Ensinnäkin katsotaan laskelma, jossa 250 000 € asunto ostetaan käyttämällä 50 000 € omaa rahaa ja 200 000 € lainarahaa. Laina maksetaan "normaalisti" pois 20 vuoden aikana tasalyhenteisesti. Asunnolle oletetaan 2 %:n inflaatiota vastaava arvonnousu.
Lainaa | Lyhennys | Asunnon arvo | Laina pääomasta | |
0 | 200 000 | 250 000 | 80 % | |
1 | 190 000 | 10 000 | 255 000 | 75 % |
2 | 180 000 | 10 000 | 260 100 | 69 % |
3 | 170 000 | 10 000 | 265 302 | 64 % |
4 | 160 000 | 10 000 | 270 608 | 59 % |
5 | 150 000 | 10 000 | 276 020 | 54 % |
6 | 140 000 | 10 000 | 281 541 | 50 % |
7 | 130 000 | 10 000 | 287 171 | 45 % |
8 | 120 000 | 10 000 | 292 915 | 41 % |
9 | 110 000 | 10 000 | 298 773 | 37 % |
10 | 100 000 | 10 000 | 304 749 | 33 % |
11 | 90 000 | 10 000 | 310 844 | 29 % |
12 | 80 000 | 10 000 | 317 060 | 25 % |
13 | 70 000 | 10 000 | 323 402 | 22 % |
14 | 60 000 | 10 000 | 329 870 | 18 % |
15 | 50 000 | 10 000 | 336 467 | 15 % |
16 | 40 000 | 10 000 | 343 196 | 12 % |
17 | 30 000 | 10 000 | 350 060 | 9 % |
18 | 20 000 | 10 000 | 357 062 | 6 % |
19 | 10 000 | 10 000 | 364 203 | 3 % |
20 | - | 10 000 | 371 487 | 0 % |
Laina-ajan lopussa on siis 0 € velkaa ja omistuksessa on 371 487 € arvoinen asunto.
Entä jos lainaa ei maksettaisikaan takaisin, vaan rahat käyttäisi sijoituksiin? Se tarkoittaisi, että sijoituksiin voisi käyttää tuon 10 000 € ylimääräistä joka vuosi. Kun osakkeille oletetaan olevan saatavissa 8 %:n tuotto, niin alla näkyvän taulukon mukaan sijoitusten kertymä (tuottoineen) ylittää lainan kokonaismäärän jo vuonna 13. Käyttämällä rahat lyhennysten sijasta sijoituksiin voi siis lyhentää lainan maksuaikaa seitsemällä vuodella! (Jos siis haluaa tuossa vaiheessa lainasta eroon.)
Lainaa | Sijoituksiin | Sijoituksissa (8 % tuotto) | Asunnon arvo | Laina pääomasta | |
0 | 200 000 | 250 000 | 80 % | ||
1 | 200 000 | 10 000 | 10 000 | 255 000 | 75 % |
2 | 200 000 | 10 000 | 20 800 | 260 100 | 71 % |
3 | 200 000 | 10 000 | 32 464 | 265 302 | 67 % |
4 | 200 000 | 10 000 | 45 061 | 270 608 | 63 % |
5 | 200 000 | 10 000 | 58 666 | 276 020 | 60 % |
6 | 200 000 | 10 000 | 73 359 | 281 541 | 56 % |
7 | 200 000 | 10 000 | 89 228 | 287 171 | 53 % |
8 | 200 000 | 10 000 | 106 366 | 292 915 | 50 % |
9 | 200 000 | 10 000 | 124 876 | 298 773 | 47 % |
10 | 200 000 | 10 000 | 144 866 | 304 749 | 44 % |
11 | 200 000 | 10 000 | 166 455 | 310 844 | 42 % |
12 | 200 000 | 10 000 | 189 771 | 317 060 | 39 % |
13 | 200 000 | 10 000 | 214 953 | 323 402 | 37 % |
14 | 200 000 | 10 000 | 242 149 | 329 870 | 35 % |
15 | 200 000 | 10 000 | 271 521 | 336 467 | 33 % |
16 | 200 000 | 10 000 | 303 243 | 343 196 | 31 % |
17 | 200 000 | 10 000 | 337 502 | 350 060 | 29 % |
18 | 200 000 | 10 000 | 374 502 | 357 062 | 27 % |
19 | 200 000 | 10 000 | 414 463 | 364 203 | 26 % |
20 | 200 000 | 10 000 | 457 620 | 371 487 | 24 % |
Ehkä jopa tärkeämpää kuin sijoitusten tuotot ja siitä syntyvä mahdollisuus maksaa lainat nopeammin pois, on huomata, että lainapääoman osuus kokonaisvarallisuudesta alkaa pienentyä alusta asti, vaikka lainan kokonaismäärä ei muutu mihinkään. Kun asunnon arvo kasvaa ja samanaikaisesti osakesalkku paisuu kuin pullataikina, alkaa vakiona pysyvä velka olla vuosi vuodelta pienempi ja pienempi huolenaihe. Vaikka lyhentämättömyydellä säästettyjä rahoja ei käyttäisi sijoituksiin, vaan tuhlaisi, olisi lopussa tilanne sellainen, että lainan määrä olisi vain 54 % asunnon arvosta, kun se alussa oli 80 %.
Myös inflaation mukana kasvavat muut tulot (ansiotulot) tekevät sen, että velan merkitys pienenee ajan myötä. Jos esimerkiksi ansiotulot ovat alussa olleet 50 000 € eli velan pääoma oli 400 % vuosituloista, niin 20 vuoden jälkeen inflaation mukaisella (2 %) tulojen kehityksellä muuttumatonkin laina on enää 269 % vuosituloista (74 300 €). Ei varmasti ole vaikea ymmärtää, että on paljon helpompi maksaa pois laina, joka on 269 % tuloista, kuin sellainen, joka on 400 % tuloista.
Joku saattaa protestoida, ettei lyhentämättömyys käytännössä ole mahdollista, koska pankki vaatii asuntolainan lyhentämistä. Käytännössä lyhentämättömyyden voisi toteuttaa esimerkiksi niin, että kaksi ensimmäistä vuotta olisivat lyhennysvapaita (tämän pankit yleensä hyväksyvät), minkä jälkeen voisi nostaa sijoituslainaa aina lyhennystä vastaavan määrän käyttäen vapautuvaa vakuusarvoa sijoituslainan vakuutena. Muitakin vaihtoehtoja olisi, kuten esimerkiksi Nordnetin tai muun välittäjän tarjoama sijoituslaina osakeomistuksia vastaan. Lyhentämättömyydellä en näin ollen tarkoita, etteikö lainoja maksettaisi takaisin, vaan sitä, että ne korvataan aina uudella velalla. Olennaista on se, että omaa rahaa ei missään vaiheessa käytetä lainojen lyhentämiseen vaan tuottaviin sijoituksiin.
Tähän loppuun on vielä todettava varoituksen sana. En todellakaan tarkoita, että kaikkien tulisi heti lähteä velkarahalla sijoittamaan pörssiin, vaan asia pitää miettiä huomioiden oma kokonaistilanne. Jos on pienikin riski, että laskumarkkinassa voisi joutua realisoimaan sijoituksensa tai jopa asuntonsa lainojen maksamiseksi, ei tuolle tielle kannata lähteä. Jos kuitenkin talous on huomattavan ylijäämäinen ja käytössä on mahdollisesti muita vakuuksia tai varallisuutta, jotka estävät, ettei pakkorealisointeihin missään tilanteessa joudu, kannattaa vakavasti miettiä lyhentämättömyydenkin vaihtoehtoa.
Kannattaa myös huomioida se, että ainoat vaihtoehdot eivät ole lyhentää tai ei, vaan voi myös lyhentää vähemmän. Jos lyhennysvapaat on käyttämättä, voi ne käyttää nyt ja sijoittaa rahat. Lyhentämiseen voi palata lyhennysvapaiden jälkeen. Vanhan asuntolainan voi myös kilpailuttaa uusiksi ja ottaa sen pidemmällä maksuajalla, jolloin kuukausittainen määrä pienenee vapauttaen rahaa sijoituksia varten.
Kehotankin kyseenalaistamaan sen lainojen takaisinmaksua koskevan oletuksen, jonka yhteiskunta on päähämme yrittänyt takoa, ja miettimään juuri omat olosuhteesi huomioon ottaen, onko lainan takaisinmaksu varmasti se kaikista paras vaihtoehto.
PS. Korot jätin tässä tietoisesti huomioimatta, koska ne eivät mielestäni olennaisesti muuta tässä kirjoituksessa esittämääni pointtia.
PS2. Itse lyhennän tällä hetkellä lainojani, koska suoraan sanottuna niitä on hieman liikaa omaan makuuni. Lyhennysvapaat aion ottaa käyttöön, kun pörssit ovat selvästi nykyisiä arvostustasoja alempana.
Itse maksan lainaa mahdollisimman hitaasti. Otin siis pisimmän mahdollisen lainan eli 25 vuotta.
VastaaPoistaTuohon kohtaa PS2. Lyhennysvapaita annetaan yleensä silloin, kun korot ovat matalalla. Pörssikurssien laskulla ja korkojen nousulla voi olla ikävää käänteistä verrannollisuutta, eli kun haluaisit jättää lainasi lyhentämättä niin korot juoksevatkin vuolaana ja juuri silloin kannattaisikin ehkä juuri lyhentään...
VastaaPoistaMutta en ole asiantuntija. Tuli vain mieleen.
Velkojen kerryttäminen ja velkarahan sijoittaminen kuulostaa minusta tuplariskiltä omalle taloudelle.
Usein korkoja nostetaan, kun talous käy ylikuumana ja halutaan hillitä kuplaa. Tällöin pörssikurssitkin nousevat. Talouden ja pörssien kääntyessä laskuun, keskuspankit pyrkivät tyypillisesti laskemaan korkoja. Toki on mahdollista, että Suomeen iskee alueellinen kriisi, joka nostaa korkoja täällä samalla, kun pörssit romahtavat.
PoistaOn varmasti totta, että kaikki eivät voi luottaa lyhennysvapaisiin kaikissa olosuhteissa, mutta omalla kohdallani olen melko varma, että lyhennysvapaisiin suostutaan, koska olen kokonaisuutena turvallinen asiakas ja lisäksi minun on todennäköisesti melko helppo saada toinen pankki myöntämään haluamani lyhennysvapaa, joten oman pankkini on myönnyttävä, jos haluaa säilyttää asiakassuhteen.
Eihän tuossa kerrytetä velkaa, vaan velkapääoma pysyy koko ajan vakiona. ;)
Jos 200 000 € laina ei ollut liikaa, kun omaisuutena oli vain asunto, niin miksi se on liikaa, kun omaisuutena on se sama asunto plus osakkeita?
Näillä koroilla ei minustakaan kannata lyhentää lainoja juuri lainkaan. Tai juuri minimi mitä on pakko.
VastaaPoistaMutta nyt olemme sen verran oudossa talousympäristössä, että korot vs. kurssit riippuvuus on kääntynyt osittain käänteiseksi. Korot laskevat ja kurssit nousevat. Eli kun korot lähtevät nousuun, niin kurssit laskevat - ainakin bondeja korvaavilla osinko-osakkeilla.
Eli onko ratkaisu ostaa velaksi syklisiä osakkeita, jotka lähtevät lentoon talouskasvun myötä? :)
Joo haasteellinen on korko- ja sijoitusympäristö tällä hetkellä ja sen takia en itsekään noudata tekstin "neuvoa".
PoistaBondinkorvikkeiden arvonlasku on tosiaan riskinä korkojen noustessa, mutta toisaalta samat yhtiöt ovat usein niitä defensiivisiä osakkeita, jotka eivät yleisessä kurssilaskussa/-romahduksessa laske yhtä paljon kuin nuo sykliset. Vaikea valinta. Ehkä turvallisinta olisi vaan ostaa maailmanlaajuista indeksiä ja unohtaa spekulointi, mikä ryhmä tulee pärjäämään parhaiten?
Todennäköisesti tässäkin tilanteessa indeksiin sijoittaminen on paras valinta loppupeleissä :)
PoistaHieno, että olet nostanut tämän aiheen blogissasi, koska itse työskentelen pankissa ja jatkuvasti yritän viedä tätä viestiä eteenpäin, kun asiakkaille teen asuntolainoja. Silti vielä monet kokevat, että lainat tulisi maksaa ensisijaisesti pois ja sitten vasta alkaa elämää elämää ja säästämään. En kuitenkaan ole Ruotsin mallin kannalla, mutta jokin kultainen keskitie on varmasti järkevää.
VastaaPoistaOlenko oikeassa, jos veikkaan, että jo ihan pankkien sisälläkin on paljon tekemistä, ennen kuin ihmiset ymmärtävät tuon idean. Kuulemani perusteella sijoituslainan saaminen on vaikeaa, mutta jos pyydät saman summan ostaaksesi auton tai veneen, niin ei mitään ongelmaa.
Poista