tiistai 23. kesäkuuta 2020

Talouskatsaus toukokuu 2020

Vähän taas venähti kirjoituksen kanssa.

Toukokuun kuluni olivat 832,94 €. Ruokaan meni todella alhaisten kulujen huhtikuun (327 €) jälkeen toukokuussa taas n. 520 €. Toukokuussa tuli taas käytyä muutaman kerran ravintolassakin ruoanhakureissulla, ja niihin meni n. 33 €. Muuten toukokuussa ei ollut juurikaan mitään merkittäviä satunnaisia tai vuosittaisia kuluja, mikä auttoi pitämään kulut todella alhaalla.

Kun viime vuoden toukokuussa kulut olivat jopa 1653 €, tämän vuoden lukema sai rullaavan 12 kuukauden kulujen tason laskemaan merkittävästi, mikä on tietenkin mukavaa. Lukujen vertailtavuutta ja ennustettavuutta tosin heikentää asumismuodon muutoksen vaikutus kuluihin. Aikaisemmin kerrostalossa asumiskulut (pääasiassa vastike) pysyivät vakaana koko vuoden, mutta nyt tilanne on ihan toinen. Kuluja tulee erilaisissa sykleissä (1/2/3 kk välein tai kerran vuodessa) tai ihan sattumanvaraisestikin, jos joku menee rikki. Ehkä suurin yksittäinen kuluerä, eli lämmitys, puolestaan toteutuu sään mukaan. Kylmimpänä aikana luulisin siihen menevän jotain 200-300 €, kun taas nyt kesäkuussa ei n. 34 € perusmaksun lisäksi montaa kymppiä mene. Ja näistä siis minun osuuteni on puolet.

Asumiskulujen ennustamisen vaikeudesta sekä ravintoloiden aukeamisesta huolimatta uskon, että tämän vuoden kuluni tulevat olemaan merkittävästi alhaisemmat kuin moneen vuoteen. Olen yllättynyt, jos alla olevassa kuviossa oranssi viiva (2020) ei päädy selvästi keltaisen viivan (2016) alapuolelle vuoden lopussa.


Tuloja (verojen jälkeen) minulla oli toukokuussa 1609,57 €, kun huhtikuussa lykättyjä osinkoja tuli toukokuussa maksuun. Tällä kertaa (kassavirta)tuloni siis ylittivät menoni selvästi. Koko vuoden osalta olen tosin vielä reilun 1200 € miinuksella. Toisaalta, jos tuosta summasta poistaisi muutosta aiheutuneet kertaluontoiset kulut n. 729 €, ei jäljelle enää hirveän montaa satasta jäisi.

Eikä tuo miinukselle jääminenkään tosiaan tarkoita, että olisin köyhtynyt, koska noissa luvuissa on kyse vain kassavirtojen riittävyydestä elämisen kuluihin. Jos omaisuuteni arvo nousee vuosittain keskimäärin enemmän kuin minkä verran jään kassavirroissa miinukselle, vaurastun siitä huolimatta, että kassavirtatuloni eivät vielä riitäkään. Tältä tai ensi vuodelta ei oikein vielä pysty sanomaan, tuleeko arvonnousua olemaan, mutta kun katsoo pitkää tähtäintä, niin eiköhän tämä minun sijoitusvarallisuus muutakin kuin kassavirtoja tuota.

Lisäsin tällä kertaa alla olevaan kuvioon keltaisen viivan kuvaamaan sitä, minkä verran kassavirtatuottoni ovat vuoden aikana kulujen vähentämisen jälkeen kumulatiivisesti miinuksella (tai ehkä joskus vielä plussalla) sekä sinisen nollaviivan osoittamaan kuinka kaukana ollaan tasapainotilanteesta. Eli pitkän tähtäimen tavoitetila olisi, että vuoden lopussa keltainen viiva olisi sinisen viivan yläpuolella, jolloin vuoden aikana saadut kassavirtatulot riittävät kattamaan kuluni. Tänä vuonna tämä ei varmasti tule toteutumaan, koska osingot painottuvat vuoden ensimmäiselle puoliskalle ja nyt ollaan niin selvästi viivan alapuolella, mutta myöhempinä vuosina tilanne toivottavasti muuttuu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti