lauantai 18. kesäkuuta 2016

Köyhien tyhmät talousajatukset - "Minulla on oikeus"

Jos et ole aikaisemmin tutustunut blogiini ja ajattelumaailmaani, niin ennen kuin vedät herneen nenään tästä kirjoituksesta, pyydän lukemaan ainakin nämä kaksi tekstiä: 1 ja 2, jotta tiedät ainakin jollakin tasolla, miten maailmaa katson ja mitä tarkoitan termillä "köyhä". Sen jälkeen voit vetää herneen nenään.

Mutta asiaan.

Köyhillä on siis usein tiettyjä ajattelumalleja ja käyttäytymistapoja, jotka johtavat heidän elämiensä kurjistumiseen, ja jotka ovat siten tyhmiä. Määrittelytapani mukaan käyttäytymistapa on tyhmä, koska toisin käyttäytymällä asiat olisivat paremmin. 

Kun lehdissä kerrotaan jonkun "köyhän" vaikeasta elämästä, niin hyvin usein tekstistä käy ilmi "minulla on oikeus" -ajattelutapa, jolla tekstin kohdehenkilö perustelee valintojaan. Ulkomuistista eräitä esimerkkejä ovat: 

"Käyn kahvilassa ostamassa ylihintaista kahvia ja pullaa, koska kyllä köyhälläkin on oikeus sosiaaliseen elämään ja kavereiden tapaamiseen."

"Asun tulotasooni nähden liian isossa asunnossa/liian kalliilla alueella, koska kyllä köyhälläkin on oikeus asua lähellä tuttujaan / lähellä palveluita / haluamallaan alueella."

"Aina, kun satun saamaan ylimääräistä rahaa, en lyhennä velkojani tai säästä rahaa, vaan kulutan sen itseeni (TV, ulkomaanmatka), koska kyllä köyhälläkin on oikeus nauttia elämästä silloin, kun kerrankin on rahaa."

"Lottoan, koska kyllä köyhälläkin on oikeus haaveilla paremmasta tulevaisuudesta."

Asiahan todellakin on niin, että kaikilla on oikeus tehdä rahallaan mitä haluavat; mutta jos on yhtään kiinnostunut oman elämänsä parantamisesta, niin ei pidä miettiä sitä, mihin on oikeus, vaan sitä, mikä on järkevää. Monen ihmisen oma tilanne olisi parempi, jos hän a) ei ostaisi ravintolapalveluita, johon hänellä ei ole varaa, b) asuisi tulojensa mukaisessa asunnossa c) käyttäisi ylimääräiset rahat taloudellisen tilanteensa parantamiseen pitkällä tähtäimellä eikä lyhytaikaiseen nautintoon ja d) ei harrastaisi uhkapelejä. Ja nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä. Monia muitakin "minulla on oikeus" -kohteita löytyy varmasti.

Juridisesti puhuttuna köyhällä on oikeus käyttää rahansa haluamallaan tavalla ja köyhällä on myös sananvapaus jopa valittaa siitä, kuinka rahat eivät riitä sen jälkeen, kun on maksanut "pakolliset menot" eli ylihintaisen asunnon, ylimääräiset ravintolapalvelut ja täyden viikottaisen lottokupongin. Moraalisesti valittamisen oikeutus on kuitenkin heikommalla pohjalla. Jos tulot ovat 800 €/kk ja niistä tulojen mukaisen vuokran lisäksi menee 100-200 €/kk ylihintaiseen asuntoon, niin moraalisesti oikea ratkaisu on muutto, eikä vaatia muita antamaan vielä enemmän rahaa. Ainakin tehokkain se on. Yhden henkilön on huomattavasti helpompi muuttaa halvempaan asuntoon kuin muuttaa koko maan tukijärjestelmää.

Ja jos kehotuksestani huolimatta et lukenut alussa olevia aikaisempia tekstejäni, niin selvennyksen vuoksi: en missään nimessä tarkoita, että kaikki köyhät ajattelisivat ja käyttäytyisivät tällä tavalla. En myöskään tarkoita, että ne, jotka käyttäytyvät tässä tekstissä kuvaamallani tavalla, olisivat jotenkin yleisellä tasolla tyhmiä. Tarkoitan vain, että tämä kuvaamani ajattelu- ja käyttäytymistapa on tyhmä, koska se helposti johtaa köyhyyteen ja kurjuuteen. Sen sijaan, että kysyy itseltään "onko minulla oikeus" pitäisi kysyä "onko minulla varaa". Se johtaisi keskimäärin paljon parempaan lopputulokseen. Älä siis ole tyhmä ja keksi tekosyitä, vaan ole järkevä ja keksi ratkaisuja!



17 kommenttia:

  1. Täysin samaa mieltä. Monesti samaa miettinyt.

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä täälläkin. Itse aina mietin, vaikka olisikin rahaa, onko varaa.

    VastaaPoista
  3. "Minulla on oikeus"-tyypit ovat myös läheistä sukua "minulla on velvollisuus"-ihmisille.

    Elikkä koska "työni velvoittaa minua näyttämään hyvältä", on kaikki rahat laitettava kiinni uusiin vaatteisiin, kampaamopalveluihin, rakennekynsiin jne. Myös "autoni on oltava uusinta mallia, sillä muuten se olisi huonompi, kuin naapurin. Joudun siksi vaihtamaan auto parin vuoden välein" on yksi rasittava velvollisuus.

    Erinomainen teksti ;) Katsotaan, milloin mammapalstalaiset löytää tänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tällaisia "velvollisuuden" tekosyyhyn tarttujiakin varmasti on. Toisaalta on myös aloja/töitä, joissa kuuluu esimerkiksi pukeutua tietyllä tavalla, jotta olisi uskottava. Sen todellisen velvollisuuden voi sitten viedä liian pitkälle ja perustella kaikki turhakin tuolla "velvollisuudella".

      Poista
  4. On minullakin yksi suvunhaara jonka noin ainut tulonhankintakeino ovat yhteiskunnan tuet.

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että köyhyyden takana on usein sosioekonomisia taustoja: pitkäaikaissairauksia, työttömyyttä, vanhempien heikko esimerkki jne. Toki kattoonsyljeskelijöitä löytyy, mutta ovat useimmiten vain pieni vähemmistö.

    Jossain selvityksessä vuosia sitten käsiteltiin vanhempien tukea: jos vanhemmat ostavat opiskelemaan lähtevälle läppärin, täyttävät jääkaapin ja antavat kuukausirahaa, niin etu on jo merkittävä. Helposti hypätään "nykytilanne on nykytilanteen perusta" -teoriaan, eli että köyhö on köyhä koska on käyhä. Ei vaikka koska on neliraajahalvaantunut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei pidä tehdä liian suuria yleistyksiä. Erilaisia tapauksia on monia.

      Ei myöskään pidä tehdä vähemmistön takia liian pitkälle meneviä yleisiä päätöksiä. Esimerkiksi tämän Li Anderssonin viimeisin "Koska jotkut eivät jaksa tehdä 8 h työpäiviä, pitäisi kaikkien tehdä 6 h työpäiviä" (karrikoitu).

      Vaikka osa työttömistä olisi työttömiä omatta syyttään, niin ei pidä kuvitella, että kaikki olisivat. Ja vaikka osa työttömistä olisi työttömiä omasta syystään, niin ei pidä kuvitella, että kaikki ovat.

      Joka tapauksessa meidän pitäisi luoda järjestelmä, jossa kaikkilla työkykyisillä olisi kannustimet olla työelämässä, mutta joka ei jätä pulaan niitä, jotka oikeasti eivät pysty.

      Poista
  5. Vielä intoudun. Löytyy myös "minulla on oikeus koska minulla on varaa." Esimerkiksi rakkaassa kotikaupungissani on porukka jonka mielestä yhteiskunnan pitää tarjota kaikille maksuttomia parkkipaikkoja koska autoilu on ihmisoikeus. Mutta sitten kun puhutaan bussilippujen hinnoista, ei oikein löydy sympatiaa muita kohtaan.

    Yksi asia mistä puhutaan ovat yhteiskunnan tulonsiirrot hyvätuloisille. Niitäkin löytyy: kotitalousvähennys, alihintainen pysäköinti suurissa kaupungeissa, lapsilisä jota saavat kaikki paitsi toimeentulotukea saavat jne. Nuokin summat ovat melko tuntuvia, mutta niitä ei paljoa pohdita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotitalousvähennys ei mielestäni oikeastaan ole tulonsiirto hyvätuloisille vaan niille palveluyrityksille, jotka saavat tuotettaan paremmin myytyä, koska yhteiskunta kantaa osan kustannuksesta.

      Sattumalta satuin myös miettimään tuota lapsilisääkin tässä eilen. Tulin siihen tulokseen, että koska lapsilisä maksetaan käytännössä veroilla, niin se on todellisuudessa progressiivisesti pienenevä tuki. Pienituloiset saavat sen rahoittamatta sitä juurikaan veroillaan, keskituloiset saattavat rahoittaa omat saamansa lapsilisänsä (karkeasti) ja suurituloiset rahoittavat omansa ja kaikkien köyhienkin lapsilisät. Jos hyvätuloisten lapsilisät poistettaisiin, niin oikeudenmukaisuuden nimissä se säästö pitäisi antaa takaisin keventämällä korkeatuloisten verotusta. Vaikka heiltä sieltä vähennettäisiin se oman tuloluokkansa lapsilisien verovaikutus, niin heille silti jäisi se velvollisuus maksaa kaikkien muiden lapsilisät.

      Joka tapauksessa korkeatuloisten lapsilisiä ei voi pitää tulonsiirtona hyvätuloisille, koska se raha on alunperinkin lähtöisin hyvätuloisilta.

      Poista
  6. ... tarkoitin sanoa ei puhuta tulonsiirroista hyvätuoisille.

    VastaaPoista
  7. Tunnen ihmisiä (koulutettuja ja jossain määrin todella fiksujakin!), jotka ovat sitä mieltä, että yhteiskunnan kuuluu maksaa sellaisten ihmisten eläminen, jotka eivät löydä unelmiensa työtä, eivätkä halua muuta tehdä. Penäsin perusteluja tälle näkemykselle. Ei löytynyt. Tällä logiikallahan yhteiskunnan tulisi maksaa lähes jokaisen eläminen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usein nämä, jotka vaativat, että unelmoijien elinkustannukset katetaan verovaroista, eivät kuitenkaan salli varakkaille ihmisille samaa oikeutta. Jos joku rikas päättää downshiftata, koska työn tekeminen ihan vaan maksaakseen veroja ei enää kiinnosta, niin häntä pidetään ahneena ja itsekkäänä, kun taas köyhille työn tekemättömyys on täysin ok valinta.

      Poista
  8. Hyshys. Eihän tälläisiä kannata huudella. Mitä sitten jos köyhät alkaisivat asiaa ajattelemaan ja muuttamaan käyttäytymistään? Kuka ne kahvit kuppilasta sitten ostaisi? Tai ulkomaanmatkat? Rikkaatko? Niitä on tosi vähän. Vai kävisikö siinä sitten niin, että kaikista tulisi rikkaita ja kukaan ei olisi köyhä? Ja mitä tapahtuisi vaurastumiselle? Kuka ne kunnon kassavirrat keräisi, jos kaikki vain hilloaisivat vattujaan? Raha ei kiertäisi ja pennit vaan kertyisivät markoiksi ja miljooniksi. Köyhillekin. Vihreänkortin sosialistit taputtelisivat masujaan tyytyväisenä kun makkaraa ja maitoa myydään niin peevelisti. Dystopiaa piruvie. Älkää siis säästäkö vaan kuluttakaa kuin viimeistä päivää. Siten minä vaurastun, köyhä sälli. Mieluummin tuhat köyhääja kymmenen rikasta kuin toisin päin. Paitsi henkisesti tietysti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tyypillinen, mutta virheellinen johtopäätös. Turhan kulutuksen vähentäminen johtaisi yhteiskunnan ja siellä tarjottavien tuotteiden sekä palveluiden muutokseen. Turhat ja tarpeettomat palvelut ja tuotteet häviäisivät - ne korvattaisiin paremmilla, tarpeellisilla tuotteilla/palveluilla. Rahan hilloaminen ei ole pois yrityksiltä, vaan ne on yritysten käytettävissä, sillä ne rahat on sijoitettu näiden yritysten osakkeisiin... Lopputuloksena olisi kestävämpi, kehittyneempi ja älykkäämpi maailma.

      Poista
    2. En kyllä täysin allekirjoita kumpaakaan maailmankuvaa, vaikka molemmissa on totuuden siemen.

      Epäilen, että ihmisten rahankäytön järkeistäminen vähentäisi rahan kiertoa järjestelmässä ja varsinkin muutoskautensa olisi aika synkkää sekä sijoittajille että muille. Pitkällä tähtäimellä kysyntä ja tarjonta sopeutuisivat muutokseen, mutta miten käy niille ihmisille, jotka eivät ole sopeutuneet mukana? Kaikkihan eivät missään nimessä tule koskaan muuttumaan.

      Rahojen siirtyminen kulutuksesta yrityksiin tehtyihin sijoituksiin ei myöskään tunnu hyvältä, koska tuollainen rahan ylitarjonta helposti johtaisi kuplahintoihin ja siten surkeisiin sijoitustuottoihin. Jos sijoitustuotot ovat huonot, niin silloinhan kuluttaminen voi olla se rationaalinen valinta. Kuluttamisen lykkäämisestä ei enää saa riittävää palkintoa.

      Poista
  9. Meillä on suvussa näitä oikeuttaan hokevia. He tosin ovat sitä mieltä, että meidän muiden sukulaisten on autettava heitä toteuttamaan oikeuksiaan. Ja varsinkin varsin hyvin tienaavat sinkkusukulaiset ovat hyviä rahasampoja, koska heillä ei ole perhettä elätettävänä. Pitäähän yh-perheen opiskelijan saada viettää kesät vapaalla suvun rahoin, kun opiskelee jo talvet. Ja se, jos mikä, on rankkaa....(:-D). Huvittavinta tässä on kommunistisen ajattelutavan ja matin kukkarossa omaavat isovanhemmat, joiden mielestä tädit, sedät tai enot ovat velvollisia auttamaan näitä vähävaraisia sukulaisnuoria, kun he itse eivät voi. Jos on rahaa, sitä pitää jakaa. -perheellinen täti, joka ei tätä ymmärrä ja rahoittaa omien lastensa menot itse.

    VastaaPoista
  10. Kirjoituksesi osuu aika lailla naulan kantaan. Valittaminen on aina helpompaa kuin muutoksen aikaansaaminen. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että suurimmalla osalla ihmisistä on jokin elämän osa-alue jota voisi parantaa huomattavasti, olkoon tämä sitten talous, fyysinen kunto tai ihmissuhteet.

    En tiedä onko kirjoituksen esimerkkikommenttisi sellaisia joihin olet törmännyt itse? Jos näin on, ja haluat muuttaa ystäviesi tai tuttaviesi käyttäytymistä niin tämän kirjoituksen tapa sanoa asiat tuskin lienee paras tapa. Ihmiset harvoin haluavat kuulla olevansa tyhmiä. Esimerkin antaminen sen sijaan voinee toimia, ja sinä varmasti olet erittäin hyvä esimerkki siitä, miten taloutensa voi hoitaa järkevästi. Väkisin ei ketään voi saada muuttamaan huonoja tapojaan, mutta toki lähipiirinsä ihmisiä voi pyrkiä ohjaamaan oikeaan suuntaan.

    Mitään patenttiratkaisua tälle köyhien valittamiselle ei minullakaan ole. En kuitenkaan liikaa halua arvostella ns. valittajia, koska tiedän että minullakin on elämässäni osa-alueita joita minun pitäisi parantaa, mutta asialle en jostain syystä tarpeeksi tee. Miksi? En tiedä varmasti. Jos tietäisin niin osaisin varmaan paremmin auttaa muitakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esimerkit tulevat lukemistani lehtijutuista. En muista, että kukaan tietty olisi tuollaisia sanonut, mutta on mahdollista, että joku facebook-kavereistani on jossain keskustelussa jotain tuonsuuntaista sanonut. Mutta ei tosiaan ole ketään tiettyä, "jonka käyttäytymistä haluaisin muuttaa".

      Ei minulla nyt mitään varsinaista tarkoitusta tälle tekstille ollut - ajatusten auki kirjoittamista vain. Mutta jos joku tarkoitus pitäisi keksiä, niin se voisi olla auttaa sellaisia, jotka ovat jo päättäneet tehdä muutoksen ja jotka haluavat ymmärtää paremmin itseään ja mahdollisesti ympäristöään/kavereitaan. Tai sitten se tarkoitus voisi olla auttaa muita minun kanssa samalla polulla olevia eli säästäväisiä ihmisiä, jotka usein puolivahingossa joutuvat keskusteluihin ihmisten kanssa, jotka yrittävät perustella omia kulutustottumuksiaan. Kun joku tällaisessa keskustelussa heittää tämän "minulla on oikeus", niin on vähän helpompi päättää, miten siihen reagoida, kun on vähän etukäteen miettinyt aihetta. Usein oikea reaktio voi hyvinkin olla hiljaa, koska ei minullakaan mitään patenttiratkaisua ole, jolla saisi toisen "näkemään valon". Aihepiirin ymmärtäminen on kuitenkin hyvä lähtöpiste. Varsinkin, jos ei aio olla hiljaa.

      Poista