keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Villen tarina

Ville on ihan tavallinen nuori. Hän asuu vanhempiensa luona ja hänen opiskellessa talvet hänen vanhempansa maksavat hänen elinkustannuksensa. Villen tehtäviin kuuluu opiskelun lisäksi siivota huoneensa kerran viikossa, mistä hyvästä hän saa viikkorahaa. Jos Ville tekee jotain ylimääräistä, kuten vie roskat, hän saa pienen lisäpalkkion viikkorahansa lisäksi.

Kesäisin Ville elää työstä saamillaan rahoilla silloin, kun hän saa töitä, ja muulloin hänen vanhempansa elättävät hänet kesälläkin. Töihin päästessään Ville elää leveämmin, koska hänen palkkansa on suurempi kuin hänen viikkorahansa ja hän käyttää aina koko palkkansa jättämättä mitään säästöön. Ravintolassa Ville tilaa hampurilaisen sijasta pippuripihvin ja baari-iltojen aikana hän tarjoaa kavereilleenkin, kun kerran rahaa on.

Villen naapurissa asuu Niko. Nikon vanhemmat ovat Villen tavoin elättäneet häntä aina. Viime aikoina on kantautunut viestiä, että Nikon vanhemmat ovat pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska ovat hemmotelleet lastaan liikaa. Ulosottomiehistä on tullut tavallinen näky heidän talonsa ovella. Nikolle syntymäpäivälahjaksi ostettu mopoauto oli ostettu lainarahalla, kuten myös moni muu Nikoa varten hankittu ylellisyystuote, mikä on johtanut vakaviin talousvaikeuksiin. Ville katsoo vahingoniloisena Nikon elämää saarnaten tälle säännöllisesti tämän edesvastuuttomasta vanhempiensa rahojen kuluttamisesta.

Samaan aikaan Ville kuitenkin itsekin elää vanhempiensa rahoilla.

Eräänä päivänä Villen vanhemmat sanovat Villelle pahaenteiset sanat: "Meidän täytyy jutella".

Villen vanhemmat kertovat tälle, että heidän taloutensa ei enää kestä Villen elättämistä edelliseen tapaan. Perheen isä on osa-aikaistettu ja äidin palkka perustuu provisioon, jota ei ole enää tullut samaan tapaan kuin ennen. Villen vanhemmat kertovat tälle, että tulevat jatkossakin maksamaan Villen asumisen ja elämisen niin pitkään kuin tämä sitä tarvitsee, mutta he eivät voi enää maksaa tälle lisäpalkkioita roskien viemisestä ja muista pikkujutuista, vaan Villen pitää hoitaa nämä normaalia viikkorahaa vastaan. Lisäksi Villen tulisi auttaa vanhempia kevät ja syyssiivouksissa, jotka eivät tähän asti ole hänelle kuuluneet.

Villen kasvot muuttuvat punaiseksi raivosta. Hän ei voi käsittää, kuinka hänen vanhempansa voivat olla niin itsekkäitä, että vievät hänen vähäisistä tuloistaan ja vielä lisäksi vievät häneltä vapaa-aikaakin. Ville huutaa: "Tämä on niin epäreilua! Miksei vaikka Johanna (Villen isosisko) voi maksaa teille puuttuvia rahoja, niin minun ei tarvitsisi kärsiä? Eiväthän tämän perheen talousvaikeudet minun vikani ole! Johanna on hyväpalkkaisessa työssä, joten hänellä on varaa."

Villen vanhemmat kertovat Johannan jo Villen tietämättä auttaneen heitä taloudellisesti, mutta he eivät koe oikeaksi pyytää tältä enää enempää, koska hän on tehnyt kovaa töitä palkkansa eteen ja on tosiaan jo valmiiksi auttanut perhettä sen taloudellisten ongelmien kanssa. "Ei Johannan voi olettaa elättävän itsensä lisäksi meitä kaikkia kolmeakin", Villen vanhemmat toteavat. Ville ei tätä ymmärrä.

Ville näkee tilanteessa vain kaiken sen, mitä hän menettää. Hän ei mieti ilmaista asuntoaan, koulutustaan tai ruokaansa - ainoastaan menetettyjä lisäeuroja ja vähentynyttä vapaa-aikaansa. Hän ei myöskään näe yhtäläisyyksiä oman tilanteensa ja Nikon tilanteen välillä.

Ville uhkaa vanhempiaan, että ei tästä hyvästä aio seuraavana kesänä mennä töihin ollenkaan, vaan hänen vanhempansa saavat elättää hänet tuolloinkin. Ville ei ymmärrä, että juuri tuonkaltainen käyttäytyminen on syynä sille, että hänen vanhempiensa talous on ongelmissa, mikä puolestaan on syynä hänen etuihinsa tehdyille muutoksille.

Tunteikkaan keskustelun päätyttyä Villen vanhemmat vetäytyvät makuuhuoneeseen keskustelemaan keskenään. Molemmat ovat samaa mieltä, että Villelle pitäisi sanoa: "Olet hemmoteltu kakara, joka ei osaa olla kiitollinen siitä kaikesta mitä hänellä on." He kuitenkin tietävät, mitä tuon sanomisesta seuraisi, joten se jää sanomatta. Ville saattaisi jopa rikkoa paikkoja.



8 kommenttia:

  1. Nyt en ihan ymmärtänyt. Omakohtaista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Tarina" on vertauskuva hallituksen leikkauslistaan, jossa työntekijöiden ylityö- ja sunnuntailisiä leikattiin sekä tehtiin palkallisista lomapäivistä palkattomia.

      "Niko" on Kreikan kansa.

      Poista
  2. Melko hyvä tilannekuvaus :)

    VastaaPoista
  3. Melko yksipuolinen näkökulma minusta. Ja osaa se isosiskokin kiukutella: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/oksaharju-populistinen-paatos--jolla-vahan-tekemista-realismin-kanssa/UEByvh7X

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noissa on mielestäni melko olennaisia eroja. Keskiluokan edunleikkauksia perustellaan yhteiskunnan parhaalla ja vastustetaan, koska se tuntuu pahalta niille, jotka menettävät saavutettuja etuja (loss aversion). Korkeatuloisten verorasitteen korottamista taas perustellaan, koska se tuntuu oikealta/oikeudenmukaiselta, ja sitä vastustetaan yhteiskunnan parhaalla. Yhteiskunnan parhaaseen vetoaminen ei mielestäni ole kiukuttelua (vaikka varmasti jotkut kiukuttelevatkin).

      Mielestäni yhteiskunnan kannalta on parempi, että työn hintaa lasketaan tavalla tai toisella (mutten varsinaisesti ole palkanalennusten kannattaja). Minusta on myös yhteiskunnan kannalta parempi, että yrittämisen ja ahkeruuden kannustimia ei verotusta kiristämällä poisteta.

      Saatanpa kirjoitella aiheesta vielä pidemmänkin kirjoituksen.

      Poista
    2. Niin sehän myös hieman riippuu keneltä kysyy ja kuka puhuu. Uskon, että keskiluokan (ja myös matalapalkkaisten) palkan leikkaukset (jollaisena mm. sunnuntailisän alentaminen esim. perus- ja sairaanhoitajille näyttäytyy) voidaan myös saada helposti näyttämään yhteiskunnan edun vastaisilta.
      Tämä korkeatuloisten veroasteen nostohan on sitäpaitsi tilapäinen. Tai niin sitä ainakin markkinoidaan. En usko, että kukaan jättää yrittämättä tavoitella yli 30 000 e:n osinkotuloja sen vuoksi, että niistä joutuu parin vuoden ajan maksamaan prosentin enemmän veroa. Tai itse en ainakaan niin toimi. Henkilökohtaisesti olen myös valmis hyväksymään ansioveroni noston oikeudenmukaisuuden nimissä. Ja jos se tosiaan on vain tilapäinen toimi niin pidän sitä melko pienenä kiristyksenä verrattuna juuri esim. kunnalla kolmivuorotyössä työskentelevän sairaanhoitajan kokemiin (mielestäni kohtuumman vahvasti kunnallisella puolella työskenteleviin naisiin kohdistuviin) vyönkiristyksiin.

      Poista
    3. Uskotko ihan todella, että löytyy sellainen eduskunta, jolla olisi poliittista tahtoa antaa "rikkaille" takaisin nuo nykyiset kiristykset. Sehän olisi poliittinen itsemurha.

      Todennäköisempänä pidän sitä vastakkaista näkemystä, jossa rikkaille tehdyt veronkorotukset ovat keino kiristää keskituloisten verotusta. Nytkinhän "rikkaan" rajaa on aika lailla joka vuosi laskettu alemmas ja alemmas. Kohta tarvitaan taas uusi raippavero rikkaille, kun solidaarisuusvero kattaa koko keskiluokan.

      Tuosta tulojen tavoittelematta jättämisestä ajattelin sanoa jotain ihan erillisessä kirjoituksessa, joten jätän sen nyt käsittelemättä. Sen vain sanon, että minäkin olen valmis hyväksymään kiristykset omalta kohdaltani, mutta en ole valmis hyväksymään sitä, että tässä maassa poistetaan kannustimet yrittämiseltä (siis sekä yritystoiminnassa että työelämässä).

      Sairaanhoitajien (tai muiden vastaavien matalapalkka-alojen) osalta mielestäni oikea ratkaisu olisi kompensoida heille nämä tulonlaskut esim. peruspalkkaa nostamalla tai muilla keinoin, mutta yleistä linjausta lisien laskemisesta ei missään nimessä pidä muuttaa. Ihan vaan sen takia, että on muutama ala, jossa muutos johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin, ei tarkoita, että muutos ei olisi tarpeen. Se tarkoittaa vain sitä, että se kohtuuttomuus poistetaan muilla keinoin.

      Poista
    4. En tiedä muuttuvatko nuo väliaikaiset korotukset pysyviksi vai eivät. Siihen vaikuttaa varmaan sekin miltä yleinen taloustilanne siinä vaiheessa näyttää.

      Poista