maanantai 23. lokakuuta 2017

Muuttajan ajatuksia tavaroista

Kuten aikaisemmista kirjoituksistani on käynyt ilmi, olen vastikään muuttanut uuteen asuntoon. Siinä tavaroita kantaessa ja järjestellessä onkin mieleeni tullut monenlaisia ajatuksia tavaroiden ostamiseen ja omistamiseen liittyen sekä suhtautumisestani tavaroihin.

Ensinnäkin mieleen on tullut se ei-niin-yllättävä asia, että turhaa tavaraa on ihan valtavasti ja niissä on siten myös kiinni iso summa rahaa. Valtaosa niistä ei toki ole minun vaan vaimoni, eikä hänkään ole ostanut niistä läheskään kaikkia, vaan ollaan saatu niitä lahjaksi. Mutta joka tapauksessa joku on ne ostanut ja nyt me muutetaan niitä asunnosta toiseen, mutta varsinainen käyttö on monen tavaran kohdalla todella vähäistä tai jopa olematonta. Väitän, että vaimoni ei edes huomaisi, jos osa niistä "katoaisi" matkan varrella, mutta en uskalla kokeilla. ;)

Jos ihmiset tai heidän läheisensä eivät olisi koskaan ostaneet niitä turhia tavaroita, joilla he (me) asuntonsa täyttävät, heillä olisi:
1. paljon enemmän rahaa säästössä tai kulutettavaksi muihin mielekkäämpiin asioihin,
2. mahdollisuus asua pienemmässä asunnossa halvemmalla, kun tavarat eivät vie niin paljon tilaa,
3. mahdollisuus asua mukavammin ja viihtyisämmin, kun joka paikka ei ole täynnä tavaraa (tämä on toki makuasia, että nauttiiko yksinkertaisesta avoimemmasta sisustuksesta vai täynnä tavaraa olevasta krääsäsisustuksesta).

Huomasin muuttaessa itsekin säilyttäväni tiettyjä turhia tavaroita. Siitä tuleekin toinen muuttoajatukseni; on turha säilyttää paljon asioita "varmuuden vuoksi". Minulla oli nimittäin monia juttuja, joita olen säilyttänyt siltä varalta, että "jos vaikka joskus tarvin niitä, niin onpa säilössä, eikä tarvi ostaa uutta". Tosiasia on kuitenkin ollut, että en useimmista niistä muistanut omistavani niitä, ja vaikka olisin muistanut, niin en varmasti olisi löytänyt / jaksanut etsiä niitä. Olisin siis joka tapauksessa ostanut uuden ja tuo "varmuuden vuoksi" -tavara on ihan turhaan vienyt tilaa laatikoissa.

Olen nyt muuton myötä muuttanut suhtautumistani noihin tavaroihin ja jatkossa pyrin heittämään ne pois ajoissa. Etenkään halpoja tavaroita ei kannata säilyttää. Vaikka sillä säästäisi sen pari euroa silloin tällöin, niin todennäköisesti tuon säästön saadakseen tulee säilyttää iso määrä rojua, joista valtaosa ei tule koskaan käyttöön. Kysehän ei ole siitä, että varastoi juuri sitä yhtä tuotetta, joka tuleekin joskus käyttöön, vaan siitä, että varastoiduksi tulee iso määrä tavaroita, joista yksi silloin tällöin voi ehkä tulla tarpeeseen. Olen nykyään sitä mieltä, että on parempi heittää se koko läjä menemään (tai vaikka myydä) ja ostaa sitten sen harvinaisen tarpeen tullessa uusi.

Myöskään kalliita tavaroita ei kannata säilyttää, jos on sitä mieltä, ettei tule koskaan käyttämään tai tarvitsemaan sitä. Minulla oli esimerkiksi muutama tällainen vaate. Ne olivat ihan hyväkuntoisia tai jopa lähes käyttämättömiä, mutta todennäköisyys, että tulen koskaan laittamaan ne päälle, oli varsin pieni, joten ne saivat mennä. En vaan nähnyt tilaisuutta, jolloin laittaisin päälleni ne, enkä jotain muuta kaapistani.

Pois joutavat myös ne tavarat, joita ei todennäköisesti löydä, kun tarve tulee. Jos tavaralle ei ole selkeää paikkaa, josta sitä osaisi tarpeen tullen etsiä, niin ainakin itse päädyn helposti ostamaan uuden ennemmin kuin alan etsiä vanhoja (tai voihan olla, etten edes tiedä, että meillä on sellainen). Tämä pätee erityisesti halpoihin (ja pieniin) tavaroihin.

Kolmas muuton yhteydessä mieleen tullut tavara-ajatus liittyy huonekaluihin liittyviin erimielisyyksiin, joita minulla on ollut vaimoni kanssa. Hän selvästi ajattelee asioita ulkonäkö edellä, kun taas minä painotan toiminnallisuutta. Peukalosääntönä esitänkin, että "toiminnallisuus ennen ulkonäköä". Jos minä tulen istumaan toimistotuolissa kymmeniä tunteja viikossa, niin on tärkeämpää, että se tuoli on mukava ja ergonominen, kuin että se on hyvän näköinen.

Olen varmaankin tulossa vanhaksi, koska olen myös sitä mieltä, että tällaisten tehokäytössä olevien tavaroiden, kuten tuoli ja sänky, tulee olla hyväksi erityisesti selälle ja niskalle, ja että siitä kannattaa maksaa vaikka vähän isompiakin summia. Näin ollen voisi sanoa myös, että "toiminnallisuus ennen hintaa". Ei ehkä kannata pyrkiä säästämään, jos tuon säästön takia joutuu kärsimään joka ikinen päivä seuraavat 3-5 vuotta.

Mutta jos kyse on vain siitä, että "tämä olisi vähän kivemman näköinen kuin tuo", niin sitten säästö voi hyvinkin olla se parempi valinta, vaikka tuotteen käyttöikä olisikin pitkä ja käyttö jokapäiväistä. Ulkonäköön turtuu kuitenkin aika nopeasti, eikä sitä pian edes huomaa.

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa tavaroita kantaessa. Toivottavasti seuraavaa vastaavaa pohdintahetkeä ei tule vastaan ihan heti.



10 kommenttia:

  1. Vanhat tavarat kannattaa myydä jos luulet että niistä voisi jotain pätäkkää saaha :=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu vähän paljonko sitä tavaraa on ja paljonko arvostaa aikaansa. Kirpparipöytäkin maksaa ja tavaroiden nettiin laittaminen ja postitse lähettely taas on työlästä. Siitä ilosta voi jo muutaman euron maksaakin, ettei tarvi sitä rumbaa käydä läpi.

      Vaimoltani löytyisi kyllä tavaraa, jota kannattaisi myydäkin, mutta omani ovat lähinnä sellaisia, että ei maksa vaivaa.

      Poista
    2. Ei kaikkea kannata aina miettiä pelkästään vain rahassa. On omaan napaan tuijottamista, jos heittää menemään hyvää tavaraa sillä verukkeella, ettei viitsi yhtään käyttää omaa aikaa niiden myymiseen. Itselle ainakin tuottaa iloa se, että joku otti käyttöön minulle turhaksi käyneen tavaran. Saan siitä vielä muutaman euronkin kukkaroonkin korvaukseksi. Sitäpaitsi Facebookin kaupunkikohtaisilla kirppiksillä menee tavara kohtuu pienellä vaivalla kaupaksi ja pääsääntöisesti tuollainen halvahko vanha tavara käydään omalta ovelta ostajan toimesta noutamassa.

      Jos en itse tarvitse, niin ennen vaikka annan ilmaiseksi, kuin heitän roskikseen. Aika helppoa hyväntekeväisyyttä rahatarkalle säästäjälle, joka on muuten karsinut kulut minimiin. Maapalloja on kuitenkin vain yksi.

      Poista
    3. Itse ajattelen maapalloa siinä vaiheessa, kun jätän ne turhat tavarat ostamatta ja käyttämällä ostamani tavarat loppuun. Tosiaan näillä tavaramäärillä se myydäkö vai heittääkö roskiin on aika epäolennainen asia, mutta koen sen suhteettoman kovana rasitteena kaiken muun päälle.

      Se on vähän sitä, mistä säästeliäitä ihmisiä usein syytetään: oman onnellisuuden uhraamisesta muutaman euron takia. Tai vaikka nyt luonnon takia, mutta kun en nyt siitäkään suurempaa nautintoa saa, vaikka ympäristöystävällisyyttä kannatankin. Vihreyttä osoitan mieluummin juuri sillä ostamattomuudella, valojen sammuttamisella, taloudellisella ajamisella jne.

      Poista
  2. Pari vuotta sitten tuli konmaroitua koko talo. Varastossa vielä vaikka mitä kun sitä ei koskaan saa käytyä läpi kun se on kylmä ettei viitsi siellä oleilla ja kun suomessa ei ole kunnon kesää ainakaan silloin kun olisi lomaa, että saisi kantaa kaiken vaikka pihalle. Meilläkin samat ongelmat kun itse arvostan käytännöllisyyttä sekä mukavuutta ja rouva ulkonäköä. Sänkyyn satsattiin juuri alkuvuodesta eikä ole kertaakaan kaduttanut.

    Kon Mari on siis Marie Kondon siivouksen mullistava taika kirja, jonka johdosta normaalia hävitysprosessia tulee kutsuttua nimellä konmarointi. Tämä siis jos sattui olemaan outo termi. Moni bloggari taitaa kyllä olla siitä kirjoittanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tuo KonMari on tullut vastaan useamman kerran, mutta ei ole tullut tarkemmin tutustuttua, kun itselläni on jo valmiiksi niin vähän tavaraa. Vaimoa taas ei oikein voi pakottaa lukemaan sitä. :D

      Poista
  3. Itekin kirjoittelin juuri tähän liittyen. Olen ollut mentaliteetillä, että tavarat pitäisi saada matkalaukussa ulkomaille ja tuon avulla on tullut vältettyä paljon ostoksia. Valmiiksi kalustetussa asunnossa asuminen on myös auttanut.

    VastaaPoista
  4. Itsekin alkuvuodesta muuttaneena pystyn samaistumaan tuskaan ylimääräisestä tavarasta. Pahimmillaan tämä johtaa siihen että hankitaan isompi asunto, jotta saadaan kaikki, vuodesta toiseen mukana kulkevat romut, mahtumaan paremmin. Olen kanssasi samaa mieltä siitä että omaa aikaa ei kannata käyttää kaiken mitättömän romun myymiseen. Itse lahjoitin tavaroitani spr:n kirpputorille sekä kavereilleni. Ehkä pitäisi harkita tarkemmin mitä hankkii ja miksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep hankitaan isompi asunto, jotta tavarat mahtuu, ja sitten hommataan siihen isompaan asuntoon lisää tavaraa, koska "tilaa on", ja siinä sitä sitten ollaan loputtomassa kierteessä.

      Poista
  5. Lopetettiin muutama vuosi sitten lahjojen ostaminen lähes kokonaan (ainoastaan vanhempien kanssa annetaan lahjat) ja turhan tavaran määrä on vähentynyt melkein kokonaan, vaikka suurimmaksi osaksi annettiin teetä/kahvia/herkkuja ja elämyksiä. Silti niitä turhia tuikkulyhtyjä, patalappuja, pöytäliinoja, seinäkalentereita jne kertyi joka joululta. Muutama vuosi sitten konmaritin ennen konmari-aikaa ja myin hyvällä hinnalla paljon tavaraa huudossa. Hinnat ovat laskeneet enkä tunne saavani enää riittävää tuottoa siitä vaivasta. Mielummin kierrätän tavarat hyväntekeväisyyteen tai annan ystäväville ilmaiseksi. Säästyneen ajan käytän työosaamisen ylläpitämiseen, IT-alalla täytyy pysyä aallon harjalla...ja osaaminen näkyy niin selkeästi palkassa, että ei vaihtoehtoiset rahanhankintakeinot kirppareineen tai sämpylänleipomisineen kannata.

    VastaaPoista