tiistai 9. joulukuuta 2014

Pysy erossa vertaislainoista!

Moni sijoitusbloggaaja tuntuu pitävän vertaislainoja jollakin tavalla houkuttavana. Niiden tarjoama korkea korkotuotto varmaankin on se suurin tekijä. Lisäksi taustalla saattaa olla jokin idealistinen ajatus kanssaihmisen auttamisesta. Vertaislainoista kannattaa kuitenkin ehdottomasti pysyä erossa. Ainakin, jos tarkoituksena on rahan kerryttäminen eikä menettäminen.

Kun vertaislainaamiseen sortuneiden bloggaajien kokemuksia seuraa sivusta, niin lopputulos on aina sama. Valtaosa lainansaajista ei noudata sovittua maksuohjelmaa. Haaveet suurista korkotuloista ovat juuri sitä - haaveita.

Syy tähän on helppo nähdä. Vertaislainoissa lainanantajia houkutellaan yli 10 % korkotuotolla. Kun tuohon korkoon lisätään kaikki ne (suuret) kulut, jotka vertaislainojen välittäjä perii molemmilta transaktion osapuolilta, niin kyseessä on velalliselle pikavippien jälkeen kallein mahdollinen laina. Tai siis olisi, jos tämä aikoisi joskus maksaa lainansa.

Näin ollen vertaislainaa ottavat vain huijarit ja ihmiset, joilla ei ole muuta mahdollisuutta, ja/tai jotka ovat niin huonoja rahan kanssa, että eivät tajua, kuinka kallis raha on kyseessä. Millekään näistä ihmistyypeistä et lainaisi rahaa "oikeassa elämässä", joten miksi lainaisit heille anonyymisti välittäjän kautta (välittäjää rikastuttaen)?

Luin aikoinaan muutamia vertaislainojen hakemuksia ja mielestäni niistä paistoi läpi selvä huijausyritys. Tarinat olivat usein hyvin samankaltaisia, vaikka esitysjärjestys saattoi vaihdella. Ensin kerätään sympatiapisteitä kuvaamalla epäitsekkyyttä ja kertomalla, että velat ovat syntyneet omatta syyttä ("Takasin poikani lainan"). Sitten yritetään saada aikaan luottamusta luomalla kuva vakaasta työpaikasta ("Olen ollut 20 vuotta sairaanhoitajana julkisella sektorilla"). Sen jälkeen esitetään järkiperuste lainanhaulle ("Haluan pienentää korkokulujani yhdistämällä lainat"). Lopuksi yritetään saada uhri koukkuun vielä ahneuden kautta tarjoamalla korkeaa lainakorkoa.

Kahden viimeisen kohdan viimeistään pitäisi saada hälytyskellot soimaan. Vertaislainaa kalliimpaa lainaa saa etsiä, joten miten ihmeessä lainojen yhdistely pienentäisi rahoituskuluja? Miksi hän ei menisi pankkiin hakemaan huomattavasti edullisempaa lainatarjousta, jos kerta talous on niin kunnossa, kuin hakija antaa ymmärtää? Jos taas hakijan tarjoama korko olisi pienempi, niin silloin tuotto ei vastaisi riskiä, joten sekään ei olisi hyvä asia.

Vertaislainoilla rikastuu tasan yksi taho - vertaislainojen välittäjä. Lainansaajakin toki saa rahaa, jota tämä ei tule ikinä maksamaan takaisin, mutta rikastumisesta on vaikea puhua, koska suurin osa näistä ihmisistä on todennäköisesti todella pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Lainanantajan kohdalla todennäköisyys edes omien rahojen takaisinsaannista on nähdäkseni melko pieni. Jos tappiot jäävät suhteellisen pieniksi, niin saa olla jo ihan tyytyväinen. Korkeista korkotuotoista on ihan turha puhua.

Älä siis sekaannu vertaislainoihin, vaan etsi rahallesi tuottava koti muualta.



22 kommenttia:

  1. Ymmärtääkseni viime aikoina vertaislainoissa kilpailu on kiristynyt sen verran, että sijoittajalle koituvat kuluvat ovat monissa palveluissa jo melko kohtuulliset. Lisäksi esim. Bondora tarjoaa mahdollisuutta lainata rahaa myös muille kuin suomalaisille. Uskoisin, että Suomessa tilanne on juuri kuvailemasi kaltainen (tosin kyllä pankkien kulutusluotoillekin korkoa tulee, itse en toki niitä harrasta), mutta ainakin muutaman keskustelupalstakommentin perusteella esimerkiksi (lainavälittäjän arvion mukaaan) hyvän "luottoluokituksen" saaneet virolaiset ovat makselleet lainojaan aika hyvin takaisin. Tällä en nyt tarkoita sitä, että vertaislainat välttämättä ovat mitenkään hyvä asia, mutta aion kuitenkin perehtyä asiaan vielä lisää ennen lopullista tuomiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun perehdyt kulurakenteeseen, niin muista katsoa myös lainanottajalle aiheutuvat kulut. Voi olla, että sijoittajan kulut vaikuttavat pieneltä, mutta jos lainanottajan kulut ovat suuret, se johtaa valtaviin rahoituskuluhin lainaajan näkökulmasta, mikä jälleen johtaa siihen, että kukaan järkevä ihminen ei tuollaista lainaa ottaisi. Ellei sitten järkevällä tarkoiteta ihmistä, joka haluaa ottaa tietoisesti ottaa toiselta ihmiseltä rahaa ilman aikomusta maksaa sitä takaisin.

      Bondorasta en pikaisella tutustumisella löytänyt lainanottajan kuluja. Sen näin, että onnistuneet perinnät ovat romahtaneet 2013 ja 2014. Tämä selittynee sillä, että ensimmäisinä toimintavuosina saatavat eivät ehdi perintäprosessin loppuun asti. Vain onnistuneet perinnät päättyvät ja epäonnistuneet jatkuvat vielä, joten prosentti pysyy korkeana. 2013 ja 2014 on jouduttu myöntämään totuus ja vanhoja lainoja on jouduttu alaskirjaamaan. Alaskirjaukset taas halutaankin tehdä, jottei huonojen lainojen prosenttiosuus nouse liian suureksi. Esimerkiksi 2014, jossa on huono perinnän onnistuminen, on samalla pieni osuus vanhoja lainoja.

      Kaikissa noissa sivuston esittämissä luvissa on niin paljon kikkailun varaa, etten luottaisi niihin mihinkään.

      Poista
    2. Taitaa noissa vertaislainoissakin olla niin, että kilpailu harvoista luotettavista lainanottajista on niin kova ettei noihin parhaisiin lainoihin ehdi millään kiinni. Tai sellainen vaikutelma ainakin minulle Kauppalehden keskustelupalstan perusteella välittyi.
      Bondoran hinnastoon laitoin linkiin blogiini. Noin 10% muistaakseni tulee lainanottajalle kuluja. Eli aika järjettömäksi korko tosiaan nousee. Eiköhän tämä tutustuminen kohdallani ollut tässä. Eivät ole minua varten. Kiitoksia kommenteista!

      Poista
  2. Asiallinen teksti. Näistä kannattaa pysyä erossa, itse menin siihen vipuun että rahaa jonkun verran lainasi muille tätä kautta - lopputuloksena ulosotto lähes jokaisen lainan kohdalla. Sen lisäksi että omiaan ei saa takaisin edesauttaa muiden ihmisten talousahdinkoa.

    VastaaPoista
  3. Lainasin 5 ihmiselle rahaa lainaaja.fi:n kautta 4 vuotta sitten. Vaikka summat sinänsä olivat pieniä, niin parhainkin näistä mukamas tarkistetuista kohteista maksoi 2 erää ja se oli siinä.

    Lopputulos 4 vuoden jälkeen on tosiana se, että sain 8,3% lainaamastani rahasta takaisin. Varsinaista korkoa ei ole siis kertynyt yhtään, vielä vähemmän viivästyskorkoa. Mitä perintään tulee, niin lainaaja.fi pesi kätensä asiasta. Heitä ei kiinnosta tippaakaan maksaako joku lainojaan takaisin vai, he ovat omansa jo saaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh! Kylläpä sinulle kävi huonosti. Tiesin kyllä, että todennäköisesti tappiota noilla tekee (paitsi lainan välittäjä), mutta ihan noin kovia tappioita en olisi osannut odottaa.

      Olisi mielenkiintoista tietää, millaiset ovat noiden palveluiden keskimääräiset tuotot (=tappiot). Palveluntarjoaja ei varmasti tietoa anna tai sitten antaa tiedon sellaisessa muodossa, että luvut antavat väärän kuvan. Esim. maksukyvyttömien kohteiden alaskirjausta viivästyttämällä saa pari vuotta näytettyä hyviäkin tuottoja, mutta todellisuutta ne eivät vastaa.

      Poista
  4. Terve,

    Keskituotto on 10% luokkaa. Default rate meidän tapauksessa on alle perintäkumppanin suosituksen. Kiristämällä myöntämisperusteita ei löydä enään lainanhakijoita. Vertailemalla pankkien joustoluottojen kuluja ja yleisempien luottokorttien kuluja olemme kilpailukykyinen lainanmyöntäjä. Lainan ottaminen on henkilökohtainen päätös, mutta keneltä sen ottaa ei pitäisi tehdä lainanottamisesta enemmän tai vähemmän moraalisesti oikeaa.

    Niklas
    Fixura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päästäkää minut "tilintarkastamaan" tuo ilmoittamasi keskituotto. Muussa tapauksessa pidän tuota puhtaana myyntipuheena. Keksin useita tapoja kaunistella lukuja, joten ihan purematta en niele. Jos luvut täsmäävät, niin saatte ilmaista mainosta, kun julkisesti syön sanani. Ja minullahan on koulutuksen ja työkokemuksen perusteella mielestäni riittävä pätevyyskin tuollaisen arvion tekemiseen.

      Poista
  5. Vertaislainojenhan tarkoitus on kilpailla lainoituksessa pankkien kanssa ja eikä olla pelkkä riistoväline. Toki tämä ajatus saattaa tulla, mutta toimintaympäristön sekä menettelyjen osalta on tässäkin eroja. Kyllähän pankista saa edelleen hakea lainaa se rikastuttaa pankin omistajia siinä missä vertaislainaaminen yksityissijoittajaa.

    Vertailun vuoksi nordean joustoluotto linkki:
    http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/lainat/kulutusluotto/joustoluotto+-+vakuudeton+kertaluotto/1105782.html

    Niklas
    Fixura

    VastaaPoista
  6. Meillä pyritään palvelemaan niin lainanottajia sekä lainanmyöntäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Pankkien tapauksessa tallettamalla tilille rahaa olet myös lainanmyöntäjä, mutta luotat, että pankki maksaa taseestaan tai varoistaan sinulle haluamasi noston määrän kun sitä tarvitset. Kaikki pankkitilin omistajat ovat pankin lainaajia. Tämä on hyvä muistaa.

    Niklas
    Fixura

    VastaaPoista
  7. Omalla kohdalla kannattaa miettiä mihin luottaa. Yksi maailman suurimmista investointipankeista kaatui ja siinä samalla liikkeeseenlaskijariski toteutui Suomessakin myytävissä olleissa tuotteissa. Tätä myytiin riskittömänä sijoituksena ja paljon rahaa on edelleen saamatta. En sanoisi, että vertaislainaaminen on kaikista riskisin taikka epäeettisin sijoitusmuoto. Välikäsi, i.e. lainanvälittäjän tehtävä on varmistaa osapuolien kelpoisuus ja tämän eteen me olemme tehneet hirveästi töitä. Niin kuin sanottu, edelleen saa hakea pankista lainaa ja sijoittaa osakerahastoihin. Riskejä on kaikkialla ja ne realisoituvat joskus ikävästi ja odottamatta. Toivottavasti tämä vastasi johonkin ylläoleviin pohdintoihin.

    Hyvää viikonloppua,

    Niklas
    Fixura

    VastaaPoista
  8. Huomasin vielä pienen tarkennuksen paikan tuottolukuun ja sen raportointiin liittyviin kysymyksiin. Meidän tuottoluku on keskiarvoisesti vuositasolla laskettuna perustamisvuodesta lähtien 10,4%. Perspektiivin vuoksi voin mainita, että luonnollisesti, ainakin meidän tapauksessa, lainanottajien screenaus ja siten default rate ovat olleet koko ajan olleet paranemaan päin ja siten tuo kulujen jälkeen laskettu tuotto on koko toiminta-ajalta ja on varmasti tällä hetkellä parempi kuin tuo ilmoitettu luku. Mikäli on kysymyksiä, vastailen mielelläni.

    Niklas
    Fixura

    VastaaPoista
  9. .. ja perustamisvuosi on 2010.

    - Niklas

    VastaaPoista
  10. Vertaislainaus on oikein hyvä tapa sijoittaa tuottavasti. Samat lainalaisuudet pätevät siihen kuin muuhunkin sijoitustoimintaan:
    - hajautus riittävän moneen lainaan
    - käytä vain luotettavia palveluntarjoajia
    - älä sijoita enempää kuin voit hävitä
    - korkoa korolle eli uudelleensijoitus on tehokas tapa saada tuottoa

    Itselläni on sijoituksia Bondorassa, Fellow Financessa ja Fixurassa. Lainaaja.fi ei mielestäni sovellu vakavaan sijoitustoimintaan, koska lainanottajat eivät maksa lainojaan takaisin ja palvelu on vanhanaikainen. Bondora ja Fellow Finance ovat näistä ehkä edistyksellisimmät palvelut.

    Twino on myös mielenkiintoinen uusi toimija alalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vertaislainaus olisi niin hieno ja toimiva tapa saada jopa yli 10 % tuottoja, niin miksi isot ammattisijoittajat eivät siihen tartu ja vie koko markkinoita, vaan yksityishenkilöt saavat pitää markkinat täysin itsellään? Rahoitusalan ammattilaiset rikastuvat vertaislainoilla ainoastaan välittämällä lainoja yksityishenkilöiden välillä, eivätkä lainaamalla omia rahojaan juuri noille korkeaa tuottoa tarjoaville väitetyn maksukykyisille ihmisille.

      Poista
    2. No kyllähän isot ammattisijoittajat ovat liikkeellä sekä välitysliiketoiminnassa että sijoittajina. Vuonna 2016 välitettiin Suomessa kuluttaja- ja yrityslainoja vertaislainamuodossa jo yli 100Meur. Ei tuollaista summaa ole pelkästään blogisteilta kerätty.

      Poista
    3. Kun vertaislainasijoittajia on jo tuhansia ja laina-ajat ovat ajoittain lyhyitäkin (jolloin rahat pääsee sijoittamaan uudestaan), niin ei tuo mahdottoman suurelta summalta tunnu piensijoittajienkaan hoidettavaksi.

      Isojen ammattisijoittajien kohdalla puolestaan yksi kiinteistörahasto saattaa olla arvoltaan tuon 100 miljoonaa. Miljoonan parin nappikauppa ei välttämättä riitä herättämään eläkesijoittajan kiinnostusta. Varsinkaan, kun tuota miljoonaakaan ei voi sijoittaa kerralla, vaan pitäisi tehdä muutaman tonnin kertasijoituksia ja säännöllisesti seurata rahan palautumista. Ei maksa vaivaa.

      Vertaislainojen välittäminen toisaalta on hyvä bisnes, niin siinä saattavat kyllä olla mukana. Siinähän kaikki riski on sijoittajilla ja itse saa vain kuoria kermat päältä. Toiminta on tosin täysin moraalitonta, mutta jos se ei haittaa...

      Poista
  11. "Oulun seudun talous- ja velkaneuvonnassa yksi ilmiö on noussut ylitse muiden: vertaislainat.
    ...
    Pahimmassa tapauksessa velallisella oli noin 180 000 euroa pelkkiä vertaislainoja."

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1452925511086.html

    Ei kovin hyvältä vaikuta. Välittäjien intressissä ei ole todeta velallisia maksukyvyttömiksi, koska se vaikuttaisi heidän tuottolukuihinsa, kun saatavat maksukyvyttömiltä alaskirjataan. Näin nämä ongelmavelkaantujat saavat velkaantua tarpeettoman pitkään.

    VastaaPoista
  12. Liekö käynyt huono tuuri, tai sitten aika korjannut nuo huonojen hakijoiden ongelmat. Omista positiivisista vertaislainakokemuksista voi lukea täältä http://vaurastu.blogspot.com/2017/02/vertaislainoilla-20-korkotuottoon.html?m=1

    Itse olen ollut tyytyväinen ja noin 200 vertaislainassa kiinni noin 100k€. Keskituotto tosiaan siinä 20% paikkeilla. Osa menee perintään, mutta yhtään varattomuustapausta ei vielä ole osunut kohdalle.

    Asia tulee toki muuttumaan. Ihan liian korkeat tuotot näin pienillä tilastollisia riskeillä. Riippuu tosi paljon palvelusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh! Aika rajun määrän (sekä € että %) olet laittanut vertaislainoihin.

      Mielenkiinnolla odotan millaiseksi tuottosi asettuvat "syklin yli" eli miten seuraava laskukausi ja siihen liittyvät luottotappiot vaikuttavat tuottoihin.

      Itse pysyn jatkossakin näistä erossa. Korkea tuotto matalalla riskillä vaan automaattisesti kuulostaa epäuskottavalta. Lisäksi vertaislainoissa on se moraalinen puoli, että mahdollistaako siinä vaan ylivelkaantuneita kaivamaan syvempää kuoppaa ennen kuin tilanne pakotetaan korjaamaan.

      Poista
    2. Sen huomauttaisin vielä, että kokemuksesi on näemmä vielä aika lyhyeltä ajalta, joten en ihan vielä tekisi liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä todellisesta maksukyvyttömyyksien/luottotappioiden tasosta. Olet lisännyt sijoitusvolyymia vasta puoli vuotta sitten ja tuossa puolen vuoden ajassa maksukyvyttömyysprosessi ei vielä kovin pitkälle ehdi (varsinkaan vertaislainojen välittäjän intressissä ei ole olla liian aggressiivinen maksukyvyttömäksi toteamisen kanssa).

      Poista
    3. Mielenkiinnolla itsekin seuraan. Jokin tässä on vialla, mutta en tiedä vielä mikä. Saamani noin 20% tuotot ovat tosiaankin liian kovat ollakseen totta. Joko markkinat eivät ole vielä riittävän kypsiä ja tehokkaita, tai sitten nähdään suuremmat riskit kuin mitä itse. Tuo mainitsemasi sykli on nimenomaan se suurin riski, jonka itse näen. Ja sitä en todellakaan ymmärrä tarkkaan, miten se tulee vaikuttamaan. Täytyy koettaa tehdä joskus jonkinlaista mallinnusta tilastojen avulla.

      Lisäsin pääomaa sen jälkeen, kun takana oli noin vuosi muutaman kymmenen lainan kanssa (tämä ei näy täydellisyydessään käppyrässä. Lainat olivat nimellisarvoiltaan melko maltilliset). Eli takana on nyt noin puolentoista vuoden kokemukset (toki suurempi massa vasta puoli vuotta). Sekään ei silti riitä kertomaan yhtään mitään herkkyydestä laskusuhdannetilanteessa, kun ihmisten maksukyvyt heikkenevät.

      Ja sitä harva ehkä miettii tarkkaan, mutta vertaislainoissa on esim osakkeihin nähden se ikävä piirre, että kun pääoman menettää, sen menettää ihan oikeasti. Osakkeissa sentään säilyy omistus, vaikka nimellisarvo pienenisi. Jotkut palvelut suojaavat lainat tätä vastaan ostamalla erääntyneitä lainoja alehintaan.

      Päivittelen silloin tällöin noita kokemuksiani. En ole löytänyt mistään muualta vielä yhtä kattavia numeroita niin kenties se kiinnostaa.

      Ja kiitos kritiikistä. Ennen kaikkea sitä juuri toivon tässä asiassa, koska, kuten sanottu, jokin tässä mättää. En vain vielä ole varma mikä. Riskit ollee suurempia, kuin näen. En vain vielä tiedä tarkkaan miten paljon ja millä mekanismilla.

      Poista