Viimeisen puolen vuoden aikana on tullut toistettua sama prosessi useampaan kertaan, niin ajattelin tällä kertaa hieman avata ostokäyttäytymistäni osakemarkkinoilla. Kyse ei ole siitä, kuinka valitsen minua kiinnostavan osakkeen, vaan siitä, mitä teen, kun sopiva ostettava löytyy. Parhaiten tämä onnistunee esimerkin avulla.
Kuvitellaan, että pidän osaketta kuuden euron arvoisena. Kun osakkeen hinta laskee viiteen euroon, ajattelen, että nyt on hyvä hinta ostaa. Niinpä ostan sitä yhden erän. Nykyään ostan kerralla n. 1200-1600 euron suuruisia eriä, jotta kaupankäyntikulujen prosentuaalinen suuruus ei nouse liian isoksi, ja toisaalta jotta en pistä yhdellä kertaa liikaa rahaa kiinni mahdollisesti huonoon kohteeseen. Aikaisemmin saatoin ostaa pienempiäkin eriä, mutta näin salkun kasvettua, en pidä pienempiä eriä enää järkevinä.
Tällä hetkellä haluan pitää salkussani osakkeita kahdella vaihtoehtoisella painolla - joko n. 1500 € tai n. 3000 €. Se kummalla painolla haluan kutakin osaketta pitää, riippuu täysin siitä, kuinka hyvänä ja erityisesti kuinka halpana yhtiötä pidän. Ostoprosessiini liittyy kuitenkin olennaisesti mahdollisuus mennä ylipainoon kummankin osakeryhmän kanssa.
Jos siis osake, jota olen ostanut yhden n. 1500 euron erän ja jota olen suunnitellut pitäväni 1500 € painolla, laskee merkittävästi lisää (esimerkiksi siitä viidestä eurosta neljään euroon), ostan sitä lisää, vaikka tavallaan sille varattu euromäärä onkin jo käytössä. Perusteluna tälle on se, että osakkeen palatessa suurin piirtein ensimmäisen ostoeräni hintatasolle, myyn ensimmäisen ostoeräni pois, jolloin minulle jää vain se jälkimmäinen ostoeräni, jonka olen siis ostanut selvästi halvemmalla. Koska olen myynyt ensimmäisen erän pois suurin piirtein ostohinnalla, minulle ei realisoidu tästä kuviosta veroja.
Pääsääntöisesti olen ostanut toisen ostoerän kohdalla saman kappalemäärän kuin aikaisemmin, eli hieman pienemmällä euromäärällä, mutta olisi varmasti ihan perusteltua ostaa samalla rahamäärälläkin, koska silloin saisi samalla rahalla enemmän. Tähän asti kassa vaan ei ole oikein antanut periksi tälle taktiikalle.
Entä jos suunnittelemani osakepaino onkin 3000 €? Tällöin en tietenkään myy toista ostoerääni. Jos taas osake ei koskaan laske niin alas, että saisin toisen erän samaa osaketta, niin tyydyn pitämään osakkeen "alipainossa". Vaikka minulla onkin tällöin vain puolet haluamastani määrästä, niin se on kuitenkin enemmän kuin jos olisin yrittänyt kalastella pohjia ja olisin jäänyt täysin ilman osaketta.
Jos osake laskee vielä toisen ostoeränkin jälkeen riittävästi, voin nostaa 3000 € painolle suunnittelemani osakkeen ylipainoon eli n. 4500 euroon. Osakkeen elvyttyä tarpeeksi myyn ensimmäisen eli kalleimmalla ostetun erän. Voisin nostaa myös 1500 € painolle suunnittelemani osakkeen tuollaiseen 4500 € painoon, jos osake on tuolloin niin selkeästi aliarvostettu, että pidän sitä hyvänä perusteena muuttaa suhtautumistani osakkeeseen.
Tärkeä huomio tavassani on, että ylipainon muodostan käytännössä aina lainarahalla. Lainarahan käyttö on ehkä suurin syyni myydä ensimmäinen erä pois. Laina antaa minun mahdollisuuden hyötyä poikkeuksellisen alhaisista hinnoista, mutta en silti halua nostaa riskiäni liikaa, joten haluan maksaa lainan mahdollisimman pian pois myynnin kautta. Tällä tavoin voin käyttää lainaa uudestaan hyväksi kurssien mahdollisesti taas laskiessa saman tai jonkun toisen osakkeen kohdalla.
Suurimpana riskinä tässä ostotavassani on (lainarahan käytön lisäksi), että käsiini voi jäädä iso läjä osaketta, joka vain jatkaa laskuaan. Sitä tulee siis käyttää varoen eikä lainan määrää saa päästää kasvamaan liian isoksi. Tähän mennessä olen kerran päätynyt osakkeen kanssa kolmannelle ostokerralle. Siitä osakkeesta olen lopulta luopunut kokonaan, koska kevään salkun puhdistuksessa pidin sitä loppujen lopuksi liian riskisenä osakkeena salkkuuni. Myynnit tein kuvaamallani tavalla hintojen noustessa, tosin hieman nopeammalla myyntitahdilla. Sain joka tapauksessa tuosta osakkeesta ihan hyvät tuotot lyhyen pitoajan huomioiden.
Useimmiten ostoeriä on kuitenkin ollut vain yksi tai kaksi. Eli valtaosa osakkeista ei ole jatkanut laskuaan, vaan on joko jäänyt paikalleen junnaamaan tai noussut ylemmäs.
Tämä ostotyyli ei ole koskenut kaikkia osakkeitani. Lisäksi Nordnetin superluoton ehdot aiheuttavat sen käytölle tiettyjä rajoitteita. Jos minulla esimerkiksi on kultatason 0,99 %:n korko, niin kynnykseni nostaa mikään sijoitus 4500 euroon on aika suuri, koska noin iso määrä yhtä osaketta nostaisi sen osuuden yli 20 %:iin salkustani, jolloin luottoni korko nousisi hopeatasolle 2,49 %.
En tiedä onko tyylini millään tavoin paras tai edes järkevä tapa muodostaa salkkua, mutta näin olen toiminut viime aikoina useamman kerran. En missään nimessä suosittelisi sitä muille kuin kokeneille sijoittajille, koska "putoavaan puukkoon" tarttumisen kohdalla riski on erittäin suuri. Sitä yrittäessä pitää olla selkeä käsitys sijoituskohteen todellisesta arvosta, eikä saa sortua ajattelemaan "kun se on laskenut noin paljon, niin sen täytyy olla halpa".
Olen avoin kommenteille, jos haluatte niitä esittää. Tai jos jollakin on vinkata tutkimuksiin tai blogeihin, joissa joku muu on käyttänyt vastaavaa taktiikkaa, niin näistäkin tiedoista olisin kiitollinen. Tällaisen tutkiminen on tosin vaikeaa, koska kyseinen tapa pohjautuu niin vahvasti omaan harkintaan, eikä kyse missään nimessä ole siitä, että tarttuisin jokaiseen putoavaan puukkoon.
Alla on vielä todellisen elämän esimerkki tavastani:
Sponda
Osto 400 kpl hintaan 3,652
Osto 400 kpl hintaan 3,310
Myynti 400 kpl hintaan 3,796
Minulla on siis jäljellä nuo täysin pohjahinnoilla ostetut 400 kpl ja Spondan paino on nyt sopivalla tasolla (koska minulla on niin paljon Technopolista, en halua liikaa muita kiinteistöyhtiöitä). Olisin toki saanut myymistäni osakkeista enemmän, jos olisin myynyt vasta tänään (eli päivää myöhemmin), mutta sitähän ei voi koskaan tietää. Olen ihan tyytyväinen ostoihini, myyntiini ja nykyiseen osakkeen painoon.
Heh, teet juuri päinvastoin kuin pitäisi. Ostat lisää vain sellaisia osakkeita joiden arvo laskee, ja sitten jos ne vihdoin lähtevät nousuun, niin myytkin ne pois. Eli sinulla on laskevat osakkeet ylipainossa ja nousevat alipainossa. Vähän sama kuin laukkakilpailuissa löisi lisää vetoa sen hevosen puolesta joka jää muista jälkeen...
VastaaPoista"Kuvitellaan, että pidän osaketta kuuden euron arvoisena. Kun osakkeen hinta laskee viiteen euroon, ajattelen, että nyt on hyvä hinta ostaa. Jos osake laskee merkittävästi lisää (esimerkiksi siitä viidestä eurosta neljään euroon), ostan sitä lisää."
Olisikohan mahdollista, että alkuperäinen 6 euron arvioisi oli väärä? Ehkä markkinat sittenkin osaavat arvostaa yrityksen paremmin kuin sinä?
Siis strategiasi olisi ihan järkevä jos kaikki osakkeet käyttäytyisivät niin, että ne vuorotellen laskevat 20% ja nousevat 20%.
Olet periaatteessa ihan oikeassa, ja jos näkisin tämänkaltaisen tekstin jonku muun seinällä, niin voisin hyvinkin kommentoida samalla tavalla, mutta...
PoistaVoi olla, että markkinat ovat tehokkaat ja virhehinnoitteluita ei ole mahdollista johdonmukaisesti tunnistaa, mutta en halua sijoittaa niinkuin tuo olisi totta. Jos tuo olisi totta, minun ei olisi mitään järkeä sijoittaa suoraan osakkeisiin, vaan minun kannattaisi vain ostaa matalakuluisia hajautettuja rahastoja. Se olisi valtavan tylsää, joten elän niinkuin hyvien osakkeiden tunnistaminen olisi mahdollista ja jopa niin, että juuri minun on mahdollista tunnistaa nuo osakkeet.
Käsittääkseni iso osa arvosijoittajista on varsin tyytyväisiä ostaessaan laskeviin kursseihin, koska he luottavat omaan arvonmääritykseensä. Momentum-strategiat voidaan jättää teknisen analyysin ihmisille.
En siis missään nimessä osta osaketta, koska sen hinta on laskenut, vaan koska pidän sitä arvokkaampana kuin markkinat sitä pitävät. Hevosvertaustasi käyttääkseni, en lyö vetoa hevosen puolesta, koska se on jäänyt jälkeen, vaan koska tiedän (tai oikeammin uskon) sillä olevan valtavan hyvä loppukiri, jonka avulla uskon sen lopulta voittavan kilpailijansa.
Kannattaa myös huomioida, etten myy kaikkea, vaan ainoastaan sen osuuden, joka mielestäni oli "liikaa". Tuohan on mielestäni ihan loogista. Halvempaa kannattaa omistaa enemmän kuin kalliimpaa. Hinnan palatessa lähtötasolle, iso osa arvostustason vääristymästä on jo kadonnut, eikä loppuosan pitämiselle välttämättä ole samaa perustetta kuin alemmilla hintatasoilla. Raha voi löytää tehokkaamman kohteen muualta.
Lisäksi voi olla tärkeää huomioida, että ostan montaa hyvin tasaisen tuoton yhtiötä, jotka saattavat hyvinkin seilata tiettyä väliä. Maailmanmarkkinoiden kriisit ja huumat vievät osaketta mukanaan, vaikka maailmantilanteen muutosten vaikutukset eivät oikeasti vaikuta yhtiön tuottoihin juurikaan. Tällöin tuo vuorotellen nousu ja lasku voi hyvinkin toteutua - ei tuota +-20 %, mutta kuitenkin.
Toimiva tapa ostaa osakkeita. Itse jouduin samalla tavalla keventämään NRE:n osuus salkusta, koska renkaiden paino oli noussut yli 50 % koko salkun arvosta "epäonnistuneen" osto-ohjelman takia. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki ylimääräiset osto/myynti-toimeksiannot syövät tuottoa melko tehokkaasti. Spondaa löytyy myös Muffen salkusta noin 15 % painolla. Sponda on mielestäni laadukas ja defensiivinen yhtiö enkä itse aio myydä/keventää alle 4,50 eur/osake.
VastaaPoista