Taloudellisesti riippumaton työntekijä - Uskalla epäonnistua

Työpaikallani kävi niin, että eräs kauppa epäonnistui ja siitä näytti tulevan tappioita firmallemme. Summa ei meidän mittakaavassa ollut mikään erityisen suuri, mutta ei pienikään. Tämän epäonnistumisen takia omistajamme oli varsin ärtynyt. Hän oli nimittäin sitä mieltä, että näin ei saa käydä.

Tällaisessa tilanteessa helposti voi käydä kaksi asiaa. Ensimmäinen vaihtoehto on, että epäonnistumisen pelko kasvaa niin suureksi, että ei enää uskalleta tehdä niitä kauppoja, vaikka ne kokonaisuudessa olisivatkin kannattavia yksittäisistä epäonnistumisista huolimatta. Tällä tavalla vältetään virheitä seuraavat haukut, mutta samalla menetetään kannattavaa kauppaa. Toinen vaihtoehto on, että jatketaan kauppojen tekemistä, ja kun uusi epäonnistuminen väistämättä tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, saadaan tuplasti suuremmat haukut, koska työnantajan silmissä ei olla opittu edellisestä virheestä. Vaikka aikaisemmasta virheestä oltaisiinkin opittu, niin aina säilyy epäonnistumisen mahdollisuus. Varmaa liiketoimintaa ei olekaan.

Kumpikaan vaihtoehto ei ollut kovin houkutteleva, joten koin tärkeäksi käsitellä asian heti omistajan kanssa. Tällä tavalla mahdollinen päätös luopua noihin kauppoihin liittyvästä liikevaihdosta kaupanteon riskisyyden takia tulee henkilöltä, jonka rahat oikeasti ovat pelissä, eikä työntekijöiltä, jotka pelkäävät saavansa haukut. Ensisijaisesti tarkoituksenani oli toki osoittaa, että nuo kaupat ovat oikeasti kokonaisuudessaan kannattavia, ja että satunnaiset epäonnistumiset tulisi vain sietää. En tiedä, kuinka hyvin onnistuin, koska homma laukesi siihen, että saimme suurelta osin pelastettua kaupan ja teimme sillä ihan hyvän tuloksen. Ehkä tämä vahvisti perusteluideni uskottavuutta, mutta varmuuden saan todennäköisesti vasta seuraavan epäonnistumisen tapahtuessa. Siihen toivottavasti menee aikaa.

Tämän tarinan pointti on siinä, että taloudellisesti riippumaton työntekijä uskaltaa ottaa vaikeitakin asioita puheeksi, eikä pelkää epäonnistumista. Turvallisintahan olisi ollut olla ottamatta asiaa puheeksi ja olla tekemättä noita riskisiä kauppoja. Jos laskujen maksaminen on kiinni säännöllisestä palkkatulosta, epäonnistumisen tai haukkujen pelko saattaa lamaannuttaa henkilön olemaan tekemättä parastaan. Tällöin noudatetaan tiukasti saatuja ohjeita, koska tällä tavalla työntekijä voi varmistaa työpaikkansa säilymisen. Näin toimitaan silloinkin, kun työntekijä tietää ohjeista joustamisen olevan yhtiön edun kannalta parempi vaihtoehto.

Paras tietysti olisi, että yhtiö itse loisi ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat tehdä parhaansa, mutta tämä ei aina todellisessa elämässä toteudu. Tällöin työntekijä voi taloudellisen riippumattomuuden kautta hankkia rohkeuden epäonnistua eli tehdä parhaansa. Tämä on yrityksenkin etu.

Itsehän olen vielä varsin kaukana taloudellisesta vapaudesta, mutta sen verran varallisuutta on jo kertynyt, että olen saanut itseni uskomaan selviytyväni vaivatta, vaikka työpaikka lähtisikin alta. Lisäksi ajattelen että minun asemassa kuuluu sanoa omistajalle ne epämukavatkin asiat eikä vain myötäillä häntä hyväksynnän toivossa. Onhan siinä se riski, että joku kerta tuolla toimintatavalla meillä meneekin sukset ristiin, mutta siihen asti olen tehnyt parhaani ja mahdollisuudet uralla eteenpäin ponnistamiseen ovat huomattavasti paremmat, kuin jos olisin vain varmistellut ja turvannut selustaani koko ajan.

"Don’t be afraid to fail. Anything that I’ve ever attempted I was always willing to fail. You can’t always win, but don’t be afraid of making decisions. You can’t be paralyzed by fear of failure or you will never push yourself. You keep pushing because you believe in yourself and in your vision and you know that it is the right thing to do, success will come." - Arnold Schwarzenegger