tiistai 6. lokakuuta 2015

Elämän suunta voi olla pienestä kiinni

Töissä meillä oli tapaamiset parin eri palveluntarjoajan kanssa peräkkäin. Ensimmäinen esiintyjä onnistui vakuuttamaan firmamme päättävät ihmiset niin, että jälkimmäisellä ei käytännössä ollut mahdollisuutta voittaa. Otin asian puheeksi ja ilmi kävi, että minunkin kohdallani oli käynyt hyvin samalla tavalla.

Kun minua haastateltiin nykyiseen työhöni, niin olin ensimmäinen haastateltava ja sain vakuutettua haastattelijat niin, että he tekivät käytännössä päätöksen minun palkkaamisesta jo siinä, eli ennen kuin olivat edes kuulleet vaihtoehtoja. Muut haastattelut käytiin läpi, mutta toisilla oli edessä todella vaikea tehtävä, koska heille ei olisi riittänyt se, että he olisivat olleet minua parempia. Heidän olisi pitänyt olla todella selvästi parempia, koska päätös oli käytännössä tehty jo, eikä ihminen kovin helposti muuta jo tekemäänsä päätöstä. (Selvennykseksi vielä, minulle ei ollut kerrottu tuota päästöstä, eli he olisivat voineet muuttaa mieltään rikkomatta mitään sopimusta tai lupausta.)

Aloin miettiä, että mitä jos minut olisikin haastateltu toisena tai vaikka viimeisenä. Haastattelijat olisivat voineet tehdä vastaavanlaisen päätöksen jonkun toisen kohdalla, jolloin minä olisin ollut se, joka olisi ollut sen vaikean tehtävän edessä. Minun olisi pitänyt pystyä vakuuttamaan ihmiset, jotka eivät halua, että olen parempi kuin se heidän alun perin valitsemansa, ja jotka sen takia etsivät syitä, miksi minä en ole yhtä hyvä kuin se heidän valintansa. Ja kun syitä etsimällä etsii, niin löytyyhän niitä.

Kysehän ei ole mistään tahallisesta yhden henkilön suosimisesta, vaan jo aikaisemminkin käsittelemästäni vahvistusharhasta. Vahvistusharha tarkoittaa sitä, että ihminen yliarvioi ennakkokäsitystä tukevan näytön merkitystä ja aliarvioi tai jopa täysin sivuuttaa ennakkokäsitystä vastaan puhuvaa näyttöä. On siis erittäin tärkeää, että tekee hyvän ensivaikutelman, mutta joskus se ennakkokäsitys voi jo itsestä riippumattomista syistä olla itseä vastaan, kuten esimerkiksi tässä työhaastattelutilanteessa.

Jotkut rekrytointifirmat ja kiinteistönvälittäjät (ulkomailla, joissa käytössä on ostajan välittäjä) kuulemma toimivat niin, että he esittelevät ensin huonon ehdokkaan ja sen jälkeen suosikkiehdokkaansa, jotta se huono saa sen hyvän näyttämään vielä paremmalta. Sama efekti voi tulla eteen ihan sattumalta. Jos esimerkiksi sattumanvaraisessa järjestyksessä tehdyssä työhaastettelutilanteessa ensimmäinen haastateltava on ollut todella huono, niin toisella haastateltavalla on edessä suhteellisen helppo tilanne saada haastattelijat vakuuttuneeksi, koska hänen esitystään peilataan huonotasoiseen ankkuriin.

Nämä esiintymisjärjestykset ovat seikkoja, joilla ei rationaalisesti ajatellen pitäisi olla mitään merkitystä, mutta todellisuudessa niillä voi olla aivan valtava vaikutus ihmisen elämään. Jos en olisi ollut ensimmäinen haastateltava, niin voisi olla, etten olisi nykyisessä työssäni, vaan ehkä kotona työttömänä makaamassa sohvalla. Nyt joku muu saattaa olla sijastani kotona makoilemassa. Joskus se voi olla pienestä kiinni.



7 kommenttia:

  1. http://www.uranus.fi/tyonhaku/urastudio/voiko-haastattelun-ajankohta-vaikuttaa-lopputulokseen/#.VhQ8zGTtlBc

    VastaaPoista
  2. Tämä liittyy myös siihen kuinka iso merkitys ensivaikutelmalla ylipäätään on. Kun olet kerran antanut hyvän ensivauktelman, kuva ei helposti muutu, vaikka vähän mokaisikin myöhemmin - anteeksi saa yllättävän paljon. Jos taas ensivaikutelma on huono, niin pienikin virhe aiheuttaa välittömän "mitä minä sanoin" -reaktion.

    Naisten kanssa olen huomannut saman. Jos joku on antanut loistavan ensivaikutelman ja osottautuu myöhemmin siaksi, niin yllättävän pitkään sitä puolustellaan "no ainakin se osaa käyttäytyä" -tyyliin. Huono kuvan antaneesta taas jos ei löydy ilmeisiä puutteita, niin sitten epäillään, että sillä on sitten jotain salaisia paheita. (eräässä työpaikassani toimiston naiset olivat vakuuttuneita siitä, että eräällä umpirehellisellä kaverilla oli "pimeä puoli")

    Samaan hengen vetoon täytyy tosin todeta, että usein intuittivinen tunne ihmisistä on osunut oikeaankin - aivot huomaa asioita ja signaaleja, joita ei ehkä osaa työstää selviksi perusteiksi, mutta joskus vaan törmää tyyppeihin, joiden kanssa alkaa hälytyskellot soida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noihin ensivaikutelmiin ja intuitioon liittyy hyvin vahvasti sellainenkin ilmiö kuin rasismi. Kun intuitio perustuu muuhun kuin ihonväriin tai uskontoon, niin se on olevinaan yhteiskunnallisesti hyväksyttävää, mutta jos satut tekemään täsmälleen saman mielipiteenmuodostusprosessin ihonvärin tai uskonnon perusteella, niin kyseessä on rasisti. Tai sukupuolen kohdalla seksisti.

      Tuo kaksinaismoralismi häiritsee minua, mutta toisaalta en yhtään tiedä, mitä sille pitäisi tehdä. Toisaalta en halua hyväksyä rasismia, mutta toisaalta pidän sitä ihmiselle niin perustavanlaatuisena ominaisuutena (siis taipumusta tehdä intuitioon perustuvia oletuksia), että en usko, että siitä on realistista olettaa päästävän eroonkaan. Ihmiset, jotka väittävät olevansa ennakkoluuloista vapaita, valehtelevat (todennäköisesti myös itselleen).

      Poista
    2. Ei kukaan ole vapaa ennakkoluuloista, eikä pidäkään olla. Se on osa ihmisyyttä ja tärkeä suojamekanismi. Intuitioista ja ennakkoluuloista on todennäköisesti ollut ihmiselle ajan saatossa hyötyä, koska sellaiset piirteet ovat kehittyneet niin voimakkaiksi. Ennen monet heimot sotivat keskenään ja tuntemattomat olivat usein vihamielisiä. Ajat on ehkä tässä suhteessa muuttuneet, mutta ihminen ei.

      Ilman ennakkoluuloja ihminen olisi liian sinisilmäinen. Esimerkkinä lapsi, jota vieras setä pyytää autoonsa. Tässä tilanteessa vierastaminen ja ennakkoluulo voivat pelastaa lapsen paljosta pahasta. Toisaalta voisi ajatella, että on epäreilua, että lapsi juoksee karkkun setää ihan vaan ennakkoluulojen takia.

      Rasismiin paras lääke on aika ja tietoisuuden lisääminen. Viimeisin 50 -vuoden aikana on tapahtunut paljon oikeaan suuntaan.

      Poista
    3. Ennakkoluulot ovat eri asia kuin järjestyskysymys. Järjestyksen vaikutus pätee vaikkapa kyselytutkimuksissakin. Se, minkä kysymyksen jälkeen jokin toinen kysymys esitetään, voi vaikuttaa kyseisen kysymyksen vastauksiin. Aiempi tapahtuma ohjaa mietintää toiseen suuntaan kuin missä ajatukset olisivat liikkuneet, jos edeltävää tapahtumaa ei olisi ollut.

      Toki intuitioista ja ennakkoluuloista on hyötyäkin. Ei siihen tarvita edes vihamielisyyttä. Intuitiot pohjaavat paljolti aiempiin kokemuksiin elämän varrella. Esim. eräs tuttu kertoi joskus, että hän suhtautui aikoinaan positiivisesti tiettyyn kansanosaan. Mutta oltuaan kaupassa töissä ja nähtyään paljon varastelua sitä erityisemmin edes seuraamaan pyrkimättä, siitä seurasi vaistomainen intuitio, että kyseisen tyyppisen näköisten ihmisten kohdalla tuli kuva, että varastaminen on todennäköisempää kuin keskimääräisillä asiakkailla, ja käyttäytyminen muuttui sen mukaiseksi. Intuitio on kätevä ja nopea ajattelutapa etenkin monimutkaisiin tilanteisiin. Ei se laskentamalleja voita, mutta monesti intuitiivinen ajatus riskeihin liittyen on todennäköisemmin oikea kuin päässä pidempään pähkitty.

      Poista
    4. Nyt kun intuitiosta innostuttiin keskustelemaan, niin minähän kirjoitin aiheesta hieman jo reilu vuosi sitten:

      http://rahallavapaaksi.blogspot.fi/2014/06/intuitio-ja-sen-kaytto-sijoittamisessa.html

      Poista