Tajusin tuossa vastikään, että minusta erittäin todennäköisesti tulee miljonääri. Joku saattaa pitää väitettä ennenaikaisena tai jopa ylimielisenä, mutta mielessäni ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö se olisi totta.
Syypää tähän "heräämiseen" oli edellinen kirjoitukseni. Olen jo lyhyessä ajassa saanut säästöön hyvän summan rahaa ansaitsemaan korkoa korolle, eikä ole syytä epäillä, etteikö sama kehitys jatkuisi tulevaisuudessakin. Nykyisen säästösuunnitelmani mukaan minulla on 20 vuoden päästä kasassa 1,6 miljoonaa euroa. Jos pudottaisin säästötahdista neljänneksen ja pudottaisin tuotto-odotuksen 10 %:sta 8 %:iin, niin 20 vuoden päästä minulla olisi silti lähes miljoona euroa.
Vaikka säästösuunnitelmassani olettamani tulotasoni kehitys on melko optimistinen, tulee tulotasoni koulutukseni ja kiinnostuksen kohteideni takia oletettavasti olemaan suhteellisen korkea. Vaikka tulotasoni olisi oletettua huonompi, säästäisin oletettua vähemmän ja saisin oletettua huonompaa tuottoa, niin sijoitushorisontin pidentäminen aiheuttaa sen, että miljonääriksi tulo on mielessäni väistämätöntä. Elinikää pitäisi kuitenkin olla jäljellä noin 50 vuotta, jos ei mitään yllättävää satu.
Suurin hidaste matkallani miljonääriksi tulee olemaan mahdollinen jälkikasvu. Lapset tunnetusti tulevat kalliiksi ja ne voivat muuttaa arvojanikin niin, ettei säästäminen enää tunnu niin tärkeältä. En silti usko, että lapset olisivat minulle miljonääriksi tulon este, ainoastaan hidaste. Syynä tähän on pääasiassa suhtautumiseni rahaan ja säästämiseen. Lisäksi en halua ostaa lasteni rakkautta tavaralla ja haluan opettaa heitä käyttämään rahaa järkevästi.
Periaatteessahan tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus, jonka saavuttaisin kauan ennen tuota miljonääriksi tuloa. En kuitenkaan ole sellainen ihminen, että voisin kuvitella olevani tekemättä mitään tuottavaa "vapauduttuani". Aina on oltava mielekästä tekemistä ja näin bisnes-henkiselle ihmiselle kuin minä, se mielekkyys tulee juuri taloudellisen suoriutumisen mittareista. Tällöinkään se raha ei olisi itsetarkoitus, vaan ainoastaan se mittari, joka kertoo, kuinka hyvin olen onnistunut. Mittarin luonteesta vaan seuraa se, että samalla siinä tulee vaurastuttua. Samoin jos työ on mielekästä ja motivoivaa, niin ei taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen ole mikään syy irtisanoutua. Jostain siis tulen saamaan rahaa eläkeikääni (tai jopa hautaan) asti. Näin ollen miljoonan euron rajapyykki tulee väistämättä jossain vaiheessa rikkoutumaan. Aika jännä tunne.
En halua olla ilkeä, mutta vuonna 2002 tein samanlaisia korkoakorolle laskelmia. Opinnot, yllättävät menot, epävarmuudet työmarkkinoilla, paluu koulunpenkille, korkojen muutokset, tapaturmat, perhe, koti, ero(t) ja muut muutokset elämässä palauttivat kantapäät takaisin soraan. Nostan hattua ilman ivaa niille ihmisille, jotka oikeasti pystyvät pitämään kiinni sijoitus- ja säästösuunnitelmistaan elämän tuomien haasteiden joukossa.
VastaaPoistaÄlä luovuta, yritä aina säästää, sijoita maltillista rahaa, pidä puskuria ja ole itsekäs niin kyllä se siitä. Näin itseäkin olen motivoinut, kun paska osuu tuulettimeen.
Huomautan silti vielä lopuksi, että 8 % vuotuinen tuotto-odotus on silti kova. Suosittelen kokeilemaan 6 % tuotto-odotusta miinus inflaatio. Miksikö? Lopetan kolmeen sanaan, kulut, verot ja tunteet.
Kyllähän se niin on että moni tuota suunnittelee mutta harvempi oikeasti tuohon pääsee. Mutta jotkut kuitenkin. Ja matkahan se tärkein on eikä päämäärä. Ja jos pääsee vaikka kymmenesosa-miljonääriksi niin 100 000€ taskusssa (salkussa) on hieno saavutus sekin ja sillä voi tehdä jo vaikka mitä. Ja jos nyt ihan sinne miljoonaan asti pääsee ni aina parempi. Pääasia että muistaa elää siinä matkalla ja nauttia joka päivästä eikä liikaa jää kelailemaan miltä se elämä sitten miljonäärinä tuntuisi.
VastaaPoistaOlen itse 2011 valmistunut KTM ja tienaan melko mukavia summia jo. Opiskeluaikoina aloitin sijoittamisen ja vähän yllättävästi voin sanoa, että älä sijoita kovin suuria summia. Omat sijoitukseni ovat tuottaneet erittäin hyvin (sattumaa). Hieman ajatuksia:
VastaaPoista1) Kuten itsekin mainitset, odotat palkkatulojesi kasvavan melkoisesti. Tämän takia ei kannata sijoittaa liian suurta osaa tuloista! Tällä hetkellä minua kaduttaa elämässä eniten se, että en nauttinut niistä vähistä ylimääräisistä rahoista, mitä minulla oli vaan sijoitin ne. 10 000 eurolla olisi saanut opiskeluaikoina vaikka mitä ja nyt tulotason noustessa tuon 10 000 + tuotot euroa säästäisi muutamissa kuukausissa.
Eli tuo sijoitettu raha ei tuokaan enää yhtä paljon hyötyä kuin olisi silloin aiemmin tuonut, vaikka määrällisesti se on tuottanut hyvin. Etenkin jos saat todella hyväpalkkaisen työn, niin se säästäminen kaduttaa sitä enemmän.
2) Yleisesti tietty määrä tuloistaan kannattaa tietysti säästää!
3) Ota laskuissa huomioon myös pessimistiset skenaariot, verot (korko korolle vaikutus pienenee huomattavasti, jos joudut maksamaan osingoista veroa!).
4) Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu elämässä. Mitä tapahtuisi jos halvaantuisit 35 vuotiaana? Niille miljoonille ei ole sen jälkeen enää käyttöä!
Muista nauttia elämästä, äläkä pihistele liikaa!
YT,
KTM
Hienoa saada vähän keskustelua tänne.
VastaaPoistaTäytyy myöntää, että verojen vaikutuksen huomioimisen olen laiminlyönyt. Syynä tähän on pääasiassa se, että alkuperäinen tarkoitukseni oli sijoittaa rahastojen tuotto-osuuksiin, jolloin verot eivät realisoituisi välttämättä ollenkaan elinaikanani. Nyt kuitenkin salkussani on iso osuus osinkoa jakavia yhtiöitä, joten verotkin pitäisi entistä suuremmassa määrin huomioida.
Miljonääriksi tulon uskottavuutta/todennäköisyyttä arvioidessa kannattaa muistaa, että 50 vuoden päästä miljoona on vain noin 370 tuhatta euroa tämän päivän rahassa (2 % vuotuisella inflaatiolla). Lisäksi tuo laskelmani miljonääriksi tulosta koskee vain puhtaasti säästämisen ja sijoittamisen kautta tulevia tuloja. Sijoitusvarallisuuden lisäksi tulen ainakin nimellisarvoisesti vaurastumaan esimerkiksi asuntoni arvonnousun kautta. Näin ollen miljoonan nettovarallisuus on mielestäni väistämättä edessä, kunhan elän (ja olen työkykyinen) riittävän kauan.
KTM:n viestiin on pakko todeta, että en mielestäni joudu pihistelemään yhtään. Minulla on aikalailla kaikki, mitä tarvin, enkä koe saavani suurtakaan iloa kaikesta siitä ylimääräisestä, josta nyt "jään paitsi". Minuun ei vaan uppoa tämä "Kuluta enemmän, olet onnellisempi" -mantra. Matkustaminen on ainoa, jota voisin harrastaa enemmän, mutta matkustaminen on mielestäni aivan liian kallista suhteessa hyötyyn (tai sitten en vain osaa matkustaa edullisesti).
Korjaus edelliseen: Siis tarkoitus oli sijoittaa kasvu- eikä tuotto-osuuksiin.
Poista