Blogin nimenkin mukaisesti kerään rahaa (tai oikeastaan varallisuutta) sen takia, että olisin vapaampi eli että minulla olisi enemmän todellisia vaihtoehtoja elämässäni. Ajatuksenani on siis, että rahan avulla pystyn tekemään asioita, joita en ilman sitä pystyisi.
Ensimmäinen esimerkki tästä oli, kun irtisanouduin työstä, joka vaikutti elämääni negatiivisesti. Koska minulla mielestäni oli riittävästi säästöjä, pystyin jättämään työn taakseni, tietäen selviäväni silti menoistani. Minun ei tarvinnut edes pelätä elintasoni laskua pitkään aikaan. Elintaso on tosin edelleen huono sana - kulutustaso olisi parempi. Elintasoni tai elämän laatunihan parani heti, kun poistin yhtälöstä merkittävän negatiivisesti vaikuttavan työn. Kulutustasoni puolestaan on pysynyt aika samana.
Toinen esimerkki rahan vapauttavasta voimasta on tullut vastaan nyt, kun meillä on taloyhtiömme kanssa vaikeuksia siitä, minkä verran taloyhtiö olisi velvollinen korvaamaan asunnossamme olleesta kosteusvauriosta. Taloyhtiön hallitus yrittää tehdä asiasta tinkimiskilpailun, mutta me pysymme tiukasti kiinni siinä, että taloyhtiö korvaa sen, mikä sille kuuluu. Nyt alkaakin näyttää siltä, että saatamme joutua viemään asian oikeuteen.
Jos minulla ei olisi rahaa, ajatus mahdollisesti kalliista oikeudenkäynnistä todennäköisesti pelottaisi, ja saattaisin taipua ratkaisuun, joka ei ole etujeni mukainen. Nyt arvioin, että minulla on varaa hävitäkin se oikeusjuttu, ilman että talouteni siihen kaatuu. Olen siis vapaampi lähtemään prosessiin ilman turhia pelkoja.
Taho, joka on valmis lähtemään oikeuteen, on neuvotteluasemaltaan aina vahvempi kuin taho, joka ei sinne halua mennä. Siksi olen valmis häviämäänkin. Tuolloin pitäisin noita rahoja vain oppirahoina, jotka mahdollisesti maksavat itsensä takaisin myöhemmissä neuvotteluissa. Niin kauan kuin en ole oikeudessa käynyt, on itsellänikin sisäisiä estoja ja pelkoja sinne menemisestä. Kun siellä olisi yhden prosessin käynyt loppuun, niin tuo vaihtoehto ei varmasti tuntuisi yhtä pelottavalta. Raha puolestaan tuo rohkeuden kokeilla tuota polkua tämän ensimmäisen kerran. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan sinne tarvitse lähteä, vaan pääsemme sopuun ennen sitä.
Jos lukijoilla on jotain omia kokemuksia, joissa raha/varallisuus on tuonut heille rohkeutta toimia tavalla, jolla he eivät ilman sitä olisi uskaltaneet tai muuten voineet toimia, niin kuulisin mielelläni niistä kommenttiosiossa.
Kannattaakin käyttää aikaa ja rahaa riitelyyn taloyhtiön kanssa, toki omansa pitää saada pois.
VastaaPoistaAikaa ja rahan aika-arvon menetysä ei kukaan sinulle korvaa, ja sinä makselet juristien laskuja pitkään ennen kuin voit saada omasi oikeuden päätöksellä takaisin.
Tai pahmissa tapauksessa sitten poltat hommassa koko pottisi, ei siinä, riskin hallintaa...Ja maksat osakkaana kuitenkin osan yhtiön kuluista joka tapauksessa heh
Nuo seikat on kyllä tullut otettua huomioon. Kun kyseessä on pitkälle toista tuhatta euroa, niin siihen kannattaa jo aikaa käyttääkin. Luotan myös pärjääväni hyvin pitkälle ilman juristin käyttöä. Juttu on kuitenkin aika selvä.
PoistaPotin menettämisen mahdollisuus on toki olemassa, mutta pidän sitä suhteellisen pienenä, minkä lisäksi (kuten tekstissä sanoin) pitäisin sitä rahaa investointina tuleviin neuvotteluihin. It's not what happens to you, but how you react to it that matters.
Ja tiedän myös, että joudun maksamaan osan yhtiön kuluista. Aika isonkin osan itse asiassa, koska taloyhtiö ei ole kovin suuri.
Kyse on kokonaiskuvasta, jota en millään pysty tai halua selostaa täällä blogissa. Asiaa on kyllä harkittu ja onhan tässä jo kuukausia jouduttu tämän kanssa vääntämään.