Rahastressiä?

Edellinen kirjoitukseni sai pari lukijaa kommentoimaan siitä kuinka stressaan rahasta. Vaikka en viestien sisällöstä olekaan aivan samaa mieltä, niin saamani kaltaiset kommentit ovat hyviä, koska ne saavat minut ajattelemaan asiaa tarkemmin ja kyseenalaistamaan omia oletuksiani. Stressaanko tosiaan liikaa rahasta?

Pohdintani lopputuloksena oli, että mielestäni en stressaa (liikaa). Olen toki tässä syksyn aikana stressannut tietyistä raha-asioista, mutta en mielestäni liikaa. Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut: Tyytyväisyys on vihollinen. Jos omaan tilanteeseensa on liian tyytyväinen, niin silloin tulee luistettua omien tavoitteiden vaatimista asioista. Pidän edelleen omaa tavoitettani arvokkaana asiana, joten en ole pienen stressin takia luopumaan siitä. Vain jos kokisin tavoitteen tavoittelun aiheuttaman stressin nousevan liian suureksi suhteessa tavoiteltavaan hyötyyn, voisin harkita suurempia muutoksia tapaani elää ja käsitellä rahaa. En toisaalta usko, että muuttamalla rahankäyttöni huolettomaksi voisin millään tavalla pienentää rahastressiäni.

Toiaalta en myöskään pidä stressiä pelkästään pahana asiana. Jos elämästäni poistaisi kaikki asiat, jotka aiheuttavat stressiä, niin melko tylsää olisi. En esimerkiksi haluaisi olla työssä, joka ei aiheuttaisi stressiä. Pari kuukautta stressitön työ voisi olla mukavaa rentoutumista, mutta ennemmin tai myöhemmin sitä alkaa kaivata haasteita. Stressi kertoo myös siitä, että stressin kohde on itselle tärkeää. On nimittäin vaikea stressata asiaa, joka on itselle yhdentekevä. Pitäisikö minun siis olla välinpitämätön pelkuri, joka ei haasta itseään millään tavalla, jotta välttäisin stressin? Ei mielestäni.

Muutkin ovat huomanneet, että stressi ei ole pelkästään negatiivista. Positiivista stressiä on alettu kutsua eustressiksi ja Wikipedian mukaan: "Eustressi on hyvänlaatuista stressiä, joka on välttämätöntä ihmisen henkiselle kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Ihminen kokee eustressin positiivisena ja nautinnollisena eikä pidä sitä uhkaavana tai pahana. Monet tärkeät keksinnöt tehdään eustressin sävyttämässä ilmapiirissä."

Eustressi on vastapaino negatiiviselle distressille, joka Wikipedian mukaan "on negatiivista, uuvuttavaa stressiä, jonka ihminen kokee selkeästi pahana ja uhkaavana".

Sanoisin, että vaikka olenkin syksyn aikana eustressannut rahaa enemmän kuin tavallisesti, niin en mielestäni ole distressannut sitä juurikaan. Olen lähinnä tiedostanut ne olosuhteet, joiden toteutuessa voisin joutua eustessistä distressiin. Myös työni on ollut varsin eustressaavaa. Nukun kuitenkin yöni hyvin ja näen tulevaisuuteni varsin valoisana, joten en missään nimessä koe, että työni olisi liian rasittavaa. Enemmänkin pelkään, että työ muuttuu liian rutiininomaiseksi ja helpoksi, jolloin työstä poistuisi samalla se maku ja särmä, jotka tekevät siitä mielenkiintoista.

Olen myös alkanut pelätä sitä päivää, kun minulla on niin paljon rahaa, etten tarvitse sitä enää enempää. Mitä ihmettä minä silloin teen?