perjantai 8. toukokuuta 2020

Talouskatsaus huhtikuu 2020

Huhtikuun kuluni olivat 982,67 €. Kun viime vuonna huhtikuun kulut olivat 1905,11 €, oli parannus tällä kertaa todella merkittävä. Sain huhtikuussa painettua kuluvan vuoden kokonaiskulut alle viime vuoden vastaavan ajanjakson kulujen (5320,58 € vs 5483,76 €). Jos tämän vuoden kuluista vähentäisi vielä muutosta aiheutuneet ylimääräiset kulut. Olisi ero viime vuoteen vielä suurempi (n. 730 € suurempi).

Huhtikuussa ruokailukuluni olivat varmaankin pienemmät kuin koskaan tämän bloggausprojektini aikana. Kauppoihin meni vain 327 € ja ravintoloihin ei mennyt euroakaan. Tai vaimoni tilasi kyllä pari kertaa meille pizzat, mutta vastaavasti hän söi ruokia noista minun ostoksistani. Koronan vaikutukset alkavat nyt näkyä selvästi noissa ruokakuluissa. Olen nyt tottunut tekemään ruokaa kotona itse ja vielä varsin edullista sellaista (vaikkakaan en ole ruokia valinnut budjetti edellä). Maaliskuun kulutasoa nostaneet varaston täyttämiset ovat myös nyt loppuneet. Saatoin ehkä huhtikuun aikana jopa hieman syödä aikaisemmin keräämästäni varastosta, koska en saanut motivoitua itseäni lähtemään kauppaan varastontäydennysostoksille, kun kerran ruokaa oli kaapissa valmistettavaksi. Koronan takia parin viikon karanteeniin joutuminen ei oikein tunnu enää yhtä todennäköiseltä riskiltä kuin aikaisemmin.

Huhtikuussa oli edelleen muuttoon liittyviä kuluja n. 90 €, minkä lisäksi ostin työkaluja n. 50 €:lla. Renkaat kävin vaihtamassa 30 €:lla ja yhteen yhdistyksen jäsenmaksuun meni 100 €. Puhelinliittymän vaihdoin Telian Dot-liittymään, jossa oli ensimmäinen kuukausi maksuton ja näyttää sitä käyttämällä puhelinlasku putoavan jatkossa n. 27 €:sta alle kymppiin, mikä on ihan mukavaa.

Toukokuu näyttää kulujen puolesta myös varsin lupaavalta, kun ei kerran koronan takia ole oikein paikkoja, mihin rahaa käyttää. Viime vuonna toukokuussa rahaa meni 1653 €, ja melko varmasti tänä vuonna tullaan jäämään selvästi alle sen. Viime vuoteen vertailtavuutta sekoittaa kyllä jonkin verran se, että aikaisemmin maksoin asuntomme vastikkeen vuorokuukausina, kun taas tällä hetkellä jaamme kulut kuukausittain puoliksi. Viime vuonna oli siis parittomina kuukausina (mm. toukokuu) selvästi korkeammat kulut kuin parillisina. Siksi kuukausitasolla tapahtuvan vertailun sijasta voi olla parempi keskittyä kumulatiivisen kulukäyrän ja rullaavan 12 kk kulujen kehitykseen.


Tuloja (verojen jälkeen) minulla oli huhtikuussa 942,81 €. Kun kuluni olivat 982,67 €, jäin harmillisesti n. 40 € miinukselle. Ilman osinkojen lykkäyksiä ja leikkauksia olisi tilanne kyllä ollut ihan toinen. Onneksi osan näistä saamatta jääneistä osingoista saan jo touko-kesäkuussa ja osan toivottavasti myöhemmin tänä vuonna. Mutta eipä se talouteni siihen kaadu, vaikka en saisikaan, koska käteistilanteeni on tällä hetkellä varsin hyvä. Kunhan vaan maltan olla ostamatta kovin paljoa lisää osakkeita, ja osinkoja ei ihan hirveästi leikata lisää, pystyn nykyisen osinkovirran ja kassani avulla elämään melko pitkäänkin (vuosia) ilman muita lisätuloja.




maanantai 20. huhtikuuta 2020

Koronan hyviä puolia omassa elämässäni

Vaikka koronapandemia on varmasti ollut iso shokki monelle, ja vaikka se on pääosin negatiivinen juttu, on sillä ollut positiivisiakin vaikutuksia. Omalla kohdallani korona on monella tavalla parantanut elämääni.

Ensinnäkin korona on saanut minut tekemään ruokaa itse. Aikaisemmin ravintolasta tilaaminen oli niin helppoa ja mukavaa, että en itse useinkaan vaivautunut tekemään ruokaa itse. Tai jos tein, kyseessä oli pakastepizza tai muu nopeasti uuniin työnnettävä. Nyt kun ravintoloista on tullut hieman ongelmallisia paikkoja, on ollut helppo alkaa tehdä itse ruokaa, kun kerran vaihtoehtoa ei ole. Tai tokihan sitä voisi kotiinkuljetuksena tilata, mutta se ei tunnu samanlaiselta houkutukselta kuin aikaisemmat ravintolarutiinini ("Nappaanpa tuossa treeneistä tullessani kotimatkalla jotain purtavaa").

Sen lisäksi, että itse tehty ruoka on merkittävästi halvempaa kuin ravintolaruoka, se on ihan hyvääkin (ja luulisin terveellisempääkin). Meillä on vaimoni kanssa riittävän samankaltainen maku ja molemmat osaa ihan hyvin tehdä ruokaa, niin maun osalta ei tarvitse ajatella tehneensä uhrauksia, kun ravintolaruokailu on jäänyt pois. Lähinnä pitäisi laajentaa meidän reseptivalikoimaa, koska vähän tässä alkaa jo tavallisimmat valinnat kyllästyttää, kun on reilusti yli kuukauden pari kertaa päivässä tehnyt itse ruokaa. Mutta sehän on ihan positiivinen ongelma, kun se "pakottaa" olevaan kokeilevampi reseptien kanssa.

Toinen positiivinen koronasta seurannut seikka on se, että olen alkanut käymään lenkillä huomattavasti enemmän kuin ennen. Lenkkeily ei ole minulle erityisen mukavaa, mutta ei lähtökohtaisesti vastenmielistäkään touhua. En yleensä ole oikein saanut itseäni lenkille, koska olen tiennyt, ettei minulla ole juoksukuntopohja kunnossa. Juoksun sijasta on sitten tullut tehtyä jotain muuta tai ei mitään. Nyt kun valtaosa muista vaihtoehdoista on pois pelistä, ja kun tiedän, ettei tilanne tule hetkeen muuttumaan, on ollut helppo alkaa rakentaa taas juoksukuntopohjaa. Kun tässä koronan aikana saa rakennettua hyvän juoksurutiinin, sen ylläpitäminen pandemian väistyttyäkään ei pitäisi olla suuri ongelma. On niin paljon helpompi lähteä juoksemaan, kun tietää, ettei sen jälkeen ole viikkoa paikat tukossa ja polvi kipeänä.

Korona on kyllä hyvä tapa erottaa urheilijoissa jyvät akanoista. Tekosyitä etsivillä on nyt hyvä paikka laiskotella, kun taas oikeat urheilijat löytävät kyllä tavat käyttää tilanteen edukseen. Eipä sillä, että tässä 36 vuoden iässä mikään urheilija olisin, mutta aion silti hyödyntää tämän tilanteen parantamalla perus- ja juoksukuntoani.

Kolmantena positiivisena seikkana korona on antanut mukavasti tilaa olla "eläkkeellä". Normaalisti olisin varmaan tässä vaiheessa joutunut aktiivisesti miettimään töiden tai tulojen hankkimista, mutta nyt kun talous on näin kuralla, niin olen antanut itselleni luvan ottaa rennommin. Antaa niiden enemmän töitä tarvitsevien tehdä ne työt. Katsotaan sitten tilanteen normalisoiduttua taas niitä työjuttuja.

Neljäntenä positiivisena juttuna on se, kuinka kuluni ovat vähentyneet. Se ruokapuoli varsinkin on todella suuri säästö, mutta muutenkin tämä koronan aiheuttama epävarma talous on saanut viilaaman kulupuolta vielä entisestään. Valtaosan muista kuin ruokaan liittyvistä säästövalinnoista olin toki tehnyt jo ennen tätä pandemiaa, mutta kyllä tässä vielä pari juttua on löytynyt, mistä olen saanut säästöjä.

Nämä nyt ovat ne jutut, jotka ensimmäisenä tulevat positiivisina muutoksina mieleen. Varmasti muitakin on.

Mitä positiivista korona on sinun elämääsi tuonut?




tiistai 7. huhtikuuta 2020

Talouskatsaus maaliskuu 2020

Maaliskuussa menoni olivat 1787,05 €. Kuluni olivat yli 500 € enemmän kuin vuosi sitten. Isona syynä tähän olivat muutosta aiheutuneet kulut, joita oli lähes 400 €. Tämän lisäksi minulle tuli maaliskuussa maksettavaksi reilun 230 € edestä vakuutuksia, jotka aikaisemmin eivät kohdistuneet maaliskuulle (sekoittaen näin vertailtavuutta). Maksoin myös vielä vanhan kotimme vastikkeen (n. 240 €) maaliskuussa, kun emme olleet vielä saaneet sitä myytyä. Nyt huhtikuussa se tuli kuitenkin myytyä, joten jatkossa tuota kulua ei enää ole.

"Ylimääräisenä" kuluna oli myös petauspatja (100 €), jonka uusimista olen suunnitellut jo pitkään ja nyt korona auttoi vihdoin tekemään ostopäätöksen. Näen järkevänä yritysten tukemistapana sen, että ihmiset ostaisivat tänä vaikeana aikana niitä ostoksia, joiden ostamista ovat muutenkin suunnitelleet, mutta joita ei vaan ole tullut jostakin syystä ostettua. Näin ei tarvitse sortua "tuhlailuun", mutta ihan vaan oston ajoitus (nyt, eikä myöhemmin) saattaa olla iso apu, jos riittävän moni toimii näin. (Jälkikäteen arvioituna olisi kyllä pitänyt käyttää enemmän rahaa ja ostaa parempi patja, mutta kun en minä noista patjoista mitään ymmärrä, tuli ostettua turhan huono.)

Kun nämä ylimääräiset menoreiät huomioi, maaliskuun kulut olivat ihan hyvällä tasolla. Ruokaan meni kyllä taas melkein 600 €, mutta tällä kertaa se ei ole paljon, koska siihen sisältyy ne "varmuusvaraston" ostot, jonka olen kerännyt siltä varalta, että joudumme 14 pv eristykseen koronan takia. Ne kasvattivat maaliskuun kuluja, mutta kun tämä tauti väistyy, siinä on lähes parin viikon edestä ruokaa, jota ei siinä vaiheessa tarvitse ostaa. Jo huhtikuussa ruokakulut vähenevät merkittävästi, kun ei tarvitse enää ostaa noita ylimääräisiä ostoksia. Lisäksi tuossa on oikeastaan lähes kahden hengen ruoat, kun olen maaliskuussa pääasiassa maksanut myös vaimoni ruoat, kun yleensä olemme enemmänkin kumpikin huolehtineet omista ruoistamme.

Olisi tietysti ollut hyvä tukea myös ravintolayrityksiä ostamalla niiltä ruokaa kotiin, mutta kun olen ostanut tuota ruokaa kasseittain "varmuusvarastoon", siinä tulee ostettua paljon myös huonoksi menevää ruokaa, jota on pakko syödä koko ajan pois, ettei se mene vanhaksi ja roskiin. Toisaalta itseni ja talouteni kannalta on todella hyvä asia, että olemme tehneet niin paljon ruokaa itse kotona ravintolaruoan sijasta. Hyvääkin on ollut.



Tuloja puolestaan maaliskuussa oli (verojen jälkeen) 1082,87 €. Odotus oli paljon enemmästä, mutta koronan viivästyttämät yhtiökokoukset tekivät ison loven tulopuoleen. Toivottavasti valtaosa noista rahoista tulee silti vielä myöhemmin tänä vuonna. Näillä luvuilla kuitenkin kuukausi jäi 704,17 € miinukselle. Tosin jos menoista oikaisee pois muuttamisesta aiheutuneet kulut (ml. vanhan asunnon vastike), niin kuukausi olisi ollut vain hieman miinuksella.

Huhtikuun luvuista olen optimistinen, koska nyt ei pitäisi olla enää muutosta aiheutuvia kuluja ja osinkojakin pitäisi olla tulossa ihan kivasti.




perjantai 27. maaliskuuta 2020

Talouskatsaus helmikuu 2020

Vähän venähti tämän talouskatsauksen kanssa.

Helmikuussa menoni olivat 1109,65 €. Helmikuu on tyypillisesti ollut minulle alhaisten kulujen kuukausi (muutenkin kuin vähäisemmän päivämäärän takia). Tällä kertaa kuitenkin muutto aiheutti 314 € ylimääräisiä kuluja. Jos nuo muuttokulut vähentää kokonaiskuluista, niin kulutaso olikin jo todella alhainen (verrattuna minun normaaleihin kuluihin), eli olen ihan tyytyväinen helmikuun kulutasoon. Jopa muuttokulut mukaan lukien tämän vuoden helmikuun kulut olivat vain hieman suuremmat kuin vuosi sitten.



Kun katsoo edellisen vuoden huhti-toukokuuta, on melko selvää, että tänä vuonna noiden kuukausien kulut tulevat laskemaan. Koronaepidemia on saanut pysymään kotona ja tekemään itse ruokaa (ravintolaruoan sijasta), mistä tulee varmasti valtavat säästöt. Tosin meillä minä yleensä käyn kaupassa, joten tässä tulee samalla maksettua myös vaimoni ruokia isommassa määrin kuin normaalisti, joten säästöni ei välttämättä ole yhtä suuri kuin jos maksaisin vain omat ruokamenoni. Toisaalta korona vähentää myös muuta kulutusta kuin ruokailumenoja, joten eiköhän lähikuukausina ihan kivasti laskevaa 12 kk rullaavaa kulukäyrää saa katsella.

Kassavirtatuloja helmikuussa oli 465,30 € (helmikuu on huono osinkokuukausi). Tuloja oli siis 644,35 € vähemmän kuin menoja. Maalis- ja huhtikuussa tilanteen olisi pitänyt kääntyä, kun osinkokauden piti alkaa, mutta nyt koronaviruksesta seuranneet yhtiökokousten lykkäykset ja osinkojen leikkaukset loivat hieman jännitystä tämän kevään kassavirtoihin. Onneksi minulla on tällaisia aikoja varten käteistä varalla sen verran, että minun ei tarvitse alkaa pakkomyynteihin elinkulujeni kattamiseksi. Toivottavasti viimeistään vuoden päästä keväällä osinkovirrat pääsevät taas kunnolla käyntiin.





keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Korona muistutti hajauttamisen tärkeydestä

Sijoituseurojen hajauttaminen eri kohteisiin on hyvä tapa pienentää riskiä suuresta ja pysyvästä rahojen menetyksestä. Hajautettu salkkukin menettää kyllä arvoaan tällaisissa pörssiromahduksissa, mutta ero on siinä menetyksen pysyvyydessä. Indeksi elpyy kyllä ajan myötä, mutta konkurssiin mennyt sijoituskohde ei sieltä enää nouse.

Tästä huolimatta moni sijoittaja ei hajauta, esimerkiksi koska hajauttaminen suojaa paitsi tappioilta myös kovimmilta nousuprosenteilta. Mitä laajemmin hajautettu salkku on, sitä enemmän se yleensä noudattaa yleistä kehitystä. Ilman hajautusta taas tuotto voi olla jotain ihan muuta. Tuotonhakuisimpien on siis välttämätöntä pyrkiä välttämään liiallista hajautusta, jotta korkeat tuottoprosentit ovat ylipäänsä mahdollisia. Toisaalta hajautuksen puute saattaa myös johtua puhtaasta ymmärtämättömyydestä.

Viimeistään nyt koronapaniikin aikana on kuitenkin hyvä tajuta, että aina voi olla se joku yllättävä tekijä, joka vie turvallisena tai "varmanakin" pidetyn sijoituksen jopa nolliin. Esimerkiksi vanhustenhuolto on voinut vaikuttaa turvalliselta sijoitukselta, joka ei voi epäonnistua. No entäs sitten, jos yhtäkkiä 10-15 % maailman vanhuksista kuoleekin äkillisesti? Entä jos juuri se omistamasi firma onkin pahiten epidemian kourissa kärsien kaiken lisäksi vielä mainehaittojakin asian huonosta hoidosta? Eipä ehkä olekaan ihan niin varma juttu.

Olen myös seurannut Scandic Hotelsia*, joka nousi syksystä helmikuulle kivasti ja tulevaisuus näytti valoisalta. Sitten tulikin korona ja osakkeen hinta putosi 116 sek:stä suoraan n. 25 sek (tätä kirjoittaessa). Tämän päivän laskuprosentti on yli 20 % ja korona-romahduksen alun jälkeen osakkeella ei ole ollut yhtään nousupäivää, vaikka muuten pörssi on välillä elpynytkin. Sääliksi käy sitä, joka on Scandicia pitänyt varmana sijoituksena. 

Ja kun on sanonta, joka menee karkeasti näin: "Se ei ole se ensimmäinen 50 % pudotus, joka on kohtalokas vaan se toinen" (jos joku muistaa tarkan lainauksen, niin kertoisitko kommenteissa, niin korjaan tähän - en löytänyt googlella), niin Scandicin hinta on nyt puolittunut kahdesti. Mahtaako tulla vielä kolmas?

Vaikka tämänhetkinen kriisi ei koskisikaan sitä omaa "varmaa" sijoituskohdettasi, niin et koskaan voi olla varma, etteikö seuraava koskisi. Vaikka itse liiketoiminta olisi "varmaa", niin kaikissa yhtiöissä on vähintäänkin kirjanpitorikosten ja muiden väärinkäytösten riski, jotka voivat hyvin nopeasti viedä arvon koko sijoitukselta. Ja aina on olemassa se suuri tuntematon mustan joutsenen riski, joka voi iskeä täysin puskista ilman, että kukaan pystyy sitä odottamaan. Se, että et näe sijoituksessasi riskiä, ei tarkoita, että riskiä ei ole olemassa, vaan sitä, että sinulla ei ole riittävän hyvä mielikuvitus.

Se on toki eri asia, jos on valmis kantamaan sen riskin, että menettää koko omaisuutensa, koska kukin toimikoon tavallaan. Mutta jos olet sitä mieltä, että mahdollisesti vuosikausien aikana kerrytetty varallisuus olisi ihan kiva säilyttää, eikä alusta aloittaminen hirveästi kiinnosta, niin hajauttaminen on oikea vaihtoehto sinulle.


(*Scandicin nostin tähän siis sen takia, että ostin sitä itse viime keväänä n. 80 sek:lla ja myin n. 105 sek:llä nousuvaiheessa ja olisin halunnut palauttaa sen jossain välissä salkkuun. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, ettei mikään hinta ole tarpeeksi alhainen. Toisaalta jos firma selviää tästä kriisistä hengissä ja bisnes palautuu normaaliksi, niin tässä on kyllä melkoiset nousuprosentit tiedossa.)



torstai 12. maaliskuuta 2020

Koronapaniikin keskellä

Kirjoittelu on jäänyt aika vähälle viime aikoina, mutta nyt taidetaan elää sellaisia aikoja, joista on syytä kirjoittaa jotain muistiinkin tulevaa varten. Korona on monessa länsimaassa (varmaan kaikissa) eksponentiaalisen kasvun vaiheessa, mutta tauti on vielä sen verran aluillaan, että vaikea tietää, mihin tämän kanssa päädytään. Globaalisti sairastuneita on n. 126 000 (joista 81 000 Kiinassa, josta tauti lähti liikkeelle) ja kuolleita 4633 (joista 3169 kiinassa). Etenkin Italian tilanne näyttää pahalta, koska siellä kuolleisuuskin vaikuttaa olevan korkeampi kuin muualla.

Markkinat ovat olleet paniikissa helmikuun viimeiseltä viikolta lähtien. Laskua on kertynyt noin 20 % pääindekseissä. Tällekin päivälle taitaa olla tiedossa ruma laskuavaus.

Itselläni oli ennen laskun alkua iso käteiskassa (muistaakseni n. 60 000 €) sijoitettavaksi. Tällä hetkellä jäljellä on vielä n. 15 000 € plus varakassa 9 000 €, jonka pyrin olemaan sijoittamatta, koska se on tarkoitettu elämisen kuluihin. Aika paljon tuli sijoitettua "liian aikaisin", koska en tietenkään osaa ennustaa, milloin kurssit kääntyvät takaisin nousuun. Rahat olivat tuottamattomina, joten jo 10 % alennusmyynnit tuntuivat houkuttavilta. Pistin näin ollen rahaa kiinni sitä mukaa kuin laskevat osakkeet saavuttivat ennen kriisiä asettamiani ostotasoja.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pörssikurssien lasku tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa, koska taudin leviäminen on edelleen kiihtyvässä vauhdissa ja valtiot tekevät koko ajan kovempia toimenpiteitä taudin leviämisen hillitsemiseksi (kouluja suljetaan, matkustamista rajoitetaan, yleisötilaisuuksia perutaan). Vaikka epäilen laskun jatkuvan, en silti aio myydä mitään (muuten kuin ehkä verosyistä tappioita realisoidakseni). Sen verran olen ottanut näkemystä laskun puolesta, että ostin parilla tonnilla bear-sertifikaattia DAX-indeksiin. Kyse on ilman vipua olevasta tuotteesta, joten kovin vahvaa näkemystä en ollut valmis ottamaan. Mahdolliset voitot liikkuvat siten sadoissa euroissa, joten kovinkaan vahvaa suojaa en tästä salkulleni saa. Lähinnä kyse on "karkkirahan" tienaamisesta ja sen testaamisesta, kuinka hyvin osaan arvioida suunnan. Koska väärässä olemisen mahdollisuus on suuri, en ole valmis riskeeraamaankaan paljoa.

Vaikka uskon laskun jatkuvan pidempään ja vaikka minulla on ns. short-positio päällä DAX:in kehityksen suhteen, aion silti jatkaa ostoja sitä mukaa kuin vastaan tulee uusia houkuttavia hintatasoja. Kun pörssit paniikin hellittäessä kääntyvät taas nousuun, uskon nousun olevan nopeaa. Siinä on myöhäistä sitten surkutella käyttämättömän käteiskassan kanssa, kun ei tullut ostettua halpoja osakkeita.

On toki riski, että lopulta olen lyönyt kassani kiinni aivan liian aikaisin ja parhaat alennusmyynnit jäävät hyödyntämättä. Niitä aikoja varten minulla tosin pitäisi vielä olla Nordnetin superluotto-ominaisuus käytettävissä, mutta saas nyt nähdä, mitä sen kanssa teen. Nykyisellä tulotilanteella velkasijoittamisen kanssa pitää olla erityisen varovainen. Mutta sitten taas toisaalta, mitä isommalla osinkoprosentilla saan ("turvallisia") osakkeita ostettua, sitä pienemmäksi riskiksi pienikorkoinen superluotto muodostuu. Ja kun pörssistä on suurin ilma otettu pois, on kurssilaskunkin riski pienempi kuin kaikkien aikojen huippulukemissa. Ongelma vaan on siinä, kun ei yhtään voi tietää, missä se todellinen pohja on. Vaikka tilanne olisi se, että "koskaan eivät kurssit ole pudonneet tätä enempää", se ei tarkoita, että kurssit eivät voisi laskea vielä siitäkin.

Tällä hetkellä odotan, että kurssilaskun suuruudeksi tulee noin 30-40 % ja sijoitan rahojani niin, että odotan kaikkien rahojeni olevan kiinni siinä 30 % paikkeilla. Sen jälkeen pitäisi pitää hengähdystauko ja miettiä käytänkö sitä velkarahaa vai en. Jos -40 % lukemissa päätän olla käyttämättä, niin harkinta pitää tehdä uudestaan, kun on -50 %, -60 % jne. Ja sitten, kun kurssit elpyvät, voin taas jälkiviisastella, mitä olisi pitänyt tehdä.


PS. Olen myös pienimuotoisesti alkanut käyttää call-optioita, koska nopeassa (väliaikaisessakin) nousussa ne tuottavat hyvin, mutta jos kurssit jatkavatkin pitkään laskuaan, riski on tuhansien eurojen sijasta rajoittunut siihen muutamaan kymppiin, jonka olen niihin sijoittanut. Testailen nyt vähän, miten tämä toimisi käytännössä. Lähes uhkapeliähän tämä on, mutta kokonaisuudesta niin pieni osa, että menköön oppirahoina ("kurssimaksu"), jos päädyn miinukselle.

PS2. Oman salkun käyttäytymisestä vielä todettava se, että mukavasti näyttää laskevan muuta pörssiä hitaammin näinä laskupäivinä. Esim tätä kirjoittaessa, kun pörssi näyttää -5 %, on oma salkku "vain" -3 %.

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Mitä jos luopuisin autostani?

Autoni on ollut todella vähällä käytöllä viimeisen vajaan vuoden aikana. Auton omistaminen tunnetusti tulee erittäin kalliiksi, joten päätin vähän laskea, mitä autosta luopuminen oikeasti tarkoittaisi taloudelleni. Ensinnäkin auton pitämisestä syntyy nämä suorat vuosittaiset kulut:

Liikennevakuutus 254 €
Autovero 176 €
Huolto 250 €
Renkaiden vaihto x2 70 €
Yhteensä 750 €

Huollon summa on karkea arvio keskimääräisestä, kun joka toinen vuosi pitäisi riittää öljynvaihto ja joka toinen tulisi sitten isompi määräaikaishuolto.

Näiden varsinaisten kulujen lisäksi olen vuodelle 2020 merkinnyt kuluihini 12*70 € = 840 € poiston. Tämä vastaa siis karkeaa arviotani auton arvonalentumisesta, joka on mielestäni aivan oikeaa kulua, vaikka sitä ei rahalla maksetakaan vaan omaisuuden arvon menettämisellä. Tuo arvonmenetyksen konkreettinen rahallinen vaikutus realisoituu siinä vaiheessa, kun pitää ostaa uusi auto vanhan tilalle. Poiston kanssa auton vuosittainen kulu nousee kohdallani 1590 euroon.

Tämän lisäksi täytyy huomioida tuottojen menetys, joka syntyy siitä, että rahani ovat sijoitusten sijasta kiinni tässä pelkkiä kuluja tuottavassa autossani. Arvioisin autoni realistisen myyntihinnan olevan n. 8000 €, jolle 6 %:n tuotto tarkoittaisi 480 € vuotuista tuottoa (verojen jälkeen n. 350 € verokannasta riippuen)

Jos siis luopuisin autostani, talouteni olisi vuositasolla noin 2000 € paremmalla mallilla kuin se on auton kanssa!

Kun ottaa huomioon, että vuosikuluni ovat noin 15 000 € tasolla, on tuolla yksittäisellä tekijällä valtava merkitys kokonaisuuteen (13,3 %).

Toki todellisuudessa vaikutus ei ole ihan noin suuri, koska joutuisin jollakin muulla tavalla sitten kulkemaan ne matkat, jotka nykyisin kulkisin autolla. Mutta koska laskelmani ei sisällä polttoainekuluja lainkaan, lieventyy tämä vaikutus polttoainekulut huomioimalla jonkun verran.

En kuitenkaan ole tällä hetkellä luopumassa autostani. Olen muuttamassa uuteen osoitteeseen, jossa todennäköisesti tarvin autoa useammin kuin nykyisessä (kaikki on kauempana kotoa). Lisäksi on mahdollista, että tulonhankinta alkaa vaatia autoa. Jos tekisin päätöksen, että en aio enää tehdä minkäänlaisia töitä, vaan elelen vain omaisuuteni tuotoilla, niin autosta luopuminen olisi ehdottomasti järkevää ja todennäköisesti sen tekisin, mutta tuollaista päätöstä en ole vielä valmis tekemään. Niinpä aion pitää edelleen pitää autoa varalla. Jos kuitenkin auto jatkaa pihalla seisomista yhtä vähällä käytöllä kuin nykyään, niin silloin ehdottomasti luovun siitä jossain vaiheessa.