Salkkuni tuottojen vajauksesta taitaa iso osa mennä salkkuni isoimman sijoituksen Technopolisin piikkiin, joka on jatkanut alisuoriutumistaan tämänkin vuoden. En kuitenkaan tältä osin myönnä virhettäni, vaan uskon Technon arvostustason korjaavan ennemmin tai myöhemmin.
Toinen ongelmatapaus on ollut Deustche Bank. Sen euromääräinen merkitys oli varsinkin vuoden 2016 osalta suhteellisen pieni, mutta mainitsen sen erityisesti, koska sen osalta voin myöntää virheeni (toisin kuin muiden alisuoriutujien osalta). Aliarvioin sen, kuinka pitkiä ja kalliita DB:n oikeusriidat ovat, sekä sen, kuinka laajasti viallinen ja korruptoitunut kulttuuri DB:ssä on (vähintäänkin ollut) vallalla. Tästä suurin osa tappioista tuli jo ennen vuotta 2016, mutta ei se parempaankaan suuntaan kehittynyt tänä vuonna. Luovuin tästä positiosta 2016 aikana. Luopumisen takia tosin oli enemmänkin haluni muokata salkkuni riskiprofiilia kuin itse yhtiötä koskeva analyysi.
Vuoden 2016 aikana salkkuni sisältö ja riskiprofiili onkin muuttanut merkittävästi muotoaan. Alussa salkussa oli lainaa ja suhteellisesti enemmän riskisiä yhtiöitä (kuten DB). Nyt salkku on velaton ja sisältää lähinnä defensiivisiä osinkoyhtiöitä sekä pienellä painolla vähän muutakin. Salkussani on myös jo pidempään ollut suojauksena käänteistä S&P 500 ETF:ää, joka siis nousee, kun kurssit laskevat, ja laskee, kun kurssit nousevat. Tämän dollarikurssihan on luonnollisesti selvästi laskenut nousujen myötä, mutta dollarin vahvistumisen myötä tappio on melko pieni. Osaltaan tuo kuitenkin selittää sitä, miksi jäin indeksiltä. Suojausta sisältävän salkun on vaikea nousumarkkinassa pärjätä suojaamattomalle salkulle. Se on kuitenkin samalla tehnyt sen, että salkun volatiliteetti on murto-osan siitä, mitä se oli vuoden 2016 alussa.
Odotan jopa vähän innolla sitä romahdusta, joka tulee ennemmin tai myöhemmin, jotta näen kuinka hyvin salkkuni oikeasti pitää puolensa huonoina aikoina. Trumpin valinnan olisin odottanut aloittavan ainakin lyhytaikaisen dipin, jonka aikana olisin saattanut luopua suojauksesta, kun kerran salkkuni on nyt velaton ja riskiprofiililtaan paremmin laskumarkkinaan sopiva. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa käynyt. Ennemmin tai myöhemmin sen romahduksen täytyy kuitenkin tulla. Trumpin tuhlaileva tyyli saattaa kuitenkin lykätä sitä romahdusta vuodella tai parilla.
En toisaalta aio romahduksen pelon estää minua ostamasta osakkeita. Pyrin vaan valitsemaan sellaisia osakkeita, joiden ajattelen pitävän pintansa huonoinakin aikoina. Lakkaan siis täysin metsästämästä kovimpia nousijoita ja keskityn turvallisuuteen. Ahneuden aika on mielestäni vasta silloin, kun löytyy enemmän oikeasti halpoja osakkeita.
Positiivisena puolena vuoden 2016 tuotoista on vielä sanottava se, että sain loppuvuodesta lisättyä merkittäviä määriä rahaa salkkuuni, minkä johdosta Trumpin valinnan jälkeisessä nousussa oli mukana huomattavasti isompi salkku kuin alkuvuoden laskuissa. Näin ollen euromääräisesti vuosi 2016 oli ihan mukava, vaikka prosentuaalisesti sillä ei kehuskella voikaan.
Pitäisi varmaan itsekin tehdä arvio miten kävi sijoitusten viime vuonna.
VastaaPoistaToisaalta siis keskityt turvallisiin sijoituksiin ja toisaalta suojaat salkkua romahdukselta käänteiselä paperilla. Onko siinä mitään järkeä? Jos pelkäät romahdusta, niin siirrä kaikki varat tilille. Muuten pelaat punaistaja mustaa ja häviät joka tapauksessa. Kallis harrastus. Kannattaisi vaihtaa vaikka hevospooloon...
VastaaPoistaPeränsä tuossakin.
PoistaPointtini on oikeastaan siinä, että kokoan tietynlaista osinkosalkkua tiedostaen kuitenkin samalla, että muutaman vuoden sisällä hyvin todennäköisesti käydään väliaikaisesti merkittävästi alempana kuin nyt ollaan. Ollaanhan nyt kuitenkin kaikkien aikojen korkeimmissa lukemissa. Tuolloin voin myydä suojauksen voitolla ja ostaa lisää niitä osinkoyhtiöitäni (tai jotain muuta), mutta entistä halvemmalla. Ja defensiivisistä osinkoyhtiöistä osinkorahat virtaavat tilille todennäköisesti lähes samaan tapaan romahduksen jälkeen kuin sitä ennen.
Voisin toki jättää osakkeita ostamatta tai myydä niitä ja pitää rahat käteisenä, jolloin voisin yrittää palata markkinoille vasta aikanaan tulevan romahduksen jälkeen, mutta en nyt niin tarkkaan luota ajoituskykyynikään (tai malttiini käteiskassan kanssa). Suojauksessa on myös se hyvä puoli, että se ei realisoi veroja toisin kuin voitolla olevien osakkeiden myynti. Sen kanssa ei tarvitse myöskään päättää, minkä eri osakkeista myy eikä ole riskiä, että juuri se myyty nousee muiden laskiessa.
Eikö pörssin luonteeseen kuulu olla aina korkeammalla tasolla (keskimäärin)? Eihän talous muuten kasva. Mielestäni ajattelet tuon suojauksen oudosti. Otat siis suojauksen "koko markkinaa" vastaan, mutta haluat kantaa yritysriskiä. Vielä niin, että valitset indeksiksi 500 suurinta ja tunnetuinta yritystä. Ja omistat Suomen markkinalta maailman mittakaavassa miniyhtiöitä. Ymmärrätkö mitä ajan takaa?
VastaaPoistaKun ostat käänteistä indeksitahastoa, sinulla on käytännössä rajattu upside indeksin itsepuhdistavuuden takia, mutta downsidea ei ole rajattu, koska kursseille ei ole ylärajaa. Lisäksi käänteiset tuotteet eivät koskaan korreloi odotetusti pitkällä aikavälillä niiden laskentatavasta johtuen. Ne siis soveltuvat vain hyvin lyhyisiin ennusteisiin, eli ovat uhkapeliä. Suojaus kannattaa toteuttaa mieluummin optioilla. Silloin myös huomaa, miten vaikeaa se oiikeasti on.
Tämä viestisi oli päätynyt bloggerin automaation takia roskapostiin, joten huomasin sen vasta nyt. Näemmä asia on esitetty uudestaan viesteillä, jotka tulivat läpi, joten vahinkoa ei tapahtunut.
PoistaKäänteisessä tuotteessa häviät varmasti vähintään inflaation, osinkojen ja kulujen verran. Kun ostat käänteistä indeksirahastoa, sinulla on käytännössä rajattu upside indeksin itsepuhdistavuuden takia, mutta downsidea ei ole rajattu, koska kursseille ei ole ylärajaa. Lisäksi käänteiset tuotteet eivät koskaan korreloi 1:1 pitkällä aikavälillä niiden laskentatavasta johtuen. Ne siis soveltuvat vain lyhyisiin ennusteisiin, eli ovat suunnilleen uhkapeliä. Suojaus kannattaa toteuttaa mieluummin optioilla. Silloin myös huomaa, miten vaikeaa se oikeasti on.
VastaaPoistaJep ei pitkään pitoon sovellu, mutta mikä sitten on pitkä pito? Viikkoja? Kuukausia? Yli vuosi?
PoistaOptioilla aika-arvo palaa todella nopeasti. Niiden kanssa lasku pitää arvioida käytännössä kuukauden tarkkuudella oikein tai usein jopa tarkemmin. Tuon käänteisen ETF:n kanssa riittää, jos vuoden sisällä nähdään -10 % pudotus (olettaen, ettei ennen sitä pudotusta nousta merkittävästi). Toki johdannaisillahan tuokin on luotu, joten voisi vastaavan varmaan itsekin luoda, mutta ei minun kassalla eikä kohtuullisella vaivalla.
Jatkan vielä: Eikö pörssin luonteeseen kuulu olla aina korkeammalla tasolla kuin aiemmin (keskimäärin)? Eihän talous muuten kasva. Mielestäni ajattelet tuon suojauksen oudosti. Otat siis suojauksen "koko markkinaa" vastaan, mutta haluat kantaa kuitenkin yritysriskiä. Vielä niin, että valitset indeksiksi 500 suurinta ja tunnetuinta yritystä. Ja omistat Suomen markkinalta maailman mittakaavassa miniyhtiöitä. Ymmärrätkö mitä ajan takaa?
VastaaPoistaNyt ei olla missään sellaisessa tilanteessa, että "ollaan korkeammalla tasolla kuin aiemmin keskimäärin", vaan tilanteessa, jossa Shillerin P/E:llä arvostettuna markkinat ovat olleet tätä kalliimmat vain IT-kuplassa ja ennen 30-luvun suurta lamaa. Jenkeissä ollaan myös täystyöllisyydessä. Tässä ei ole enää hirveästi tilaa mennä ylöspäin. Edellisestä isommasta korjauksesta on myös historiallisesti katsoen poikkeuksellisen pitkä aika.
PoistaYleisen yliarvostuksen ympäristössä voi olla loogista suojata markkinariskiä ja ottaa yritysriskiä, koska laskumarkkinoissa yleinen lasku ei samalla tavalla tartu kaikkiin yhtiöihin. Jotkut jopa nousevat muiden laskiessa.
Oletetaan vaikka tilanne, jossa markkinat koostuvat 100 yhtiöstä, joista 90 on yliarvostettuja ja 10 aliarvostettuja. Eikö tuossa markkinassa kannata ostaa niitä kymmentä ja silti suojata markkinalaskulta? On toki eri kysymys voiko noita kymmentä tunnistaa tai voiko huomata, että ne 90 ovat yliarvostettuja, mutta jos oletetaan, että voi. Ne 10 tulevat laskumarkkinassa todennäköisesti myös laskemaan muiden mukana, mutta niitä on silti kannattanut ostaa jo ennen laskua, koska ne ovat olleet aliarvostettuja, eikä ole mitään takeita, että niitä jatkossakin saa hankittua aliarvostettuna.
En toki väitä, että olisin toiminut yllä kuvatulla tavalla, mutta tarkoitus on vain osoittaa, ettei toimintatapani ole niin kategorisesti hölmö kuin annat ymmärtää.
Ei ollut tarkoitus väittää suunnitelmaasi hölmöksi, vaan haastaa vain ajattelutapasi. Pahoittelut, jos annoin sellaisen kuvan. Minusta perustelet ideasi varsin hyvin. Mietin vain tavoitettasi noiden kustannusten kautta, eli saisitko saman turvan edullisemmin ja taas toisaalta, kannattaako markkinariski vain kantaa. Oletko varmasti rehellinen tavoitteidesi ja toiminnan suhteen, etkä selittele tekemääsi jälkeenpäin paremmaksi?
VastaaPoistaKuvaamassasi tilanteessa (yliarvostuksen purkautuminen) esim. USA:n suuret eläkeyhtiöt ja muut valtavat instituutiot alkavat laskea riskiään. Ne aloittavat ulkomaisista reuna-alueista ja sen takia OMXH saa ensimmäisenä siipeensä. Siinä vaiheessa yhtiöllä ei ole väliä, kun paino lasketaan nollaan. S&P500:n yhtiöt ovat "viimeisiä" listalla. Toki voi käydä niinkin, että kaikki putoavat yhtä aikaa. Jos osaisin valita pörssistä 10 parhaiten kiitävää tähdenlentoa, valitsisin tietenkin ne. Kukaan ei vain valitettavasti siihen pysty.
Olen samaa mieltä siitä, ettei kurssien kehitys ole oikein kestävällä pohjalla. Toisaalta tilanne on siinä määrin erikoinen, etten enää tiedä voiko yhtiöiden kurssien vastapariin ja mittariin, eli rahaan ja hintavakauteen luottaa. Siinä tapauksessa tuotantovälineiden omistaminen on kaikkein turvallisinta. Toisaalta en tiedä mistään mitään, enkä osaa ennustaa tai edes usko ennustamiseen, joten roiskin menemään yrittäen tavoittaa markkinoiden keskituoton/keskiriskin ja yritän vaikuttaa vain siihen mihin voin, eli omaan talouteen ja säästöasteeseen ja tienaamiseen.
Kuten itse olet huomauttanut, salkkusi noudattaa todella tarkkaan indeksin liikkeitä. Se on myös jäänyt sille n. 8 prosenttiyksikköä, joka on paljon. Vaikka kyse on vain yhden vuoden tuloksesta, olisin sinuna huolissani ja miettisin, onko toimintasi linjassa tavoitteesi kanssa ja oletko valmis maksamaan siitä näin paljon. Ja varsinkin kun ostat ihan eri markkinaa ja kokoluokkaa (ja valuuttaa?) kuin valitsemasi vertailuindeksi. Jo yhden vuoden tuottojen menettämiseen vaaditaan hirveästi lisäriskiä seuraavina vuosina. Oletko valmis kantamaan sitä?
Itse tein laajoilla etf-indeksirahastoilla viime vuonna karvan yli 20 prosentin voiton (pl.osingot), eli tylsälläkin tavalla voi onnistua. Taisin tehdä kauppaa kymmenkunta kertaa normaalin sijoitussyklin lisäksi ja vuosi olikin poikkeuksellisen aktiivinen itselleni. Silti sanoisin olleeni vain onnekas helpossa paniikkiympäristössä, enkä aio toistaa samaa tänä vuonna, vaan vain pidän ja ostan, kuten olen tehnyt kymmenkunta vuotta. Pörssiä vilkuilen kerran pari kuussa.
Ei tarvitse pahoitella. Tuo "hölmö" kommentti oli vaan tapaani välillä värittää tekstiä kärjistyksillä.
PoistaVarmasti saman suojan saisi paremmin ihan vaan keräämällä kassaa, mutta se on oikeastaan minun luonteen heikkoutta, etten usko pystyväni noudattaa sitä. Sijoittaminen on muun ohella harrastukseni, minkä johdosta osakkeita tulee seurattua säännöllisesti ja aina löytyy joku osake, jonka kohdalla houkutus nousee liian korkeaksi. Tällöin tulee ostettua osakkeita velkarahalla ja tuo suojaus (joka on myös velkarahalla) on tavallaan olemassa sitä varten, että isomman laskun yhteydessä tuo velkariski ei realisoidu pakkomyynteinä (joskaan näin paljon velkaa ei pitäisi olla). Ilman isoa laskua alkuperäisen velkasijoituksesta saadun osingon pitäisi kattaa sekä sitä varten otetun lainan että suojausta varten otetun lainan koron. Tämä logiikka ei tietenkään toimisi, jos korot olisivat korkeammalla, mutta tällä hetkellä toimii. Nyt salkkuni on tosin velaton, mutta suojausta ottaessani näin ei ollut.
Tuosta reunamarkkinasta on todettava se, että jos sellaisiin kohdistuvia käänteisiä ETF:iä olisi saatavilla (kohtuullisella spreadilla), niin voisin ehkä harkita niitä, mutta nyt muistelisin, ettei näin ole. Suojauksen kohdistuminen S&P 500:aan johtuu siis siitä, että sellaista oli saatavilla ja muita ei. Voin toki olla väärässä siitä, ettei vaihtoehtoja ole.
Indeksille olen tosiaan jäänyt ja olen valmis jäämäänkin, koska osakesijoittamisen hauskuus voittaa indeksistä jäämistä koskevan harmituksen. Toisaalta en ole vielä valmis myöntämään tappiotakaan indeksin suhteen. Ihan jo pelkän Technopoliksen aliarvostuksen purkautuminen jossain välissä kuroisi tuota väliä umpeen nopeasti. Voi olla, että joku päivä joudun myöntämään virheeni Technon kanssa, mutta se päivä ei ole vielä täällä. Tuosta Technon aliarvostuksen näkökulmasta en joudu kantamaan tulevina vuosina enempää riskiä, vaan itse asiassa vähemmän, koska Technon heikentynyt arvostustaso tarkoittaa samalla suurempaa turvamarginaalia.
Vertailuindeksin valinta johtui tosiaan isolta osin siitä, että tarkoitukseni oli alun perin tehdä globaalimpi salkku kuin mitä se tällä hetkellä on. Kansainvälisissä kaupoissa transaktiokulut ovat yksinkertaisesti liian suuret.