Olen aikaisemmin kirjoittanut aika kriittisesti vertaislainoista, joten voi olla yllättävää, että olen päätynyt kokeilemaan Fundun sijoituspalvelua, jossa yksityishenkilöt voivat vertaislainatyylisesti antaa lainoja, joskin yksityishenkilöiden sijasta yrityksille. Tuo ero lainaajakunnassa tekeekin sen eron, miksi olen ollut valmis kokeilemaan Fundua.
Olennaisin ero vertaislainojen ja Fundun välillä on siinä, että Fundun asiakkaiden voi olla taloudellisesti järkevää käyttää Fundun palveluita, kun taas yksityisten ottamat vertaislainat ovat käytännössä aina huonoja ideoita. Vaikka molemmissa lainoissa korkoprosentit saattavat olla samaa kokoluokkaa, tekevät yritysten kymmenien prosenttien tuotto-odotukset sen, että niillä on varaakin maksaa lainoistaan toistakymmentä prosenttia korkoa. Yksityishenkilöillä noin kova korko tarkoittaa vain ja ainoastaan entistä syvempää kuoppaa, josta on aina vaan vaikeampi kiivetä pois.
Toinen ero vertaislainojen ja Fundun välillä on, että Fundussa pystyy huomattavasti vertaislainoja paremmin arvioimaan lainaajan maksukykyä. Kirjoittamalla Googleen "[yrityksen nimi] taloustiedot" näkee ainakin vakiintuneista yrityksistä viime vuosien liikevaihdon, tuloksen ja omavaraisuusasteen kehityksen. Jos yritys on pystynyt harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa, eikä maksuhäiriömerkintöjäkään ole päässyt syntymään, voi melko vahvasti luottaa, että yritys tulee pystymään suoriutumaan velvoitteistaan ainakin seuraavan vuoden ajan. Kun sijoitan lähinnä lainoihin, joita lyhennetään kuukausittain tai joissa on muuten lyhyt takaisinmaksuaika, voin luottaa saavani ainakin valtaosan rahoistani takaisin.
Fundussa voi myös arvioida lainaajien liiketoimintaidean toimivuutta. Jos en ole luottanut ideaan, en ole lainannut rahoituksen hakijalle rahaa. Lähtökohtaisesti tosin en ole edes harkinnut sellaisten yritysten rahoittamista, joilla ei ole osoittaa historiallista näyttöä kannattavan liiketoiminnan harjoittamisesta. Näin ollen yritykset, joilla ei ole tarjota tilinpäätöstietoja yhdeltäkään täydeltä tilikaudelta, ovat minulle lähtökohtaisesti poissuljettuja. Näin ollen pelkkään ideaan en ole valmis sijoittamaan, vaikka idea vaikuttaisikin hyvältä.
En myöskään aio lainata rahaa kertalyhenteisille lainaajille, ellei laina-aika ole lyhyt (muutamia kuukausia). Kertalyhenteinen laina (ns. bullet-laina) yhdistettynä pitkään laina-aikaan tekee sen, että yrityksen maksukyvylle voi tapahtua monenlaisia asioita ja koko summa saattaa hyvinkin muuttua luottotappioksi. Säännöllisesti lyhennettävässä lainassa omaan maksukykyisyysarvioon voi luottaa ainakin alkupään lyhennysten kohdalla. Jos olosuhteet myöhemmin muuttuvat, niin luottotappion määrä ei oletettavasti tule olemaan täyttä lainasummaa, kun lainaa on sitä ennen lyhennetty useamman kerran.
Maksuvaikeustilanteissa yritykset käyttäytyvät myös varsin eri tavalla kuin yksityishenkilöt. Velkaongelmainen vertaislainaaja ei ole millään tavalla kiinnostunut hoitamaan lainojaan, vaan uusi tilille tuleva käytetään mieluummin elinkustannusten kattamiseen kuin vanhojen laskujen maksuun. Ulosoton rajoitukset ja suojaosuudet tekevät myös sen, ettei velkoja välttämättä saa mitään ylivelkaantuneen yksityishenkilön mahdollisesti saamista tulevista tuloista. Yrityksellä puolestaan on kannustin hoitaa vanhojakin lainoja, koska liian pitkäksi venynyt maksuviive estää yrityksen toiminnan ja loppujen lopuksi voi aiheuttaa jopa konkurssin. Konkurssiuhan alla olevat yhtiötkin haluavat yleensä viivyttää kohtaloaan mahdollisimman pitkään, mikä usein tarkoittaa, että velvoitteita pitää maksaa pois vanhimmasta päästä.
Tähän mennessä olen saanut lainanlyhennyksen kahdesta lainasta. Toinen maksettiin ajallaan ja toinen muutaman päivän myöhässä. Yritysten maksukäytäntöjä tuntevana en suuremmin huolestu tuosta muutaman päivän viivästyksestä, koska osa yrityksistä maksaa laskuja säännöllisesti myöhässä. Tämä voi johtua esimerkiksi heikolla tasolla olevasta rahoitusosaamisesta (ei osata tasapainottaa sisään tulevia ja ulosmeneviä rahavirtoja) tai ihan vaan siitä, että laskujen maksaminen ei ole yrittäjällä kovinkaan korkealla tärkeysjärjestyslistalla (sitä tehdään "kun keretään"). Maksuviivästys ei siis välttämättä ole merkki, että yrityksen liiketoiminta ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Toki paremman kuvan yritys luo itsestään, jos maksut hoidetaan ajallaan.
Olen käyttänyt Fundua vasta hetken, joten olen vasta muodostamassa mielipidettäni palvelusta. Tarkoituksenani on lisätä palveluun kuukausittain pieni summa, niin että mahdollinen tappiokaan ei muodostu kokonaisuutta arvioiden liian suureksi. Haluni sijoittaa rahojani tämänkaltaisen palvelun kautta on myös vahvasti riippuvainen osakemarkkinoiden nykyisestä arvostustasosta. Jos osakekurssit myöhemmin ovat selvästi nykyistä alempana, tulen varmasti siirtämään rahojani Fundusta pörssiin. Tällä hetkellä koen kuitenkin Fundun tarjoaman korkotuoton olevan riittävän hyvä verrattuna sen sijoitusriskiin ja muihin tarjolla oleviin sijoituskohteisiin. Hajauttamalla rahat useisiin kohteisiin, pitäisi luottotappioriskin pysyä kohtuullisuuden rajoissa.
Tämä ei ole ollut maksettu mainos. Ainoa yhteyteni Funduun ovat sen kautta tekemäni sijoitukset. Tämä ei ole myöskään kehotus/suositus sijoittaa Fundun kautta - ainoastaan kuvaus syistä, miksi itse päädyin tekemään niin.
Mulla on ihan päinvastainen käsitys yritysten suhtautumisesta maksamattomiin rästeihin. Jos kyseessä on henkilöyhtiö tai pieni osakeyhtiö, kun tilanne menee huonoksi niin sen yleensä annetaan mennä. Jos taas on kymmenisenkin henkeä töissä, on jo pakko yrittää eri tavalla. OSakeyhtiöstä et saa varoja kun kukaan omistajista ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen.
VastaaPoistaSaanko kysyä millä kokemuspohjalla olet muodostanut tuon näkemyksen? Minulla on tosiaan kokemusta tietyn alan maksukäyttäytymisestä ja se ei varmastikaan päde kaikkille aloille. Meidän alalla kroonisesti myöhässä maksavatkin tuntuvat maksavan kuitenkin aina laskunsa kunnes vastassa on konkurssi. Luottotappiot ovat olleet varsin pieniä, vaikka maksuviivästyksiä voi olla paljonkin. Toisaalta seuraavassa lamassa varmasti luottotappiot räjähtävät käsiin. Toki aina välillä vastaan tulee niitä, jotka ovat käytännössä huijareita, joilla ei ollut aikomustakaan maksaa laskujaan.
PoistaFundussa en sijoittaisi yhtiöön, joka on profiililtaan siihen mahdolliseen huijari- tai "laitan ensimmäisestä vastoinkäymisestä hanskat naulaan" -kategoriaan kuuluva.
"OSakeyhtiöstä et saa varoja kun kukaan omistajista ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen."
PoistaFundun lainojen tapauksessa yleensä joku on toissijaisesti henkilökohtaisessakin vastuussa. Lainoilla on lähes aina vähintään 1 takaaja, joka on osakeyhtiölainojen tapauksessa tyypillisesti firman toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja. Eli jos osakeyhtiö jättää lainan maksamatta, sitä peritään sitten takaajalta. Itse olen harrastanut jonkin verran Fundu-sijoittamista. Olen antanut isoja summia lainaa mm. sellaisiin firmoihin, joissa on veropörssitietojen perusteella hyvätuloinen/varakas takaaja ja pikkusummia joillekin firmoille. Hyvän takaajan firmat ovat maksaneet lainansa. Sen sijaan pikkusummalainojen kanssa on ollut pahimmillaan kuukauden maksuviivästyksiä. Olen lainannut toistaiseksi Fundun kautta ehkä 70 lainaa, ja vaikutelma on se, että reilu puolet maksaa lainat ajallaan (summa on tilillä 3 päivän sisällä eräpäivästä), ja 90-95 % maksaa 10 päivän sisällä eräpäivästä (7 päivän ylityksen jälkeen lähtee juoksemaan myöhästymiskorko, ja silloin Fundu lähettää lainannostajalle muistutuksen, jos maksu on maksamatta), ja sitten on 5-10 % sellaisia lainannostajia, jotka eivät 10 päivän sisään laskujaan maksa, vaan maksavat selvästi myöhässä. Fundun lainaluokittaja muistaakseni kehottaa hajauttamaan lainat ja varautumaan keskimäärin 1-2 % luottotappioihin. Tällöin esim. keskimääräisellä 10 % korkokannalla tuotoksi tulisi 8-9 % luottotappioiden jälkeen.
Kiitos kokemuksesi jakamisesta!
PoistaKuukausi sitten viestin laittaneena täytyy todeta, että suhdeluvut ovat nyt tippuneet. Nyt yli 10 % Fundu-sijoituksistani on yli 10 päivää myöhässä, mitä ei ennen ole koskaan minulla käynyt. Ja yksi laina on jo 2 kuukautta myöhässä. Samalla nyt on se tilanne, että kaksi suurinta lainaani on myöhässä. Niistä toisesta on maksettu takaisin tämän kuun lyhennyksestä osa, mutta ei vielä kokonaan.
PoistaMinulla on yhdeksää eri yhtiötä ja kaksi niistä on erääntyneenä (eräpäivä oli 28.2. eli hieman yli 2 viikkoa sitten). Yhden toisen yhtiön kanssa oli aikaisemmin tosi pitkää viivästystä, mutta nyt sitten viimeisin lyhennys tuli suht ajallaan, eli ilmeisesti sen tilanne on nyt parempi.
PoistaKun olen työssäni paljon tekemisissä yritysten maksuliikenteen kanssa ja tunnen yritysten tavat maksaa laskuja myöhässä, niin en jaksa stressata näistä viivästyksistä. Ehkä tuollainen 2 kk alkaisi jo mietityttää, mutta alle kuukauden viivästys on ihan "normaalia" ja kun siitä saa sen lisäkoron, niin ei haittaa.
Ei ole tullut kokeiltua. Ehkäpä pitäisi.
VastaaPoistaNoin vuoden ajan Fundun kautta sijoittaneena en ainakaan itse tule jatkamaan näiden lottolappujen kanssa eteenpäin, jos vielä rahani takaisin saan.
VastaaPoista1) Puolet tähän mennessä erääntyvistä lainoista on ohittaneet eräpäivänsä railakkaasti. Siis kuukausia, yksipuolisella ilmoituksella.
2) Yksi on ihan kunnolla perinnässä tällä hetkellä. KCO -suomi, joka törttöili kokemattomuuttaan tuotantonsa päin helvettiä. Varsinaisen toiminnan kautta rahoja ei tulla näkemään. On epäselvää miten käytännössä perintä tapahtuu, jos tapahtuu.
3) Firmat, jotka rahaa ovat anomassa ihan oikeasti ovat helvetin riskisiä puljuja näin jälkikäteen katsoen.
4) Fundun sivut näyttävät aluksi ammattimaisilta. Mutta käyttökokemus notkahtaa tietojen staattisuuden vuoksi sen jälkeen kun olet jumittanut rahasi näihin lottolappuihin.
- Tiedotus on ailahtelevaa
- Lainasijoitusten tietoja ei päivitetä mitenkään käyttäjätilillä, vaikka ilmoitus esimerkiksi laina-ajan pidentämisestä olisi tehty sähköpostilla.
5) Olen keskustellut jopa yhden Fundun kautta rahoitusta hakeneen Start-up -firman omistajan kanssa, ja hänkin ihmetteli miten helposti jengi on rahaansa tuollaisille firmoille tunkemassa. Kyllähän he sen vastaanottavat, kun saavat. Mutta takaisinmaksumoraali on kohtuullisen löyhässä lopulta. Tämä koskee tietysti koko joukkorahoitusalaa. Kokemuksien jälkeen irtaudun tästä idioottisijoittamisesta itse kokonaan. Oppirahat maksettu, ja opittu jälleen vähän elämästä.
Kiitos, kun jaoit kokemuksesi.
PoistaOnhan tuolla Fundussa paljon kohteita, joille en missään nimessä lainaisi rahaa. Esim juuri nuo startupit eivät täytä sijoituskriteerejäni.
Ne, joille itse olen rahaa lainannut, ovat kyllä maksaneet rahat takaisin suhteellisen ajallaan. Mitään muutamaa päivää pidempää viivästystä ei ole ollut.
Minulla olevista lainoista viimeiset takaisinmaksut ovat vuoden 2018 lopussa, joten olen päättänyt, etten ota enää mitään lainaa, joka erääntyy tuon jälkeen. Näin pystyn irtautumaan Fundusta kokonaan tuolloin, jos alkaa näyttää, että rahoja ei saa takaisin tai tuotot katoavat luottotappioihin. Saas nähdä miten käy.
Tämän kanssa pätee sama sääntö kuin monen muun sijoituksen kanssa: "Älä sijoita enempää kuin olet valmis menettämään." Fundu on minulle mielenkiintoinen lisäsijoituspaikka, mutta ei siitä missään nimessä sijoitussalkun ytimeksi ole.
KCO Suomen meriselitysten uskottavuus on vähän niin ja näin, kun katsoo, miten saman porukan edellinen firma on hoidettu... http://www.protestilista.com/yritys/2630168-8
PoistaKCO:n luottoluokituspapereissa luokitukset olivat taloudellisissa kohdissa välillä 1-2, asteikolla 1-5, joten maksuhäiriöriskit ovat olleet sen pohjalta aika odotettuja. Maksuvalmius oli luottohakemuksen luottoluokituksessa mittariston alin. Itse sijoitan lähinnä taloudellisesti vakaampiin yrityksiin. Korko on taloudellisesti vakaammilla yrityksillä alempi kuin esim. KCO:lla, jonka lainapaperin korko oli toistakymmentä prsoenttia, mutta vastaavasti riskikin on pienempi.
PoistaOma vaikutelmani on se, että maksuviiveet korreloivat aika vahvasti luottoluokituksen talousosan kanssa. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta isommat maksuviiveet ovat kohdallani tulleet kai sellaisilta firmoilta, joilla joko kassavirta ja kannattavuus tai pääomarakenne on ollut luottoluokituksessa alle 3:n tasolla. Nykyisin en heikkojen luottoluokitusten yhtiöihin laita kuin kiinnostuksesta korkeintaan parin kympin veikkaus/kannustussummia, kun taas varsinaiset sijoitukset teen vain vakaassa taloudellisessa tilanteessa oleviin yhtiöihin.
Itsekin olen pari pientä lainaa antanut kannatusmielessä kohteisiin, jotka eivät ehkä muuten olisi täyttäneet kriteereitäni, mutta jotka eivät myöskään ole olleet täysiä katastrofeja.
PoistaNoihin annettuihin asteikkoihin en oikein ole luottanut, vaan olen arvioinut firmat itse, mutta pitäisi varmaan tosiaan alkaa kiinnittää tarkempaa huomiota niihinkin.