maanantai 16. lokakuuta 2017

Kuluraportti syyskuu 2017

Syyskuu oli kulujen osalta ennätyskuukausi negatiivisessa mielessä. Kuluihin meni rahaa jopa 2250 €. Ennen vuotta 2017 kuluihin ei ole kertaakaan mennyt yli 2000 € ja tänä vuonna se meni nyt jo toista kertaa ja aika reippaastikin vielä.

Syitä koville kuluille olivat seuraavat:
- Auton huolto ja jarrujen korjaus 666 €
- Muutto 230 €
- Kengät 70 €
- Ruokamenot noin 100 € korkeammat kuin normaalisti

Ruokamenojen korkean tason voi pistää isolta osin muuton piikkiin. Ei paljoa ole voinut miettiä kotona syömistä sen kaaoksen keskellä. Lokakuun ruokamenot tulevat varmasti myös olemaan hurjat, kun ravintolaruokailu on ollut lähes jokapäiväistä.

Muut kulujen ylityksen syyt olivat ihan ymmärrettävät. Oli määräaikaishuollon aika ja abs-jarrut oli pakko korjata. Kengät oli myös pakko uusia, kun edelliset olivat päässeet tiensä päähän. Muutto puolestaan oli positiivinen asia tulevien kulujen kannalta, joten sitä voi pitää lähes investointina. 

Eipä tässä siis suuremmin tarvitse huolestua historiallisen kovista kuluista. Kunhan tämä jatkuva ravintolaruokailu ei muodostu täysin tavaksi. Vaikka hyvä ruoka on kyllä asia, josta nautin, joten jos johonkin pitää tuhlata, niin mielellään siihen sitten.

Syyskuu on viimeinen kuukausi, kun vielä erottelen elinkulujen lisäksi tulevat työn kulut eli kakkosasunnon vuokran ja ylimääräiset bensakulut. Syyskuussa niihin meni 430 €. Lokakuusta eteenpäin vuokraa tai ylimääräisiä ajoja ei enää tule, joten työn kulujen erittely ei ole enää tarpeen. Mielenkiintoista nähdä, miten yhden paikkakunnan elämä vaikuttaa muihin kuluihini, eli olenko laskelmissani yli- vai aliarvioinut töiden aiheuttamat ylimääräiset kulut.





keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Kympistä sataseen alle neljässä vuodessa

Neljä vuotta sitten näihin aikoihin odottelin virallista valmistumistani yliopistosta ja ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan saamista. Nettovarallisuuteni oli tuolloin alle 10 000 € ja se oli kokonaan kiinni vaimoni kanssa omistamassamme asunnossa. Likvidit käteisvarani olivat tuolloin jopa miinuksella, koska tilini oli käytännössä tyhjä ja olin joutunut käyttämään luottokorttia elämiseen.

Käytännössä olin myös jossakin määrin vaimoni elätettävänä, koska omat rahani eivät meinanneet riittää. Viimeiset opintotukikuukautenikin olin käyttänyt loppuun jo 2013 tammikuussa, enkä saanut valtiolta muitakaan tukia. Tuo viimeinen opintovuoteni menikin lähes täysin säästöjeni ja syksyllä nostetun opintolainan voimin.

Nyt neljä vuotta myöhemmin nettovarallisuuteni nousi ensimmäistä kertaa yli 100 000 euroon! Osake-/rahastosalkkuni on yli 50 000 € arvoinen, loppujen varojen ollessa pääasiassa kiinni vaimoni kanssa omistamassamme asunnossa sekä kahdessa sijoitusasunnossamme.

Odotin saavuttavani tuon maagisen "satasen" rajan vasta vuoden lopussa, mutta sijoitusten suotuisa kurssikehitys sekä edellisestä asunnostamme saamani pieni myyntivoitto veivät minut sen yli hieman etuajassa.

Olisin saattanut saavuttaa 100 000 euron rajan aikaisemminkin, mutta olin tänä neljän vuoden aikana pienen pätkän työttömänä irtisanouduttuani hetkeksi tyhjän päälle. Silloisen työpaikkani toimintatavat eivät miellyttäneet minua, joten päätin ennemmin uhrata euroja kuin arvoni.

Toisaalta tuo irtisanoutuminen saattoi olla ihan hyväkin urasiirto, joten pelkästään negatiivinen se ei välttämättä ollut rahallisestikaan. Eihän sitä voi tietää, missä olisin nyt ilman sitä.

Moni varmasti pitää neljää vuotta todella nopeana aikana saavuttaa tuo 100 000 euron rajapyykki, mutta todellisuushan on, että kyse ei ole neljästä vaan enemmänkin 14 vuodesta. Ennen työelämään siirtymistähän vietin sen lähes vuosikymmenen yliopistossa opiskellen niitä taitoja, jotka mahdollistivat minulle sen tulotason, jonka avulla sain näinä neljänä vuonna näin hyvin säästöön.

Vaurastuminen onkin pitkäjänteistä puuhaa. Näen itse asiassa ihmisten suurimpana vaurastumisen esteenä heidän lyhytjänteisyytensä. Mistään ei olla valmiita luopumaan ja mitään ei olla valmiita tekemään, ellei siitä saa palkintoa heti. Kun jotain haluaa, se pitäisi saada heti, eikä vasta sitten, kun siihen on oikeasti varaa.

Jos laskee yhteen ne tulot, mitkä olen yhteensä saanut viimeisen 14 vuoden aikana, ja vertaa sitä ns. perusduunarin tuloihin, niin tuo duunari on varmasti tienannut paljon enemmän kuin minä - ja vielä pienemmällä verorasitteella. Mutta silti minä olen saanut tuon 100 000 € säästöön ja isoin osa duunareista ei. Väitänkin, että syynä eivät ole ne tulot, vaan se, että ihmiset eivät tyypillisesti ole valmiita käyttämään sitä 14 vuotta varallisuuden hankintaan, kun se raha on niin paljon mukavampi kuluttaa heti. Ja sitten kun kaltaiseni ihminen kertoo omasta saavutuksestaan ja omista valinnoistaan, niin alkaa se tekosyiden latelu siitä, kuinka pienituloisen ei ole mahdollista säästää tai että säästeliäs elämäntyyli olisi kärsimystä, kun kaikesta pitäisi muka luopua. Tosiasiassahan tutkimustuloksetkin kertovat, että se on se kuluttaminen, joka ei tuo onnea, kun taas (sijoitus)varallisuuden kerryttäminen tuo. Näin ollen on kärsimystä (eli saavutettavissa olevan onnellisuuden menettämistä), jos EI säästä.

Jos siis et ole vielä aloittanut säästämistä, niin lopeta selittely ja aloita heti!



sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Säästöjen tilannekatsaus syyskuu 2017

Syyskuussa säästöön sain 1670 €. Yllättävänkin hyvin olosuhteet huomioiden. Toisaalta nämä parittomat kuukaudet ovat yleensä olleet minulle vahvoja (yli 2000 € säästölukemia), joten siihen verrattuna jäänti normaalista oli iso. Toinen syy yllättävän hyvälle luvulle on siinä, että syyskuussa muuttoon ja muuhun ylimääräiseen kulutetut rahat on maksettu luottokortilla, joten ne tulevat maksettavaksi vasta loka- ja marraskuussa (laskutuskausi ei ole kalenterikuukausi, joten osa syyskuun menoista laskutetaan vasta marraskuussa.)

Joka tapauksessa sain syyskuussa säästöön sen verran, että vuoden tavoitteeseen pääsemiseksi vaadittu euromäärä per kuukausi ei päässyt kasvamaan. Tavoitteeseen on matkaa enää 4914 €, mikä tarkoittaa, että loka-joulukuussa pitäisi saada säästöön 1638 € per kuukausi. Varsin mahdollinen lukema. Lokakuu tosin tulee todennäköisesti olemaan huono, mutta vastaavasti marras- ja joulukuun pitäisi paikata vajausta, jos sellaista pääsee syntymään. Tässä on kuitenkin muuton myötä syntymässä ihan hyvin säästöjä kuukausittaisiin kuluihin, ja ne rahat voin käyttää sijoituksiin.






keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Isoja siirtoja

Viime päivinä on tullut tehtyä isoja siirtoja niin kuvainnollisesti kuin kirjaimellisestikin. Olen jo aikaisemmin maininnut, että saimme vanhan asuntomme myytyä. Nyt olemme myös löytäneet uuden kodin työskentelypaikkakunnaltani, tehneet kaupat ja kantaneet huonekalut vanhasta asunnosta uuteen.

Osaan yleensä muuten hyväksyä vaimoni halun elää ns. tavallista elämää, johon liittyy myös iso määrä (turhaa) tavaraa, mutta silloin, kun se on minun tehtäväni raahata sohvia ja laatikoita kerroksesta toiseen, niin minussa herää vahvasti ajatus "Etkö sinäkin voisi tätä minimalismia harkita". Bensa ja tulitikutkin kävivät mielessäni useammin kuin kerran.

No, pahin on onneksi takana. Tavaroiden järjestelyyn menee varmasti vielä paljon aikaa, mutta suurin siirtourakka on nyt hoidettu ja voimme alkaa vakiinnuttaa elämäämme uudessa osoitteessa.

Rahan osalta muutto tarkoittaa ensinnäkin, että meille tuli noin 70 000 € lisää asuntolainaa. Olin vähän laiska lainan kilpailuttamisen osalta, mikä hieman hävettää. Meillä oli kiire ja sain pankiltamme mielestäni ihan järkevän tarjouksen heti suoraan (marginaali 0,7), joten en lähtenyt vinguttamaan siitä kymmenystä/kymmenyksiä pois. Tavallaan maksan siitä, ettei minun tarvitse kokea sitä ärsytystä, jonka pankkien kanssa asiointi useimmiten aiheuttaa.

Toisaalta muutto tarkoittaa myös sitä, että voin luopua työasunnostani ja minun ei tarvitse enää ajaella kahden paikkakunnan väliä joka viikko. Näin ollen kuukausittain seuraamani "työn kulut" jäävät kokonaan pois. Nyt on mielenkiintoista nähdä, mihin tasolle kulut asettuvat seuraavana vuonna, kun tuo ylimääräinen menoerä katoaa. Odotan, että kuluistani katoaa enemmänkin kuin nuo "työn kulut", koska olen aika varovaisesti luokitellut kuluja työhön liittyväksi. Esimerkiksi ylimääräisiä auton huoltoja tai korjauksia en ole niihin laskenut.

Pidän kakkosasuntoani vielä lokakuun, minkä lisäksi muuttoon liittyy aika paljon ylimääräisiä kuluja, joten luulen lokakuun säästösummien olevan aika pienet, mutta sitten marraskuusta eteenpäin pitäisi tekemään merkittäviä parannuksia säästösummiin. Vuoden 2017 tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin tällä hetkellä varsin epävarmaa.

Vuosi 2018 puolestaan näyttääkin sitten oikein hyvältä. Työn kulujen katoaminen tarkoittaa noin 5000 € lisää sijoitettavaa (miinus verot, koska iso osa tuosta kulusta on ollut vähennyskelpoista). Ehkäpä 25 000 € olisi sopiva tavoite? Tai sitten jonkin verran enemmän. Pitää laskea tarkemmin, kun vuoden vaihtuminen lähestyy.



tiistai 19. syyskuuta 2017

Säästötavoitteestani

Edellisessä kirjoituksessani nimimerkki Kajahtaa kommentoi seuraavasti:

"Tuollainen 22k€/vuosi on aika tiukka tahti. Tosin itsellä lähes sama tavoite, mutta ainoastaan nämä kaksi ensimmäistä vuotta (olen myöhäisherännyt säästäjä) jonka jälkeen ajattelin laittaa kympin per vuosi. Eli aloitus vähän tiukemmin jotta saa kirittyä kiinni ja totuteltua siihen, ettei kaikkea laiteta leveäksi. Oliko sinulla pysyvästi tuo tavoite, vuodeksi, toistaiseksi vai miten olet asiaa ajatellut."

Olin jo vastaamassa kommenttiin, mutta koin tämän olevan ehkä yleisemminkin kiinnostava asia, joten en halunnutkaan piilottaa vastaustani kommenttiosioon.

Minä en oikeastaan pidä noita säästötavoitteitani enää varsinaisina tavoitteina. Ne ovat nykyään enemmänkin ennusteita vuoden säästöluvuista. Minulla nimittäin tulot ja menot ovat lähtökohtaisia erillisiä toisistaan, eli sen mitä tienaan, ei pitäisi vaikuttaa siihen mitä kulutan. Ennustan ensin, mitä tienaan ja sitten, mitä odotan kuluttavani, ja näiden erotuksesta syntyy säästö"tavoitteeni".

Syynä sille, miksi en pidä tuota enää varsinaisena tavoitteena, on siinä, ettei minulla ole oikein syytä säästää suuremmin. Tiedän olevani taloudellisesti riippumaton suhteellisen nopeasti ja tiedän olevani miljonääri hyvissä ajoin ennen eläkeikää. Nuo asiat eivät ole tavoitteitani vaan ne ovat mielessäni jo varmoja asioita, eikä minulle ole niin väliä, mikä tarkalleen ottaen on se vuosi, kun ne toteutuvat.

Edes tulotasoni ei ole minulle enää erityisen tärkeä. Voisin varmasti tienata paremminkin, mutta nykyiselläänkin saan säästöön enemmän kuin tarpeeksi. Tärkeämpää on pitää kulut kurissa. Ei niinkään säästömäärien maksimoimiseksi vaan pitääkseni huolta, ettei taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittava sijoitusten määrä kasva liikaa kulutustason nousun myötä. Lähtökohtaisesti turha kulutus ei ole ollut kohdallani ongelma, mutta on tässä selvästi ollut merkkejä kukkaron nyörien löystymisestä. Säästötavoite auttaa osaltaan pitämään kuluja kurissa, kun liian suuret lipsahdukset näkyvät heti tavoitteesta jäämisenä.

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen säästötavoitteeni ei ole vain väliaikainen tavoite, jota ajattelisin myöhemmin löysentäväni, vaan odotan vuosi vuodelta laittavani säästöön enemmän ja enemmän. Tämä johtuu siitä, että odotan tulojeni kasvavan enemmän kuin menojeni. Minulla on nimittäin nähdäkseni potentiaalia vahvaan tulojen kasvuun ja toisaalta minulla ei ole mitään tarvetta tai halua kasvattaa kulujani nykyisestä. Näin ollen tulevaisuudessa voinen säästää enemmän kuin nykyään.

En osaa edes kuvitella, miten voisin yhtäkkiä alkaa kuluttaa vaikka kymppitonnin enemmän vuodessa kuin nykyään.



lauantai 9. syyskuuta 2017

Kuluraportti elokuu 2017

Elokuussa rahaa kului 1401 €. Suurin ylimääräinen rahareikä oli vakuutusmaksut, joihin meni yli 420 €. Lisäksi maksettavana oli yhden järjestön vuosimaksu vajaa 50 €. Ruokaan ja kauppoihin meni myös tavallista enemmän rahaa. Niihin kului jopa 609 €, kun kuluvan vuoden keskiarvo on 548 € ja vuoden 2016 keskiarvo oli 511 €. Entisestäänkin isot ruokakulut ovat siis paisuneet entisestään.

Elinkulujen lisäksi työn kuluja* oli 404 €.

Vaikka elokuussa eri kuluihin meni mielestäni aika paljon rahaa, niin alla olevasta kuviosta näkee, että elokuu on tyypillisestikin ollut kulujen osalta tätä tasoa. Nuo vakuutusmaksut ovat nimittäin jo vuosia tulleet maksettavaksi elokuussa.


Olen lisännyt seurantaani uuden kuvion (alla) havainnollistamaan kulujeni kehitystä. Se kuvaa tavallaan elintasoinflaatiotani. Vuoden 2014 ja 2015 välinen ero ei tosin kerro koko totuutta, koska 2015 aikana muutin toiselle paikkakunnalle töihin, mikä on selvästi lisännyt kulujani. Sama muutos häiristee myös 2015 ja 2016 välistä vertailtavuutta, mutta pienemmässä määrin. Vuodet 2017 ja 2016 puolestaan ovat varsin vertailukelpoisia. Luulen, että tuo kuvio tulee olemaan hyvä työkalu ehkäisemään elintasoinflaatiota ja kulujen karkaamista käsistä.



*Työn kuluja ovat kahdella paikkakunnalla asumisesta johtuva ylimääräisen asunnon vuokra sekä ylimääräiset polttoainemenot, jotka johtuvat siitä, että joudun ajamaan kahden paikkakunnan väliä.



lauantai 2. syyskuuta 2017

Säästöjen tilannekatsaus elokuu 2017

Elokuussa säästöön jäi "vain" 1525 €. Tämä on hieman alle sen tahdin, mitä loppuvuoden tavoitteen saavuttaminen vaatisi, mutta uskon meneväni selvästi tavoitteeseen, joten tämä pieni jäänti ei haittaa. Parilliset kuukaudet ovat säännöllisesti olleet selvästi huonompia säästökuukausia kuin parittomat, joten ensi kuussa pitäisi taas tulla hyvä säästölukema. Syynä tuolle jakaumalle on varmastikin se, että vuorottelemme vaimoni kanssa vastikkeen maksun kanssa.

Kuun säästösummaa pienensi hieman se, että kävin lunastamassa S-osuudet Varuboden-Oslasta ja Kymen seudun osuuskaupasta, koska ne eivät jakaneet korkoa osuuspääomalle. Tilalle otin Osuuskauppa Maakunnan osuuden (kiitos vinkistä nimimerkki Tavoitteena miljoona), joka on jakanut nyt pari vuotta 5 %:n koron. Nettona siis sijoitukseni pienenivät satasella, jonka sain itselleni heti käteisenä, joten en ole saanut sitä sijoitettua vielä uudestaan. Olin kuitenkin käteisen tarpeessa, niin tuo oli ihan hyvä juttu.

Vaikka loppuvuodelta vaadittu säästösumma ei ole enää erityisen suuri, sen saavuttamiseen liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta. Saimme juuri asuntomme myytyä ja vaimoni muuttaa luokseni työskentelypaikkakunnalleni, joten tulevien kulujeni pitäisi pienentyä huomattavasti nykyisestä, mutta muutosvaiheeseen liittyy varmasti myös paljon ylimääräisiä kuluja muutosta ja mahdollisesti uuden asunnon tarpeista. Ensi vuoden säästöluvuille tämä muutos on ehdottoman positiivinen, kun kuukausittain raportoimani työn kulut jäävät pois, mutta tälle vuodelle en pysty ennustamaan onko muutos positiivinen vai negatiivinen. Uskon kuitenkin meneväni tavoitteeseeni.

Alla on taas kuvio vuoden säästömäärästä (Säästö YTD) ja lisäsin tällä kertaa siihen myös edellisen vuoden vastaavan ajanjakson säästökertymän kuvaamaan edistystä säästömäärissä.