | 29 | 16 | 22 | 1 | 47 |
| Viihde | 17 | 14 | 22 | 4 | 10 | 20 |
| Hyväntekeväisyys | 7 | 18 | Satunnaisissa | Satunnaisissa | Satunnaisissa | Satunnaisissa |
| Vuosittaiset | 152 | 152 | 238 | 190 | 136 | 100 |
| Satunnaiset | 164 | 204 | 190 | 145 | 151 | 83 |
| 1166 | 1552 | 1527 | 1168 | 1056 | 924 | |
| Työn kulut | 0 | 0 | 305 | 420 | 306 |
Ruokakulut ovat olleet se pahiten paisunut kuluryhmä, mutta 2019 sain sitä kehitystä hieman taitettua. Asumisen kulut näyttävät pääosin olleen laskusuunnassa, mikä hieman yllättää. Kulkemisen kulut laskivat vuonna 2019, kun ei tarvitse enää työn takia käyttää autoa jätettyäni työpaikkani keväällä 2019. Se päätös toisaalta nosti puhelinkulujani, koska minulla ei ole enää työsuhdepuhelinta vaan joudun itse maksamaan liittymäni. Vaatteet nyt eivät ole koskaan oikein kiinnostaneet.
Vuosittaisissa kuluissa 2016 ja 2017 kulutasoa nosti kahdella paikkakunnalla asuminen, joka kerrytti kilometrejä ja siten myös autoa piti huollattaa useammin. Merkitsin nuo ylimääräiset huollotkin vuosittaisiin kuluihin normaalien vuosihuoltojen kanssa, vaikka ehkä oikeampi paikka olisi ollut tuo "Työn kulut", johon kirjasin kahden asunnon aiheuttamia kuluja, kuten ylimääräisen vuokran.
Satunnaisten kulujen laskussa merkittävin tekijä on varmastikin ulkomaanmatkojen vähentyminen. 2019 matkoihin meni vain reilu 500 €, kun 2018 meni jopa 1670 €. Jos matkojen kuluja vähentävän vaikutuksen poistaa, meni satunnaisiin kuluihin vuonna 2019 enemmän rahaa kuin vuonna 2018. Vuonna 2019 tosin merkittävänä kuluja nostavana eränä oli eläinlääkärireissu, joka päätyi kustantamaan minulle n. 450 €.
keskiviikko 8. tammikuuta 2020
2019 säästöt ja tuotot
Vähän on nyt jäänyt säästöraportit kirjoittamatta, kun työ-/tulotilanteeni on tällä hetkellä vähän sellainen, että vanha seurantatapani ei oikein anna enää oikeaa kuvaa. Siitä huolimatta tässä on vielä vanhalla mallilla tulokset vuodelta 2019.
Vuoden 2019 tavoitteeni oli saada säästöön 10 000 € siitä huolimatta, että jätin vanhan työpaikkani kevään 2019 aikana. Tähän tavoitteeseen pääsin, säästösumman ollessa 12 018 €. Tavoitteen ylitys johtui oikeastaan siitä, että sain vanhemmiltani rahalahjan loppuvuodesta. Todellisen säästösumman luulen olevan siellä 10 t€ paikkeilla. Sain tosin lahjana enemmän kuin 2000 €, mutta minulla on muutenkin ollut käteispuskuria, jota en laske säästösummiin, mikä vähän hämmentää sitä, mikä se todellinen säästösumma oikeasti on. Tärkeintä on, että talouteni meni aikalailla siten kuin ajattelin asettaessani 10 t€ säästötavoitteen.
Kun katsoo allä olevassa kuviossa olevia säästölukuja vuodelle 2018, on ehkä syytä mainita, että viime vuonna ilmoitettu summa poikkeaa kuvion luvuista, koska teen aina säästölukuihin oikaisun perustuen lopulliseen verotukseen (mätkyihin/veronpalautukseen). Tällä kertaa parin tonnin mätkyt laskivat 2018 säästösummaa aikaisemmin raportoidusta.
Tuottojen osalta 2019 oli varsin hyvä. Salkun tuotoksi sain 26,7 %. Hävisin tosin vertailuindeksilleni (S&P 500 total return), mutta salkkuni on tällä hetkellä varsin Suomi-painotteinen, joten jenkki-indeksi ei ehkä ole ihan oikea vertailukohde. Suomi-indeksin voitin selvästi. Jälkiviisaana toki voi todeta, että olisi pitänyt tajuta, että jenkit hallitsee rahan tekemisen paremmin kuin muu maailma.
Salkkuni tuottoa laski myös se, että loppuvuodesta minulla oli aika iso osa varoista säästötilillä odottamassa asuntokauppoja, joiden toteutuminen on nyt vähän viivästynyt. Niinpä nämä varat jäivät paitsi loppuvuoden hyvistä nousuista pörsseissä.
Alla olevien kuvioiden ehkä vähän oudolta näyttävää muotoa selittää taas se, että merkitsen arvot vain niiltä päiviltä, kun salkussa on tapahtumia sekä kuukausien viimeisiltä päiviltä. Näin ollen esim joulukuussa on aika suoraa viivaa, kun en joulukuussa juurikaan kauppaa käynyt. Joinakin kuukausina puolestaan saattoi olla vähän turhankin aktiivista.
Vuoden 2019 tavoitteeni oli saada säästöön 10 000 € siitä huolimatta, että jätin vanhan työpaikkani kevään 2019 aikana. Tähän tavoitteeseen pääsin, säästösumman ollessa 12 018 €. Tavoitteen ylitys johtui oikeastaan siitä, että sain vanhemmiltani rahalahjan loppuvuodesta. Todellisen säästösumman luulen olevan siellä 10 t€ paikkeilla. Sain tosin lahjana enemmän kuin 2000 €, mutta minulla on muutenkin ollut käteispuskuria, jota en laske säästösummiin, mikä vähän hämmentää sitä, mikä se todellinen säästösumma oikeasti on. Tärkeintä on, että talouteni meni aikalailla siten kuin ajattelin asettaessani 10 t€ säästötavoitteen.
Kun katsoo allä olevassa kuviossa olevia säästölukuja vuodelle 2018, on ehkä syytä mainita, että viime vuonna ilmoitettu summa poikkeaa kuvion luvuista, koska teen aina säästölukuihin oikaisun perustuen lopulliseen verotukseen (mätkyihin/veronpalautukseen). Tällä kertaa parin tonnin mätkyt laskivat 2018 säästösummaa aikaisemmin raportoidusta.
Tuottojen osalta 2019 oli varsin hyvä. Salkun tuotoksi sain 26,7 %. Hävisin tosin vertailuindeksilleni (S&P 500 total return), mutta salkkuni on tällä hetkellä varsin Suomi-painotteinen, joten jenkki-indeksi ei ehkä ole ihan oikea vertailukohde. Suomi-indeksin voitin selvästi. Jälkiviisaana toki voi todeta, että olisi pitänyt tajuta, että jenkit hallitsee rahan tekemisen paremmin kuin muu maailma.
Salkkuni tuottoa laski myös se, että loppuvuodesta minulla oli aika iso osa varoista säästötilillä odottamassa asuntokauppoja, joiden toteutuminen on nyt vähän viivästynyt. Niinpä nämä varat jäivät paitsi loppuvuoden hyvistä nousuista pörsseissä.
lauantai 9. marraskuuta 2019
Kuluraportti lokakuu 2019
Lokakuussa rahaa meni 967 €, joka oli vuoden alin lukema ja vasta toinen kerta tänä vuonna, kun kuluni olivat alle 1000 €/kk. Alhaisesta lukemasta huolimatta kuluihin mahtui luksustakin. Vanhan vamman alkaessa vaivaamaan kävin nimittäin pari kertaa hieronnassa, johon meni yhteensä 74 €. Viihteeseenkin meni n. 20 €. Ostin myös yhden kirjan (50 €) osaamiseni kehittämistä varten. Kirja ei ehtinyt minulle ennen postin lakkoa, niin mielenkiinnolla odotan, kuinka pitkälle sen saaminen nyt sitten venyy.
Ruokakuluja sain vihdoin laskettua 559 euroon. Tämän vuoden keskiarvon ollessa 638 €, tuo on jo ihan hyvä pudotus kuluissa. Tämä on onnistunut, koska olen jatkanut ravintolaruokailun vähentämistä ja vaihdoin kalliit Innocent-smoothiet Pirkkaan.
Kulut ovat mukavasti jatkaneet kehittymistään alaspäin. Vähän on tosin syksyn synkkyys saanut haaveilemaan taas ulkomaan matkasta jonnekin lämpimään ja valoisaan. Pörssikurssit ovat kehittyneet niin mukavasti, että tässä tuntuisi olevan varaa ja aikaakin hyvin, mutta siinä vaiheessa, kun kurssit kääntyvät laskuun, saattaisi harmittaa, että on tullut "tuhlattua" rahoja, joille sitten löytyisikin hyviä sijoituskohteita. Inhottava ironiahan siinä on, että silloin kun on rahaa, ei ole aikaa, ja silloin kun on aikaa, ei ole rahaa.
Enköhän minä kuitenkin ala tässä äkkilähtöjä selailla ja teen sitten impulsiivisen päätöksen, jos siltä tuntuu. Sehän se vapaan elämän parhaita puolia on, kun ei tarvi varata matkaa vuoden päähän, vaan voi lähteä heti, kun sopiva diili osuu kohdalle. Ja jos ei osu heti, pystyy odottelemaan.
Ruokakuluja sain vihdoin laskettua 559 euroon. Tämän vuoden keskiarvon ollessa 638 €, tuo on jo ihan hyvä pudotus kuluissa. Tämä on onnistunut, koska olen jatkanut ravintolaruokailun vähentämistä ja vaihdoin kalliit Innocent-smoothiet Pirkkaan.
Kulut ovat mukavasti jatkaneet kehittymistään alaspäin. Vähän on tosin syksyn synkkyys saanut haaveilemaan taas ulkomaan matkasta jonnekin lämpimään ja valoisaan. Pörssikurssit ovat kehittyneet niin mukavasti, että tässä tuntuisi olevan varaa ja aikaakin hyvin, mutta siinä vaiheessa, kun kurssit kääntyvät laskuun, saattaisi harmittaa, että on tullut "tuhlattua" rahoja, joille sitten löytyisikin hyviä sijoituskohteita. Inhottava ironiahan siinä on, että silloin kun on rahaa, ei ole aikaa, ja silloin kun on aikaa, ei ole rahaa.
Enköhän minä kuitenkin ala tässä äkkilähtöjä selailla ja teen sitten impulsiivisen päätöksen, jos siltä tuntuu. Sehän se vapaan elämän parhaita puolia on, kun ei tarvi varata matkaa vuoden päähän, vaan voi lähteä heti, kun sopiva diili osuu kohdalle. Ja jos ei osu heti, pystyy odottelemaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)