Maaliskuun lopulla aloitin painonpudotusprojektin, kun oli päässyt kertymään pari kiloa ylimääräistä. Odotin pääseväni tavoitepainoon nopeasti, koska pudotettavaa oli tosiaan vain se pari kiloa ja aikaisemmin pudotukset ovat onnistuneet päätöksen tehtyäni suhteellisen nopeasti. Joko ikä on vaikeuttanut painonhallintaa tai sitten kyse oli vain siitä, ettei minulla tällä kertaa ollut riittävää motivaattoria painonpudotukselle.
Joka tapauksessa paino laski alusta asti tasaisesti, vaikkakin hitaampaa kuin odotin. Toisaalta minulla ei ollut mitään syytä kiristääkään tahtia. Niin kauan kuin suunta oli oikea, ei se tahti ollut erityisen tärkeä asia minulle. Se on vähän sama asia kuin säästämisen kanssa - kunhan rahaa jää koko ajan säästöön, on vähemmän tärkeää, kuinka paljon.
Pääsin kuitenkin kesäkuun alkuun mennessä tavoitepainooni ja vähän allekin. Nyt kuitenkin viime viikko oli lomaviikko, jonka aikana otin vähän rennommin sekä kaloriseurannan että rahan kanssa, niin nyt ollaan taas yli tavoitepainon. Elättelen toivoa, että kyse on vain ylensyönnin jälkeisestä turvotuksesta, joka katoaa, kun saan taas rutiinit kuntoon. Toisaalta tulin siihen tulokseen, että haluan painon sellaiselle tasolle, ettei se ole edes turvonneena yli tavoitepainon. Painonpudotusprojekti siis jatkuu, vaikka painoni palautuisi nyt nopeasti alkuperäiselle tavoitetasolle.
Onneksi hitaasta pudotustahdista johtuen tällä kertaa painonpudotus ei ole ollut ollenkaan niin tuskaista kuin aikaisemmat (nopeammat) pudotukset ovat olleet.
Kesä on onnetonta aikaa painonpudotuksen suhteen. Vaikka periaatteessa kevyet ruuat maistuvat raikkailta ja hyviltä, siihen väliin tulee kuitenkin nappailtua ties mitä kakkukahveja ja jäätelöitä. En itse pidä grillattua lihaa edes niin pahana kuin sokeria, joka laukaisee napostelunhalun ja himon syödä lisää sokeria.
VastaaPoistaItsekin aloin taas tavoitella painoa, jonka saavutin aiemmin ja nyt olen siitä enää kilon päässä. Onneksi aiemmalta painonpudotuskaudelta jäi päälle suhteellisen säännöllisesti harrastettu liikunta, joten keventyminen on ollut helpompaa.
Tukisiko sinun painonpudotustasi esim. kävellen/pyörällä tehdyt matkat, jotka olet nyt tehnyt autolla? Pyörällä pääsee yllättävänkin pitkälle lyhyessä ajassa.
T: Ananas
Yksinhuoltajan selviytymisopas
Sokeri on kyllä minulla se pahin juttu. Limsasta sitä tulee saatua ihan liikaa.
PoistaValtaosa matkoistani on kyllä liian pitkiä pyörälle ja vielä yhteydetkin taitavat olla aika huonot. Jotain viikonlopun menemisiä voisi hoitaa pyörälläkin, mutta se on nyt ollut liian pitkään käyttämättä ja renkaat tyhjänä, niin pitäisi ensin käyttää jotain 100 € korjauksiin ja huoltoon, enkä taida raaskia.
Olen myös muutenkin liikkunut aika paljon viime kuukaudet, joten kyse ei mielestäni niinkään ole liikunnan puutteesta vaan syödyistä kaloreista. Aina, kun on liikkunut, on hyvä tekosyy syödä lisää ;)
Minä myös yritän painonpudotusprojektia. Ainoa urheilulaji nykyään, joka on aidosti kiva ja jota haluan vapaaehtoisesti ja helposti tehdä on lenkkeily. Ja tietenkin kun menin ystävälleni naureskelemaan, että saan varmaan rasitusvamman, niin nyt minulla on vasen nilkka tosi kipeä... (ja ruokakin maistuu) (ja nyt vielä juhannus)
VastaaPoistaTuntuu nurinkuriselta etta kun te valitatte ylipainoa niin mina kamppailen alipainon kanssa. Itse en liho sitten millaan.
VastaaPoistaSamalla tavalla luulisi senkin ratkeavan. Taulukkoon kalorit eikä lopeta syömistä ennen kuin on turvallisesti "liikaa" kaloreita kasassa. ;)
Poista