Pienempi lainamäärä tarkoittaa pienempää riskiä, eikö vaan? Ei välttämättä aina. On nimittäin tilanteita, joissa suurempi lainamäärä voi itse asiassa olla se turvallisempi vaihtoehto.
Jotta voi ymmärtää, milloin suurempi laina voi olla parempi, on ensin ymmärrettävä, millaisia riskejä lainarahaan liittyy. Käytännössä lainan kohdalla riski syntyy kahdesta asiasta: 1) kyvyttömyydestä hoitaa lainaan liittyvät velvoitteet pitkällä tähtäimellä ja 2) kyvyttömyys hoitaa lainaan liittyvät velvoitteet lyhyellä tähtäimellä. Kummankin näistä toteutuminen voi johtaa siihen, että lainoittaja vaatii lainan välitöntä takaisinmaksua, mikä puolestaan voi tarkoittaa omaisuuden pakkomyyntejä. Usein nämä pakkomyynnit tapahtuvat vielä huonoimpaan mahdolliseen aikaan, eli talouskriisien pahimpina vuosina, jolloin omaisuuden myynnistä ei ole saatavissa hyvää hintaa.
Lisävelan ottaminen vaikuttaa sekä pitkän että lyhyen tähtäimen maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen. Riski pitkän tähtäimen kyvyttömyydestä hoitaa velvoitteitaan ei tietenkään häviä velkaantumalla lisää, vaan lisävelka todennäköisesti pahentaa tilannetta lisääntyneiden korkokulujen takia. Sen sijaan lyhyen tähtäimen maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä lisävelka voi varsin tehokkaasti pienentää. Jos esimerkiksi olet ottamassa 240 000 euron asuntolainaa 25 vuoden maksuajalla, niin ottamalla tuon summan lisäksi vielä 10 000 euron lisälainan sinulla on vuoden lyhennysten verran puskuria estämässä maksuongelmia, jos tuloihisi sattuukin tulemaan yllättävä pudotus. Näin pienehkö lisävelka on varsin tehokkaasti jopa poistanut kohdan 2 mukaisen riskin, koska jos vuoden puskuri ei riitä, niin voidaan sanoa, ettei kyse ole enää lyhyen tähtäimen ongelmasta vaan todellisesta pitkän tähtäimen maksukyvyttömyydestä.
Pelkkä lisävelan ottaminen ei tietystikään riitä riskin pienentämiseen, vaan se, mitä sillä rahalla tekee, on myös varsin olennainen kysymys. Jos ottaa lisää velkaa vain ostaakseen sillä lisää tavaraa, niin se ei tietenkään pienennä riskiä vaan lisää sitä. Rahat voisi myös sijoittaa osakemarkkinoille, mutta silloinkin on varsin mahdollista, että juuri silloin, kun tuolle puskurille olisi tarvetta, osakkeiden arvosta onkin kadonnut puolet. Käytännössä rahat tulisi joko pitää pankkitilillä tai sijoittaa hajautetusti vähäriskisiin korkotuotteisiin, jotta ne varmasti ovat nopeasti käytettävissä tarpeen tullessa. Muitakin vähäriskisiä vaihtoehtoja voi olla. Arvometalleja en kuitenkaan pidä hyvänä vaihtoehtona, koska niidenkin hinnat ovat varsin spekulatiivisia ja ne voivat pudota voimakkaastikin. Esimerkiksi kullan hinta on pudonnut noin 40 % vuoden 2012 huipustaan.
Jos siis olet ihminen, joka ei pysty pitämään rahaa tyhjän panttina tilillä tai vähän tuottavissa korkosijoituksissa, niin lisävelan ottaminen ei ehkä ole juuri sinulle hyvä tapa pienentää riskitasoasi. Jos kuitenkin nuo asiat eivät ole sinulle ongelma, niin voi olla ihan järkevää ottaa hieman lisävelkaa pahan päivän puskuriksi. Lainan pääoman pienennyttyä riittävästi, voi tuon puskurin käyttää ylimääräisen lyhennyksen tekemiseen.
Mielenkiintonen näkökulma. Ite oon tehnyt asian niin, että lainan lyhennykset "alimitotettiin" maksukykyyn nähden ja nyt olen sitten maksanu ylimääräsiä lyhennyksiä lainoihin puskurin virkaa hoitamaan. Jos sattuu huono hetki kohdalle niin selviän pelkkiä korkoja maksamalla useamman kuukauden, tavotteena ois vuoden-kahden puskuri.
VastaaPoistaJos otat lisälainan ja makuutat sitä tilillä tai matalariskisessä paikassa niin joudut siitä lainasta maksamaan silti korkoa. Suoraan esim. asuntolainaan maksettuna puskurina tuo raha vähentää samalla asuntolainan korkomenoja. Tietysti se raha on sitten sidottu siihen lainaan eikä sitä voi käyttää esimerkiksi auton korjaamiseen tai pesukoneen ostamiseen, niitä varten täytyy olla erillinen puskuri. Monimutkasia asioita jos liikaa alkaa ajatella :D
Tarkoitat siis että laitoit esim 25 vuotta maksuaikaa 20 vuoden sijaan, ja nyt vain maksat lyhennystä enemmän kuin tuolla 25 vuoden maksuajalla olisi tarpeen?
PoistaVanha Kehno, jos sinulla on erillinen puskuri muita asioita varten, niin se ei käytännössä juurikaan eroa siitä, että olisi yksi puskuri kaikkia asioita varten, eikö vaan? Eiköhän se "pesukonepuskurikin" asuntolainaan tarvittaessa menisi.
PoistaItse en ole suuremmin särkymäpuskureiden kannalla. Luottokortti kattaa kyllä ne, minkä lisäksi sijoituksista on aina irrotettavissa tarvittava raha riittävän nopeasti. Valmiiksi neuvoteltu kuluton limiittiluotto on paras tapa hoitaa puskuri, koska siitä ei tule mitään kuluja, jos sitä ei käytä. Suurin ongelma on siinä, että jos esim työpaikka lähtee alta, niin samalla voi lähteä limiittikin. Silloin käteispuskuri voisi olla tarpeen ja juuri sellaisia tapauksia tämä kirjoitus käsittelee.
Kuvaamasi ylimääräisten lyhennysten tapa voi toimia, jos lainan ehdot ovat sellaiset, että ylimääräisiä lyhennyksiä lisäävät käytettävää joustoa lainan maksun suhteen. Käsittääkseni läheskään kaikilla pankeilla näin ei ole. Tuossakin tapauksessa voisi tehdä niin, että nostaa alussa sen ylimääräisen 10 000 €, jonka käyttää heti ylimääräiseen lyhennykseen, jolloin joustoa on heti alusta 10 000 € arvosta lisää eikä tuo edes maksa mitään, koska korkoa ei kerry?
Osinkokuningas, ajatuksesi on aivan oikea, laina-ajat tosin ovat ennemmikin 15v ympärillä kuin 20-25v kohdilla. Olisi siis ollut mahdollisuus asuntolainaa ottaessa kirjata lainalyhennysmäärä satasen sovittua korkeammaksi, muutaman vuoden olisin säästänyt 17v laina-ajasta joka lopulta kirjattiin. Otin kuitenkin satasen pienemmän lyhennyksen jotta rahaa jää "vapaaksi" enemmän. Nyt olen pystynyt kuitenkin laittamaan tuota ylimääräistä lainaan joka pienentää suoraan lainamäärää=korkoja ja on pois seuraavien kuukausien lyhennyksestä toimien siis samalla puskurina.
PoistaEli kun normaalisti lyhennys lainalla olisi vaikka 300€+korot ja maksan sinne tammikuussa ylimääräisellä siirrolla 100€ ekstraa niin helmikuussa automaattiveloitus onkin vain 200€+korot jotta lyhennyssuunnitelma pysyy kohdallaan. Kun jatkan tätä tarpeeksi monta kuukautta niin lainalla on esimerkiksi 3000€ puskuri, jolla voin jättää 10x300=10kk lyhennykset tekemättä maksaen pelkästään korot.
Danskella on tuossa semmonen miinus, että jos ylimääräinen lyhennys ylittää yhden kuukauden automaattiveloituksen määrän niin järjestelmä jättää automaattisesti lyhennykset tekemättä niin kauan kunnes lyhennyssuunnitelma on takaisin balanssissa. Lainaan täytyy tuossa kohti tehdä manuaaliset lisäsiirrot jotta puskuri säilyy ja laina edelleen lyhenee. Itse tein tuon laittamalla neljälle kuukaudelle maksut jo nyt ja laitoin jokaiselle vain eräpäiväksi aina kuukausien palkkapäivät.
Jos olisin ottanut tuon 3000€ puskuriksi ylimääräisenä asuntolainana ja makuuttaisin sitä tilillä puskurina niin maksaisin tottakai korkoja 3000€ tarvittavaa suuremmasta asuntolainasta. Tuo summa ei vielä ole paha, mutta jos puskuri on tekstissä kuvattu 10 000€ niin se on jo 5% kahdensadan tonnin lainasta, vaikutus koko lainan korkoihin ei siis välttämättä ole enää ihan pieni kun miettii ettei tuota rahaa voi laittaa osakkeisiin/rahastoihin jotta se täyttäisi edelleen puskurin toimensa.
Totta kyllä, että varmaan kaikilla pankeilla ei ole mahdollista tuo oma menettely. Karsastan kuitenkin yleisesti ideaa, että hätävarapuskurin kasaisi lainarahalla, mielestäni se on parempi kasata omista tuloista säästäen jolloin siitä ei ole ns. velkaa kenellekään. Tämä viimeinen lause kenties tiivistää sen mitä itse yritin hakea ajatuksillani :)
Mulla ei olisi mitenkään varaa 240 000 €:n asuntolainaan, mutta teksti osuu monilta osin silti juuri muhun!
PoistaItse otin 25 000 €:n asuntolainaani yli kymppitonnin ylimääräistä paristakin syystä.
Ensinnäkin asunnonosto tuli vähän yllättäen, olin varautunut ostamiseen vasta n. puoli vuotta myöhemmin. Näin ollen osa rahoistani oli "kiinni", niin että kaikkea ei ehkä kannattanut irrottaa käyttöön heti asuntoon.
Toinen syy oli mm. se, että tulevan taloyhtiönkorjauslainaosuuden summa ei ollut tarkkaan tiedossa, ja myös asuntoon pikapikaa ostettavien lukuisien huonekalujen hintaa oli vaikea etukäteen arvioida.
Niinpä helpointa oli ottaa "liikaa" lainaa, ja sitten kun rahaa muualta irtosi ja epämääräiset kulut oli tiedossa, maksoinkin heti suuren ylimääräisen lyhennyksen.
Ja yksi syy vielä on se, että koska tuloni ja menoni ovat epäsäännöllisiä, koen että mulla pitää aina olla selvä puskuri varalta. Tiedän olevani liiankin turvallisuushakuinen, mutta mulla on esim. ollut usean kuukauden jakso, jolloin olin täysin tuloton, mutta menoja oli normaalia enemmän.
Lainoissa ja ehdoissa on tosiaan eroja. Mulla homma toimii niin, että voin tehdä koska vaan ylimääräisiä lyhennyksiä, mutta ne ei toimi tuollaisena yllä kuvattuna joustona, vaan seuraavien lyhennysten euromäärä pysyy (suunnilleen) samana. Laina-aika siis lyhenee, toki korot myös pienentyneen lainasumman myötä.
Mä en saanut pienehkölle asuntolainalleni alle 10 vuoden laina-aikaa, vaikka olisin halunnut, joten mulle määräytyi todella pieni lyhennys, pari sataa. Niinpä makselen ylimääräisiä lyhennyksiä muutaman kuukauden välein. Olen kuullut, että joidenkin laina-ehdoissa on niin, että ylimääräisten lyhennysten maksamisesta joutuu maksamaan, itselleni oli todella tärkeää, että se on ilmaista.
Jos ottaa tuon 10 000 €, niin se maksaa 1 %:n korolla 100 € vuodessa ja sille summalle voi olettaa saavansa turvallisesti vaikka 0,5 % korkotuoton, jolloin nettomaksettavaa jäisi 50 € per vuosi. Tuota voi ajatella vaikka vakuutusmaksuna maksukyvyttömyyden varalle. Se, pitääkö summaa isona vai pienenä, on makuasia.
PoistaOlen eri mieltä siitä, ettei summa täyttäisi puskurin toimeaan, koska sille ei saa tuottoa. 25 vuoden maksuajallakin laina pienenee jo ensimmäisenä vuonna 4 %, joten puskurin suhteellinen osuus lainamäärästä kasvaa varsin nopeasti, vaikka puskuri ei tuottaisikaan.
Näen myös tapasi ongelmana sen, että esimerkissäsi menee 30 kuukautta saada kasaan tuo 3000 €. 10 000 € puskuriin menee yli 8 vuotta ja silloin puskuria ei todennäköisesti edes tarvi enää. Nykymaailmassa ei voi olla varma, että edes vuoden päästä tilanne on sama kuin nyt - saati sitten 30 kuukauden päästä.
Kaikesta tästä huolimatta noudatan enemmän sinun tapaasi kuin tässä esittämääni. Minulla ei ole ylimääräistä lainaa puskurina (vaan luottokortti ja Nordnet-limiitti). Asuntolainan otan aina mahdollisimman pitkänä, jolloin olen sidottu mahdollisimman pieneen kuukausittaiseen erään. Yli jääviä rahoja en tosin käytä lainan lyhennykseen vaan sijoitan ne tuottaviin kohteisiin. Nordnetiin sijoitettuna uudet sijoitukset kasvattavat käytettävää lainalimiittiä ja siten myös puskuriani.
Yksi pointti mikä tähän pitää vielä lisätä on että suurempi laina voi tulla joskus halvemmaksi jo siitä syystä että silloin korko voi olla pienempi. www.vertaaensin.fi/blog/lue-tama-ennen-kuin-haet-luottoa -tekstissä kirjoitettiin tästä, että esim. 3800e lainassa voi olla korkeampi korko kuin 4000e lainassa. Silloin tietysti kannattaa ottaa suurempi laina ja maksaa pois heti 200e, niin saa lainan halvemmalla korolla
VastaaPoistaEn tiennytkään tuollaisesta. Toisaalta en tuollaisiin lainoihin koskisi muutenkaan.
Poista