Miksi hisseissä on nappi ovien sulkemiseen

Monessa hississä on nappi ovien sulkemista varten ja monet meistä painavatkin sitä hissiin mennessään. Todellisuudessa tämä nappi ei kuitenkaan useimmiten tee mitään. Hissin ovet tulevat sulkeutumaan täysin hissin asetusten mukaisesti ajastimen määrittämässä ajassa, painoi sitä nappia tai ei.

Miksi hisseissä sitten on tuo nappi, jos se ei kerran tee mitään? Syy on todennäköisesti siinä, että suljettu muutaman vaijerin varassa roikkuva metallilaatikko on lähtökohtaisesti melko ahdistava paikka. Kun hississä on nappeja, joiden avulla ihminen kokee voivansa hallita tuota metallilaatikkoa, hän mieltää hallitsevansa tilanteen ja siten kokee vähemmän ahdistusta.

Eräässä vierailemassani hotellissa hissin napit olivat ulkopuolella siten, että aulassa painettiin kerrosta, johon haluttiin mennä, minkä jälkeen astuttiin hissiin, jonka sisällä ei siis ollut mitään ohjaimia (poislukien ehkä joku hätäpuhelimen nappi). Itse en asiasta juurikaan välittänyt (johtuen ehkä yksilöllisistä seikoista tai sitten siitä, että nyky-yhteiskunnassa olemme jo niin tottuneita hisseihin, etteivät ne enää ahdista samalla tavalla kuin silloin, kun ne olivat uusi juttu). Jollekin toiselle tuo sisäpuolelta täysin ilman hallintolaitteita oleva metallikoppi saattoi olla aivan kamala kokemus. Tämä on siitä huolimatta, että jos siihen hissiin tulee jokin ongelma, niin ei se ongelma todennäköisesti niitä nappeja painelemalla ratkea. Hissimatkan turvallisen kulun kannalta on melko yhdentekevää, onko sitä kerrosnappia painanut hissin sisä- vai ulkopuolella.

Tästä kaikesta mieleeni tuli, että rahan säästäminen on vähän kuin nappien laittaminen hissin sisäseinille. Tosin sillä erolla, että säästäessä niillä "napeilla" tekeekin jotain. Jos ei ole säästänyt yhtään, joutuu matkaamaan hissillä, jossa ei ole yhtään nappia ja on täysin voimaton muuttamaan sitä, mihin se hissi kulkee. Kun alkaa säästämään, niin alkaa hissin seinille ilmestyä nappeja, joita voi painaa tai olla painamatta. Jo mahdollisuus painaa niitä vähentää matkaan liittyvää stressiä ja elämästä voi nauttia hieman enemmän kuin voimattomana napittomalla hissillä matkaavana voisi.

Säästösumman kasvaessa tähän hissiin kertyy vähitellen nappeja, sisäpuhelin, taustamusiikkia ynnä muita mukavuuksia. Osa napeista saattaa olla kuten oven suljin todellisissa hisseissä, eli ne eivät todellisuudessa luo mahdollisuuksia, mutta jo niiden olemassaolo saattaa lisätä epämääräistä turvallisuuden tunnetta. Sisäpuhelin puolestaan voi olla erittäin tärkeä hätätilanteessa. Lopulta säästäjä voi saada hissiinsä hätäuloskäynnin, eli mahdollisuuden poistua koko kyydistä, jos näin haluaa. Jos kyydistä sattuu nauttimaan, niin hätäuloskäynnin voi jättää käyttämättä, mutta sen olemassaolo luo silti turvallisen olon, mikä helpottaa matkasta nauttimista.

Hallinnan tunne onkin yllättävänkin tärkeä osa hyvinvointiamme. Whitehall:in tutkimuksissa todettiin, että matalamman luokan virkamiehillä kuolleisuus oli huomattavasti suurempaa kuin ylemmän luokan virkamiehillä. Tämä tulos oli täysin vastoin yleistä uskomusta, jonka mukaan vaativammat tehtävät ovat stressaavampia ja siten niiden tulisi lisätä kuolleisuutta tällaisissa vaativissa asemissa olevien työntekijöiden joukossa. Selityksenä yllättävälle tutkimustulokselle on tarjottu sitä, että ylemmässä asemassa työskentelevät pystyvät paremmin määräämään ja hallitsemaan työhönsä liittyviä asioita, kun taas alemmassa asemassa olevat ovat enemmän olosuhteiden ja muiden tekemien päätösten armoilla, mikä lisää heidän kokemaansa ahdistusta. Alemman tason työtä tekevät kulkevat hissillä, jonka sisällä ei ole nappeja - tai mikä vielä pahempaa, nappeja painelee joku muu.

Millaisella hissillä sinä haluaisit matkustaa?