keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Miksi hisseissä on nappi ovien sulkemiseen

Monessa hississä on nappi ovien sulkemista varten ja monet meistä painavatkin sitä hissiin mennessään. Todellisuudessa tämä nappi ei kuitenkaan useimmiten tee mitään. Hissin ovet tulevat sulkeutumaan täysin hissin asetusten mukaisesti ajastimen määrittämässä ajassa, painoi sitä nappia tai ei.

Miksi hisseissä sitten on tuo nappi, jos se ei kerran tee mitään? Syy on todennäköisesti siinä, että suljettu muutaman vaijerin varassa roikkuva metallilaatikko on lähtökohtaisesti melko ahdistava paikka. Kun hississä on nappeja, joiden avulla ihminen kokee voivansa hallita tuota metallilaatikkoa, hän mieltää hallitsevansa tilanteen ja siten kokee vähemmän ahdistusta.

Eräässä vierailemassani hotellissa hissin napit olivat ulkopuolella siten, että aulassa painettiin kerrosta, johon haluttiin mennä, minkä jälkeen astuttiin hissiin, jonka sisällä ei siis ollut mitään ohjaimia (poislukien ehkä joku hätäpuhelimen nappi). Itse en asiasta juurikaan välittänyt (johtuen ehkä yksilöllisistä seikoista tai sitten siitä, että nyky-yhteiskunnassa olemme jo niin tottuneita hisseihin, etteivät ne enää ahdista samalla tavalla kuin silloin, kun ne olivat uusi juttu). Jollekin toiselle tuo sisäpuolelta täysin ilman hallintolaitteita oleva metallikoppi saattoi olla aivan kamala kokemus. Tämä on siitä huolimatta, että jos siihen hissiin tulee jokin ongelma, niin ei se ongelma todennäköisesti niitä nappeja painelemalla ratkea. Hissimatkan turvallisen kulun kannalta on melko yhdentekevää, onko sitä kerrosnappia painanut hissin sisä- vai ulkopuolella.

Tästä kaikesta mieleeni tuli, että rahan säästäminen on vähän kuin nappien laittaminen hissin sisäseinille. Tosin sillä erolla, että säästäessä niillä "napeilla" tekeekin jotain. Jos ei ole säästänyt yhtään, joutuu matkaamaan hissillä, jossa ei ole yhtään nappia ja on täysin voimaton muuttamaan sitä, mihin se hissi kulkee. Kun alkaa säästämään, niin alkaa hissin seinille ilmestyä nappeja, joita voi painaa tai olla painamatta. Jo mahdollisuus painaa niitä vähentää matkaan liittyvää stressiä ja elämästä voi nauttia hieman enemmän kuin voimattomana napittomalla hissillä matkaavana voisi.

Säästösumman kasvaessa tähän hissiin kertyy vähitellen nappeja, sisäpuhelin, taustamusiikkia ynnä muita mukavuuksia. Osa napeista saattaa olla kuten oven suljin todellisissa hisseissä, eli ne eivät todellisuudessa luo mahdollisuuksia, mutta jo niiden olemassaolo saattaa lisätä epämääräistä turvallisuuden tunnetta. Sisäpuhelin puolestaan voi olla erittäin tärkeä hätätilanteessa. Lopulta säästäjä voi saada hissiinsä hätäuloskäynnin, eli mahdollisuuden poistua koko kyydistä, jos näin haluaa. Jos kyydistä sattuu nauttimaan, niin hätäuloskäynnin voi jättää käyttämättä, mutta sen olemassaolo luo silti turvallisen olon, mikä helpottaa matkasta nauttimista.

Hallinnan tunne onkin yllättävänkin tärkeä osa hyvinvointiamme. Whitehall:in tutkimuksissa todettiin, että matalamman luokan virkamiehillä kuolleisuus oli huomattavasti suurempaa kuin ylemmän luokan virkamiehillä. Tämä tulos oli täysin vastoin yleistä uskomusta, jonka mukaan vaativammat tehtävät ovat stressaavampia ja siten niiden tulisi lisätä kuolleisuutta tällaisissa vaativissa asemissa olevien työntekijöiden joukossa. Selityksenä yllättävälle tutkimustulokselle on tarjottu sitä, että ylemmässä asemassa työskentelevät pystyvät paremmin määräämään ja hallitsemaan työhönsä liittyviä asioita, kun taas alemmassa asemassa olevat ovat enemmän olosuhteiden ja muiden tekemien päätösten armoilla, mikä lisää heidän kokemaansa ahdistusta. Alemman tason työtä tekevät kulkevat hissillä, jonka sisällä ei ole nappeja - tai mikä vielä pahempaa, nappeja painelee joku muu.

Millaisella hissillä sinä haluaisit matkustaa?


8 kommenttia:

  1. Tämä hissi kuulostaa hyvältä, on mukavaa olla vallassa :)

    VastaaPoista
  2. Ei liity psygologiaan eikä vallantunteeseen. Napilla on ihan oikea tarve esimerkiksi hotelli, toimisto ja ristelyaluksilla joissa ihmismassaa on paljon.

    Asuintalossa melko turhake.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nyt mitään mahtavia lähteitä, mutta kuitenkin:

      http://consumerist.com/2010/11/05/most-close-door-buttons-are-just-there-to-make-you-feel-better/

      http://youarenotsosmart.com/2010/02/10/placebo-buttons/

      Poista
  3. Oven kiinnipainike sulkee oven heti eli tämä painike kuittaa oven normaalin aukioloajan joka on yleensä noin 5-8 sekuntia. Painike siis kuittaa tarvittaessa tämän viiveen.

    Milloin ja miksi ? No esimerkiksi silloin kun kukaan ei tule hissiin vaikka hissi pysähtyy kerrokseen on ihan kiva kuitata tämä aika. Tai kun joku ääliö jumpaa tavaroineen edestakaisin sisään ja ulos on kiva kuitata tämä turha oviaika posi kiinnipainikkeella.

    On HYVIN tyypillistä juuri hotelleissa, toimistoissa ja ristelijöillä, että joku juntti painaa molempia kerrostasokutsuja kun hissi ei heti saavu kerrokseen. Eli painetaan ensin alas painiketta kun ollaan menossa alaspäin ja kun hissi ei heti tule niin painetaan "varmuuden" vuoksi myös painiketta jolla hissi tilataan ylöspäin. Kun hissi jokatapauksessa tulee hakemaan matkustajaa joka on menossa alaspäin jää tähän kerrokseen ns. haamumatkustaja joka on menossa ylöspäin. Kotvan kuluttua toinen hissi tulee hakemaan tätä haamumatkustajaa kerroksesta kyydissään lauma hämmästyneita matkustajia hissikorissa. Hissi pysähtyy avaa ovet eikä ketään ole kerroksessa. Silloin on kiva painaa tätä ovi kiinni painiketta eikä tarvitse tuijottaa tyhjää käytävää 10 sekunnin ajan.

    VastaaPoista
  4. Avaan vielä lisää tätä asiaa eli on kolmenlaisia hissejä

    On niin sanottu suorapainikeohjaus jossa hissin saa tilattua vasta kun hissi on vapaa eli kukaan ei aja hissillä. Vanhat hissit 1970 luvulle asti

    Kun tekniikka kehittyi keksittiin ns. kutsumuisti eli painiketta voi painaa ja kutsu jää muistiin vaikka hissi oli käytössä. Tämän kutsumuistin mukana tuli ns. alaskoonta logiikka ja täyskoontalogiikka.

    Alaskoonta on vielä tänäpäivänäkin yleisin hissin logiikka jota käytetään esimerkiksi lähes aina asuntaloissa. Se tarkoittaa sitä, että hissi poimii matkustajat kyytiin alaspäin kulkiessaan. Eli jos painat auintalossa hissin kutsunappia kerrostasolla esimerkiksi 4 kerroksessa ja yläkerran Jorma on menossa kotiinsa niin hissi ei pysähdy vaan hurahtaa ohi suoraan viidenteen kerrokseen. Jos taas yläkerran Jorma on menossa kauppaan ja painatte samaan aikaan kerroskutsuja niin ensi hissi nappaa kkytiinsä Jorman ja sitten sinut 4 kerroksesta. Siinä sitten pitää keksiä jotain juteltavaa :)

    Sitten on nämä sairaalat, hotellit, toimistot, risteilijät ja muut jossa on paljon ihmismassaa liikuteltavana. Ihmisiä jotka kaikki eivät välttämättä ole koskaan ajaneet hissillä. Näissä on lähes poikkeuksetta käytössä ns. täyskoontalogiikka. Tällaisissa rakennuksissa on usein tarvetta matkustajan päästä esimerkiksi 4. kerroksesta 7. kerrokseen. Tällöin on fiksua että kerroksessa on oma painike ylöspäin matkaaville ja alaspäin matkaaville. Eli jos olet matkustamassa ylös painat ylöspäin painketta ja ja jos olet matkustamassa alaspäin painat alaspäin painiketta.

    Kun hissi on varustettu tällä täyskoontalogiikalla on hississä yleensä "lisävarusteena" tämä ovi kiinni painike. Joskus sellainen saattaa löytyä myös alaskoonta ohjauksen hissistäkin.

    Käytännössä tämä painike on kuitenkin hyvin vähän käytetty mutta kiireelliselle fiksulle ihmiselle joka ymmärtää hissin toimintalogiikasta edes jotain eikä usko napin placebovaikutuksiin niin sillä on ihan tällaiselle ihmiselle ihan oikeasti käyttötarkoitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppujen lopuksi kirjoituksen tarkoituksen kannalta ei ole suurtakaan merkitystä sillä, miten hissit oikeasti toimivat. Varmasti joissakin toimivat (etenkin Suomessa, jossa tuollaista "epärehellisyyttä" ei hyväksytä), ja joissakin eivät syystä tai toisesta. Se, että placebonappeja todellisuudessa käytetään, on kuitenkin fakta, vaikka sen laajuus ei olisikaan ihan sitä, mitä kirjoitukseni saattaa vihjata.

      Poista
  5. Uskoisin, että kyse ei hissien kohdalla ole missäänpäin maailmaa placebo vaikutuksesta. Joko painike ei oikeasti toimi tai sen toiminnan merkitystä ei tunneta/tiedosteta. On myös hyvin mahdollista, että hissiin on toimitettu valmistajan ns. vakiokoripainiketaulu jossa on kaikki nappulat riipumatta siitä onko painike käytössä vai ei. Vähän sama asia kuin autoissa joissa on vähemmän varusteita saattaa silti olla painike tai painekkeen paikka mutta painike ei toimi koska ei ole esim. kattoikkunaa. Syyt ovat siis yleensä tuotantoteknisiä. On edullisempaa tehdä yhdenlaisia painiketauluja, muotteja kuin tehdä jokaiseen autoon, hissiin, junavaunuun, linja-autoon jokaiseen yksilölliset painiketaulut.

    Hyvin vaikea kuvitella että joku valmistaja oikeasti suunnitelisi, valmistaisi ja asentaisi painikkeen hissiin tai mihinkään muuhunkaan laitteeseen vain pelkän placebovaikutuksen takia.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista