perjantai 22. tammikuuta 2016

Nordnetin lainojen todellinen korko

Jonkin aikaa sitten Nordnet alkoi tarjota sijoittajille varsin kätevää ja edullistakin lainaa, jonka vakuutena toimivat asiakkaan Nordnetissä olevat sijoitukset. Näiden lainojen korkotaso on alhaisimmillaan 0,99 % (kultataso), minkä lisäksi lainaa voi saada 2,49 %:n (hopeataso) tai 4,85 %:n korolla. Korkotasoon vaikuttavat salkun hajautus sekä lainan määrä suhteessa salkun lainoitusarvoon.

Todellisuudessa sijoittajan ei kuitenkaan pidä sokeasti katsoa noita ilmoitettuja korkotasoja laskiessaan rahan hintaa. Oikeasti rahan hinta voi olla valtavasti korkeampi kuin esimerkiksi luultu hopeatason 2,49 %. Syy tähän löytyy siitä, että asiakkaan siirtyessä korkotasolta toiselle, hän joutuu maksamaan uutta korkoa paitsi ylityksen määrän osalta, myös koko muulta lainasummalta.

Otetaan esimerkiksi salkku, jonka lainoitusarvo on 10 000 euroa. Salkku saa parhaan mahdollisen koron, kun sen lainamäärä on alle 4 000 euroa ( = 40 % lainoitusarvosta) olettaen, että hajautus on kunnossa. Jos tämä sijoittaja kuitenkin ottaa vielä yhden euron lainaa, hän siirtyy kultatasolta hopeatasolle ja hänen vuosittain maksama korkonsa hyppää 39,60 eurosta (= 4000 € * 0,99 %) jopa 99,62 euroon (= 4001 € *2,49 %). Tuon euron ylimääräisen lainan korko on huima 6002,5 %.

Mitä enemmän lainamäärä ylittää tuon korkoryhmän vaihtumisen rajan, sitä matalampi luonnollisesti lisälainan korko on. Esimerkiksi kokonaislainamäärän ollessa 4500 € (eli rajan ylitys on 500 €) on korko enää 14,5 %. 5000 €:ssa korko on 8,5 % ja 5500 €:ssa 6,5 %.

No mikä merkitys tällä on? Onhan koko lainasumman korko kuitenkin varsin kohtuullinen 2,49 %.

Asia on tärkeä tiedostaa, koska noilla korkoprosenteilla jo esimerkiksi luottokortin korko voi oikeasti nousta paremmaksi vaihtoehdoksi kuin Nordnetin lainan otto. Jos lainaa on vain tuon 500 € yli kultatason rajan, niin voi hyvinkin olla rahallisesti järkevämpää maksaa luottokorttiyhtiölle heidän veloittamansa korko siltä osin kuin on tarpeen Nordnetin lainamäärän saamiseksi takaisin kultatasolle, kuin maksaa Nordnetille korkeampaa korkoa koko lainasummalta. Korkomenojen optimoimiseksi yllättävän kalliitkin lainaratkaisut voivat tulla järkeviksi valinnoiksi, kun lisälainan koron laskee oikein.

Alla olevasta kuviosta käy ilmi se korko, minkä sijoittaja joutuu maksamaan siitä summasta, jolla tämän lainamäärä ylittää seuraavan alemman korkotason (vihreä viiva). Purppura viiva kuvaa sitä korkoa, mikä huonoimmalla korkotasolla (4,85 %) on sen lainamäärän kustannus, joka ylittää parhaan korkotason (kultataso 0,99 %).
Varsin suureksi nousevat korkopiikit vähentävät kuvion informaatioarvoa erityisesti purppuran viivan osalta, joten alla on vielä taulukossa joitakin rahamäärien korkoja kuvaamaan tilannetta. Jätin kaikista pienimmät ylitykset tietoisesti pois, koska kuvio riittänee kertomaan kuinka suurista prosenteista pienillä summilla on kyse.


Korko seuraavaan alempaan korkotasoon Korko parhaaseen tasoon
3500 0,99 %
4000 0,99 %
4500 14,49 %
5000 8,49 %
5500 6,49 %
6000 5,49 %
6500 33,17 % 11,03 %
7000 19,01 % 10,00 %
7500 14,29 % 9,26 %
8000 11,93 % 8,71 %
8500 10,51 % 8,28 %
9000 9,57 % 7,94 %
9500 8,90 % 7,66 %
10000 8,39 % 7,42 %


Kuviosta ja taulukosta on helppo nähdä, että etenkin kalleimmalla korkotasolla olevan velan pitämistä on vaikea perustella. Vaikka lainasta olisi käytössä maksimimäärä, niin ylitykseltä maksettava korko ei laske alle 8 %:n. Maksamalla pois tuon 4000 €, minkä hopeatasolle pääseminen vaatisi, saisi rahalle yli 8 %:n riskittömän tuoton.

Jos siis olet harkitsemassa sellaisen sijoituksen tekemistä, joka veisi sinut seuraavalle korkotasolle, niin kannattaa miettiä tarkkaan, vastaako tuon sijoituksen tuotto tuosta lainarahasta todellisuudessa maksamaasi korkoa. Tekisitkö saman sijoituksen, jos joutuisit käyttämään siihen luottokorttiasi? Jos et käyttäisi luottokorttiasi, niin voitko perustellusti käyttää Nordnetin luottoa, josta maksat enemmän korkoa kuin luottokortistasi?



PS. Tämä on taas ollut kirjoitus sarjassa: Asiat, jotka tiedän, mutten silti toimi niiden mukaisesti. Voisin maksaa itseni alemmalle korkotasolle luottokorttini avulla, mutta se tuntuu jotenkin väärältä. En myöskään saa itseäni myymään sijoituksiani alentaakseni korkotasoani. Toisaalta hajautussääntö tekee sen, että minun olisi pakko myydä useita eri osakkeita, mikä tarkoittaa samalla kovia kaupankäyntikustannuksia, joten ehkä tuo myyntitapa ei edes olisi kannattava minulle.




4 kommenttia:

  1. Minulla ei ole vielä kertaakaan tullut vastaan tilannetta, jossa salkun kokonaislainoitusaste olisi tullut vastaan. Eli lainaa on aina ollut alle 40 % lainoitusarvosta.

    Minulla on tullut jatkuvasti vastaan tilanne, jossa yhden arvopaperin paino on yli 20 %. Tähän ei lainan lyhentäminen auta. Tuo esittämäsi huomio on kuitenkin hyvin tärkeä niissä tapauksissa, joissa liiallinen lainamäärä nostaa korkoa tasolta toiselle.

    Minun kokemiini tilanteisiin on yllättäen vaihtoehtona lisälainan ottaminen, jolloin suurimman paino laskee alle 20 % tai toinen vaihtoehto on suurimman position keventäminen. Pääoman lisääminen auttaa vasta sitten, kun velkavipu poistuu kokonaan.

    Hehe, yllättävän eritavoin voi katsoa superluottoa ja yllättävän erilaisiin tilanteiseen sen kanssa "pelleily" voi johtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin tilanne on sellainen, että yksi osake tasapainoilee siinä 20 %:n molemmin puolin ja voi hyvinkin käydä niin, että samalla kun saan lainamäärän kultarajan paremmalle puolelle, niin hajautusehto ei täytykään. Kuten sanoit, tällöin pitäisi ostaa lisää muita osakkeita (koska en halua myydä), että saisin hajautuksen kuntoon, mutta se tarkoittaisi taas lisää lainaa ja sitä, ettei lainamäärän ehto enää täytykään...

      Poista
  2. Tuota Superluottoa on tullut harkittua moneen kertaan. Mietityttää vaan, että jos ja kun korot lähtevät ennen pitkää nousuun (voi viedä vuoden jos toisenkin), niin voiko Nordnet yksipuolisesti lopettaa Superluoton ja korot moninkertaistuisivat?

    Toki normi vaihtuvakorkoisen kivijalka-pankkilainan korkokin nousee tässä tilanteessa, mutta vain euriborin tahdissa ja yleensä 6-12 kk varoitusajalla.

    Lainaehdoista nämä varmaan selviäisivät, mutta yleensä ne on kirjoitettu siten että pankilla on oikeus juuri mihin vaan ellei ole lakimiesarmeijaa pistämässä vastaan. Jos niitä jaksaa loppuun asti lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän Nordnet varmasti nostaa Superluoton korkoa yleisen korkotason noustessa. Eiköhän ne jonkilaisen varoitusajan anna sille muutokselle ja toisaalta asiakkaan pitäisi itsekin osata ennustaa nostot suhteellisen hyvin. Jos euribor on 1 %, niin ei Nordnet varmasti anna lainaa 0,99 %:lla. Voisi ajatella, että noissa on noin 1 %:n marginaali eli heti kun lyhyet korot kääntyvät positiiviseksi, niin syntyy paine koronnostoille. Tämä on mielestäni ihan normaalia, enkä pidä sitä huolestuttavana.

      Vaikka ehdot todennäköisesti sallivatkin melko mielivaltaisia koronnostoja Nordnetiltä, niin en usko, että he silti lähtevät asiakkaitaan suututtamaan holtittomilla nostoilla. Jos he nostavat korkoa, niin osa asiakkaista kävelee kivijalkapankkiin ja rahoittaa sijoituslainansa uudelleen sieltä hankitulla lainalla.

      Poista