lauantai 22. lokakuuta 2016

Lainaa ja osakkeita

Kuvitellaan tilanne, että sinulla on 300 000 € arvoinen asunto, josta on jäljellä 100 000 € lainaa maksamatta. Sinulla on myös 100 000 € arvoinen osakesalkku. Myytkö osakesalkkusi maksaaksesi pois tuon lainan? Paina vastauksesi mieleesi.

Kuvitellaan nyt, että sinulla onkin 300 000 € arvoinen velaton asunto eikä yhtään osakkeita. Ottaisitko asuntoa vakuutena käyttäen 100 000 € lainaa ostaaksesi sillä osakkeita?

Luulen, että aika monella vastaus molempiin kysymyksiin on "En", vaikka johdonmukaisia vastauspareja olisivat
A) 1. kyllä 2. en
tai
B) 1. en 2. kyllä

Se, että molempiin vastaa ei (tai kyllä), ei ole loogista, koska on lopputuloksen kannalta täysin sama asia oletko jättänyt olemassaolevan osakesalkun myymättä vai ottanut uuden lainan, jolla ostanut vastaavan salkun. Ihmiset eivät kuitenkaan ole täysin rationaalisia, vaan heihin voidaan vaikuttaa muun muassa sillä, miten kysymys on asetettu.

Otetaan esimerkiksi lääkäri, jonka pitäisi kertoa potilaalleen edessä olevan leikkauksen riskit. Jos lääkäri haluaa, että potilas suostuu leikkaukseen, hän kertoo, että "On 90 %:n todennäköisyys, että selviät leikkauksesta". Jos taas lääkärin mielestä leikkaukseen ei kannata mennä, hän sanoo "On 10 %:n todennäköisyys, että kuolet leikkaukseen". Rationaalisesti ajateltuna molempien viestien sisältö on sama, mutta todellisuudessa tuo erilainen muotoilu vaikuttaa vahvasti siihen, mihin potilas keskittyy ja siten myös siihen, minkä päätöksen hän tekee.

Mutta palataan takaisin lainaesimerkkiin.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa, jossa pitäisi myydä osakesalkku, ajatus helposti keskittyy vaivalla kasatun osakesalkun menettämisen aiheuttamaan tuskaan. Lainan on puolestaan helppo ajatella koskevan asuntoa, jolloin ihmismieli ajattelee kyseessä olevan "turvallinen asuntolaina" eikä "korkeariskinen sijoituslaina". Salkun menetys aiheuttaa tuskaa ja lainan pitämistä ei koeta suurena riskinä, joten päätöksenä on helposti pitää sijoitukset ja jatkaa lainan lyhentämistä normaalisti.

Toisessa vaihtoehdossa puolestaan huomio kiinnittyy velattomuuden menettämiseen, mikä on helppo kokea valtavana riskitason lisääntymisenä. Näin on varsinkin, koska rahat käytetään riskiseen osakemarkkinaan, eikä turvalliseen asuntoon, vaikka se asunto on siellä lainan vakuutena joka tapauksessa. Mielessä saattaa myös olla se häpeä, joka syntyy, jos osakemarkkinat lähtevätkin laskuun juuri kun rahat on sijoitettu.

Tässä esitetty kysymyksenasettelu ei myöskään ole pelkkää teoriaa. Moni, joka on maksanut tämän vuoden aikana asuntoaan (eli vapauttanut asunnon vakuusarvoa), voisi käytännössä marssia pankkiin ja pyytää vastaavaa sijoituslainaa. Tätä ei kuitenkaan tehdä, koska se koetaan liian riskiseksi toimintamalliksi. Jopa pankin työntekijät helposti näkevät asian näin ja siitä syystä saattavat kieltäytyä sijoituslainan antamisesta.

Tähän on kuitenkin esitettävä kysymys: Jos se lainan kokonaismäärä ei ollut liian iso silloin vuosi sitten (ennen vuoden aikana maksettuja lyhennyksiä), niin miksi se on sitä nyt? Nythän varallisuuteen ovat sen alkuperäisen asunnon lisäksi ilmestyneet ne lainalla ostettavat osakkeet, sekä mahdolliset muut säästöt, jotka vuoden aikana ovat kertyneet. Nostettavan sijoituslainan takia lainamäärä on vuoden aikana pysynyt ennallaan, mutta koska varallisuus on kasvanut, ei siihen lainaan liittyvä riski ole edes sillä vuodentakaisella tasolla, vaikka rahat onkin käytetty osakkeiden ostamiseen.

Jos sinua alkoi kiinnostaa, mitä se käytännössä tarkoittasi, jos lainojen lyhentämisen sijaan rahat käyttäisikin sijoituksiin, suosittelen lukemaan aikaisemman tekstini:
Lainoja ei tarvitse (tai välttämättä edes kannata) maksaa takaisin



7 kommenttia:

  1. Osittain tämä on psykylogiaa. Ajattelen itsekin välillä miten hienoa olisi asua velattomassa asunnossa. Lähinnä kulujen takia. Mutta miksi ihmeessä laittaisin ne rahat asuntoon kiinni jotka menevät nyt sijoituksiin varsinkin näin pienten korkojen aikana? Eihän siinä olisi oikein mitään järkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikin tarkoitus mainita jotenkin tekstissä tämä psykologinen teoria, johon tämä perustuu, mutta näemmä jäi. Tässä se kuitenkin on:

      https://en.wikipedia.org/wiki/Prospect_theory

      Poista
  2. Itse päädyin tulokseen en - en, koska asuntolaina on omalla kohdallani halpaa ASP-lainaa valtion takauksella. Sen sijaan uuden sijoituslainan marginaalit ovat hieman eri luokassa. Vertailtavat lainat eivät siis ole samanarvoisia. Tai ainakin minun aivoni pakostakin ottivat huomioon tämän vaikkei sitä kysymyksenasettelussa mainittukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni sijoituslainan (sijoitusasuntoon) korko taitaa olla 0,1-0,2 % kalliimpi kuin asuntolainan korko, enkä pidä tuota eroa olennaisena. Tosiaan eroja voi olla siinä, millä korolla kukin lainaa sattuu saamaan. Jollakin asuntolainan korko saattaa olla korkeampi kuin nyt nostettavan sijoituslainan korko olisi, koska asuntolaina on ehkä nostettu korkeiden marginaalien aikoina.

      Esimerkin pointin kannalta on toisaalta parempi, jos yrittää unohtaa omat olosuhteensa ja asettuu täysin tuohon kuvitteellisen esimerkin tilanteeseen, ja tekee samalla oletuksen, että korko on molemmissa sama tai ainakin lähes sama.

      Poista
  3. Mielenkiintoista pohdintaa. Meillä maksetaan asuntolainaa mahdollisimman vähän pois ja laitamme ylimääräiset säästöt sijoituksiin juuri tämän matalan asuntolainankoron takia. Ainoa syy maksaa asuntolainaa pois olisi, jos on kassavirtaongelma. Meillä on asuntosijoitusten kohdalla hieman tämä tilanne. Eli pohdimme pitäisikö yrittää lyhentää sijoitusasuntolainoja, jotta kassavirta olisi positiivinen tai siinä olisi hieman enemmän liikkumavaraa kuin tällä hetkellä. Sinnittelee toistaiseksi, koska osakkeiden tuotto on houkuttelevampi, kuin säästetyt korot 😊

    VastaaPoista
  4. Nordnetillä saa sijoituslainaa 0,99 % korolla, se on vielä lisäksi täysin vähennyskelpoinen pääomatuloista. Eli käytännössä lainasta maksettava korko on 0,7 %.
    Ei taida asuntolainaakaan saada näin edullisella korolla nykyään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu niinhän se tosiaan on, että vähennyskelpoisuuden erot pienentävät sijoituslainan kustannusta suhteessa asuntolainan korkoon.

      Poista