lauantai 24. toukokuuta 2014

Miksi käytän 10 %:n tuotto-odotusta?

Keskeinen osa säästö- tai vaurastumissuunnitelmaa on käytetty tuotto-odotus. Korkoa korolle -vaikutuksen takia käytetty oletus vaikuttaa valtavasti lopputulokseen. Esimerkiksi nykyisessä suunnitelmassani käytän 10 %:n tuotto-odotusta, joka johtaa 1,6 miljoonaan euroon 20 vuoden päästä, mutta jos vaihtaisin oletukseksi 8 %:a olisi lopputuloksena enää alle 1,3 miljoonaa. 6 %:n tuotto-odotuksella 20 vuoden päästä minulla olisi "vain" noin miljoona euroa.

Käytetyllä tuotto-odotuksella on siis huomattava merkitys lopputulokseen. Miten siis päädyin käyttämään 10 %:n oletettua tuottoa?  Hyvin yleisesti osakemarkkinoiden historiallisena tuottona esitetään 8-12 %. (En jaksa etsiä tähän lähdettä tuohon, koska kyseessä on niin yleinen asia.) Olen pohjimmiltani varovainen ihminen, joten pidän osakemarkkinoiden realistisena tuotto-odotuksena 8 %:a. Takana on aika vahvoja nousukausia, joiden jatkumisesta ei ole takeita, joten käytän mieluummin tuotto-odotushaarukan ala- kuin yläpäätä. Lisäksi keskimääräisiä tuottoja katsoessa on hyvä muistaa, että jos osakemarkkinat nousevat yhtenä vuonna 100 % ja laskevat seuraavana 50 %, niin olet rahatilanteesi kanssa lähtöpisteessä, mutta keskimääräinen tuottosi on 25 %.

No miksi sitten en käytä omassa suunnitelmassani tuotto-odotuksena tuota 8 %:a? Syynä on yksinkertaisesti se, että tarkoituksenani on voittaa markkinat/markkinatuotto. Jos siis käyttäisin tuotto-odotuksenani näkemystäni markkinoiden tuotto-odotuksesta, olisin jo valmiiksi myöntänyt, että tulen todennäköisesti epäonnistumaan. Tähän tappiomielialaan en suostu.

No miksi sitten vain 10 % eikä esimerkiksi 12 tai 15 %?

Korkeisiin tuottoihin liittyy korkea riski. Jos pitäisin tuotto-odotuksenani noin korkeaa prosenttilukua, minun olisi pakko keskittyä riskisempiin kohteisiin. Yksi tärkeimmistä vaurastumiskirjallisuudesta mieleeni jääneistä opeista on se, että tärkeintä on olla menettämättä rahaa. Korkeariskisissä kohteissa tämä ei toteudu. Voin saada hienoja tuottoja pitkään, mutta yksikin suuri epäonnistuminen voi viedä minut takaisin lähtöpisteeseen.

Näin ollen 10 %:n tuotto-odotus antaa minun pysyä turvallisissa kohteissa, mutta silti antaa minun voittaa markkinat, jos näkemykseni markkinoiden 8 %:n keskimääräisestä tuotosta osuu oikeaan. Käyttämällä tarpeeksi alhaista tuotto-odotusta minun ei tarvitse suurten voittojen toivossa lähteä mukaan valtavia kasvuodotuksia sisältäviin (kupla)yhtiöihin tai konkurssin partaalla taisteleviin käänneyhtiöihin. Voin tyytyä tylsiin ja epäseksikkäisiin kohtuullista tuottoa tekeviin yhtiöihin ja luottaa siihen, että pitkällä tähtäimellä ne tulevat tuottamaan markkinoita paremmin. (Pakko tosin myöntää, että välillä ahneus voittaa ja tulee tehtyä ostoksia, jotka eivät noudata tätä.)


Lisäksi pyrin sijoituskohteita harkitessani olemaan varovainen 10 % tuotto-odotukseni kanssa, jolloin positiivisen yllätyksen todennäköisyys toivottavasti on negatiivisen yllätyksen todennäköisyyttä suurempi. Tällöin lopullinen tuottoni voi helposti ylittää odotukseni. Kuten Pohjanmaalla sanotaan: "Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulla!"


Edit. Markkinoilta odottamaani 8 % tuotto-odotusta voisi perustella myös CAPM-mallin kautta. Jos nykyisellä korkotasolla riskittömän koron ajattelee olevan 2 % ja riskipreemion ajattelee olevan 6 %, niin markkinan tuotto-odotukseksi muodostuisi tuo 8 %.


8 kommenttia:

  1. Hei, jos markkinat nousevat 100 % ja seuraavana vuonna laskevat 50 %, keskimääräinen vuosituotto on 0 eikä 25 %. Toivotaan tosiaan, että markkinat tuottaisivat myös seuraavina vuosikymmeninä lähelle historiallista keskiarvoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko aika kerrata, miten keskiarvo lasketaan? ;)

      (+100-50)/2=25

      Todellinen tuotto on toki tuon 0 %, mutta juuri se oli pointtini. Keskimääräisen tuoton tarkastelu voi johtaa vääriin johtopäätöksiin. On toki muitakin tapoja laskea keskilukuja kuin tuo artimeettinen keskiarvo, mutta niitä yleisessä keskustelussa harvemmin käytetään.

      Poista
  2. Mielestäni puhut ennemminkin vuosituottolukujen keskiarvosta, joka on eri asia kuin keskimääräinen vuosituotto.

    VastaaPoista
  3. Keskimääräinen vuosituotto lasketaan X^(1/a)-1 missä X on salkun koon arvo ja a on aika vuosissa, kun salkun lähtöarvo on ollut 1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni tuo on vuotuinen tuotto, joka taas on eri asia kuin keskimääräinen tuotto. No joka tapauksessa laskentatapoja on monia ja niistä käytetään eri yhteyksissä sekaannusta aiheuttaen eri nimityksiä. Joku tarkoittaa keskimääräisellä tuotolla vuotuista tuottoa ja joku muu voi tarkoittaa vuosituottojen artimeettistä tai geometristä keskiarvoa taikka jopa mediaania... tai sitten jotain ihan muuta.

      Poista
  4. Keskimääräinen tuotto eli keskituotto jollain ajanjaksolla. Voidaan laskea mille tahansa halutulle jaksolle muuttamalla a:n tilalle kyseisen jakson lukumäärä tarkastelujaksolla.

    Jos ajaa autolla ensin kilometrin 40 km/h ja sitten kilometrin 80 km/h niin ei silloinkaan keskimääräistä nopeutta eli keskinopeutta lasketa (40+80)/2 =60 km/h vaan oikea vastaus on 53,3 km/h. 60 km/h on nopeuksien keskiarvo, ei keskimääräinen nopeus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ajat tunnin 40 km/h ja tunnin 80 km/h, niin keskimääräinen nopeutesi on ollut 60 km/h. ;)

      Noh... semantiikkaa ja melko turhaa jatkaa.

      Poista
  5. Tuosta vaan sai sen käsityksen että lasket salkun keskituoton esittämälläsi tavalla joka ei toimi. Mutta jos näin ei ole eikä kukaan blogiasi lukeva uusi sijoittajan alku hämäänny tuosta niin sehän on pääasia

    VastaaPoista