Olen kirjoittanut jonkin verran siitä, miksi säästäminen kannattaa, mutta olen myös heikkona hetkenä myöntänyt, että kaikille se ei välttämättä ole tarpeen. Nyt olen taas miettinyt asiaa lisää ja olen tullut siihen lopputulokseen, että kaikkien pitäisi säästää ja kerätä varallisuutta. Syynä mielenmuutokselle on se, että aina voi vastaan tulla sellainen musta joutsen (eli odottamaton tapahtuma), jonka todennäköisyyttä tai vaikutusten suuruutta ei ole etukäteen mahdollista arvioida.
Aikaisemmin tosiaan ajattelin, että jos on hyvä työ josta nauttii ja jonka menettäminen ei ole lainkaan todennäköistä, niin ei haittaa, vaikka eläisi kädestä suuhun. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että on paljon merkittävämpiäkin ihmiselämään vaikuttavia shokkeja kuin työpaikan (väliaikainen) menettäminen. Yksi niistä on työkyvyn menettäminen. Mitä jos menetätkin tänään pysyvästi työkykysi?
Minun ja muiden ikäisteni kohdalla pysyvä työkyvyttömyys tarkoittaisi, että jäljellä olevat oletetut 50 vuotta tulisi elettyä yhteiskunnan tukien varassa. Samalla tukien suuruudesta seuraavan viiden vuoden päästä ei ole mitään takeita - saati sitten 50 vuoden päästä. Säästeliäisyys tekee sen, että tulojen pudotus ei välttämättä vaikuta lainkaan työkykynsä menettäneen elintasoon, minkä lisäksi hänellä todennäköisesti on jonkin verran puskuria myös tukien laskua varten. Kädestä suuhun elänyt puolestaan on täysin yhteiskunnan päätösten armoilla. Tuolloin on helppo etsiä syyllistä omaan (mielestään heikkoon) elintasoon muista, koska peiliin katsominen sattuisi liikaa.
Toinen musta joutsen voi olla vaikka se, että ostat talon, joka havaitsetkin olevan homeessa. Yrität purkaa kaupan, mutta myyjä ei suostu kaupan purkuun. Edessä on oikeustaistelu, jonka loppulasku hävinneelle osapuolelle voi olla satoja tuhansia euroja. Lisäksi ostettu satojen tuhansien talo on lähes arvoton ja pankki ei anna lainaa uuden ostoon, koska kaikki varat ja aivan liikaa velkaakin on kiinni siinä arvottomassa talossa. Säästeliäisyys ei tätä tilannetta pelasta, mutta kyllä sitä harmitusta ja stressiä pienentää, kun tietää, että on pitkällä tähtäimellä varaa ottaa vaikka takkiin sen muutaman sata tuhatta, ja että koko loppuelämän ei tarvitse olla pilalla tuon talokaupan takia.
Kolmas esimerkki henkilökohtaisesta mustasta joutsen voi olla lähiomaisen sairastuminen ulkomailla. Tämän kevään aikana lehdissäkin kirjoitettiin Meksikossa sairastuneesta naisesta, jonka tytär keräsi somen kautta rahaa saadakseen äidilleen hoitoa ja kuljetuksen Suomeen, koska vakuutus ei aluksi korvannutkaan hoitoa. Säästeliäs ihminen olisi voinut saada nopeasti rahat kasaan, ja nopeus voi tällaisissa tilanteissa hyvinkin ratkaista elääkö vai kuoleeko potilas. Tarkoitus ei tietenkään ole syyllistää kyseistä perhettä, vaan ainoastaan osoittaa erilaisia täysin ennalta odottamattomia tilanteita, joissa säästeliäisyydestä ja kertyneestä varallisuudesta voi olla hyötyä tavalla, jota arkipäiväisessä elämässä ei yhtään osaa ennakoida.
Tässä oli muutama esimerkki sellaisista mustista joutsenista, jotka saattavat tulla eteen matkan varrella. Vastaavia esimerkkejä on varmasti lukuisia muitakin ja niiden taloudelliset vaikutukset saattavat olla 5000 €, 50 000 €, 500 000 € tai enemmänkin. Emme mitenkään voi tietää, mitä kaikkea voi tulla vastaan ja kuinka suuri vaikutus sillä meidän elämäämme tulee olemaan. Vaikka kunkin yksittäisen mustan joutsenen todennäköisyys on juuri sinun kohdallasi hyvin pieni, niin on erittäin todennäköistä, että jossakin vaiheessa jonkinlainen yllättävä tapahtuma heittää kapulaa elämäsi rattaisiin. Siksi on järkevää varautua säästeliäällä elämällä ja varallisuuden keräämisellä tulevia yllätyksiä varten. Toki aina voi uhriutua ja syyttää muita siitä, että elämä ei mennytkään niin kuin oli ajatellut, mutta itse suosin tuota hieman proaktiivisempaa toimintatapaa, ja sitä, että minä itse vastaan omasta elämästäni.
Arvostan kovasti sitä, että otat bloggaajana kannan ja seisot sen takana. Kukaan ei voi väittää, että säästäminen olisi omalle henkilökohtaiselle taloudelle pahasta. Sen sijaan kyllä maristaan, että säästäminen ei onnistu enään, vaikka tosiasiassahan säästäminen olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten. Tulojen romahdettuakin, edes jonkinlaisen puskurirahaston kerryttäminen on vielä entistäkin tärkeämpää.
VastaaPoistaEnnalta ehkäisevä työ olisi kuitenkin sitä tärkeintä työtä ihmisten säästöjen lisäämiseksi.
T: Ananas
Yksinhuoltajan selviytymisopas
Jotkut tykkäävät kirjoittaa epäsuoremmin ja olla ottamatta suoraa kantaa tai varsinkaan neuvoa muita, mutta itse haluan mieluummin ottaa vaikka liian kovaa kantaa ja sitten peruutella, kun joku osoittaa minun olleen väärässä tai vähintäänkin vieneen sanomani liian pitkälle. Saa parempia keskusteluja sillä tavalla.
PoistaOlen samaa mieltä, että säästäminen kannattaa. Mutta noissa mainitsemissasi tapauksissa ei ikävä kyllä välttämättä ihan perussäästöt riitä. Ulkomailla sattuneita sairaalakustannuksia ei ihan normipuskurirahastolla maksella, ellei se oma normipuskurirahasto ole jotain sadan tonnin ja parin miljoonan väliltä. Vakuutus on käytännössä ainoa tapa varautua, mutta joskus senkin kanssa voi mennä pahasti pieleen (niin kuin tuo Meksikon case).
VastaaPoistaJos normipuskurilla tarkoitat jotain 2-3 kk tuloja vastaavaa puskuria, niin ei välttämättä riitä, mutta minun mallissani puskuri ei jääkään noin pieneksi. Säästämisen tulisi olla elämäntapa eikä mikään "hankin puskurin ja sitten lopetan" -projeti. Kun säästää koko ajan, niin hyvin pian sitä rahaa alkaa olla isompiinkin juttuihin. Pitää vaan toivoa, ettei se musta joutsen kävele vastaan liian aikaisin.
PoistaLisäksi hyödyttää olla niin, että koko lähipiiri noudattaa samaa elämäntapaa. Jos esimerkiksi minun perheessäni olisi käynyt tuo Meksiko case, niin laittamalla yhteen vanhempieni, minun ja siskoni rahat, olisimme varmasti saaneet tarvitut rahat nopeasti kasaan, vaikka kullakin meistä yksinään olisi voinut olla vaikeuksia varsinkin nopean rahansaannin kanssa noilla summilla.
Säästeliäisyys auttaa myös rahan saamiseen muilta. Kun pankille pystyy näyttämään historiansa varallisuuden kerääjänä, niin se voi antaa isonkin lainan pikaisia tarpeita varten, koska se tietää, että lainaajalla on kyky maksaa se takaisin ajan myötä.
On toki myös niin, että voi tulla vastaan tapahtumia, johon rahat eivät yksinkertaisesti riitä, mutta sen ei pidä passivoida. Mitä isompi varallisuus itsellä on, sitä pienemmäksi muuttuu todennäköisyys, että vastaan tulee tapahtuma, josta ei omin voimin selviä.
Vaikka elämä olisi kuinka turvattu niin erilaisia puskureita on aina oltava. Jos elää kädestä suuhun kymppitonnin kuukaustuloilla ja rahat on aina loppu 2pv ennen palkkapäivää sillä luottamuksella, että rahaa tulee hamaan tulevaisuuteen asti, niin eroa ei juuri ole pienituloiseen tonnin palkkaa saavaan. Tottakai omaisuutta on realisoitavaksi varmasti eri tavalla, mutta se ison purjeveneen myynti ei auta esimerkiksi yllättävissä sairauskuluissa, rahan tulisi olla helposti saatavassa muodossa joko säästössä tai sijoituksissa.
VastaaPoistaKuten edellä mainittiin, niin monen säästöt eivät riitä esimerkiksi tuommoseen sairaalalentoon Meksikosta Suomeen, mutta säästöissä on se hyvä puoli, että ne antavat mahdollisuuden hakea esimerkiksi pankilta lainaa asian järjestämiseksi. Jos itsellä on sijoitettuna 30k€ osakkeisiin niin 50k€ lentoa varten pankista luultavasti irtoaa tarvittavat varat koska on vakuuksia joilla on tarkka arvo, purjeveneen takuusarvo voi olla hankalammin määriteltävissä.