Pyöreitä lukuja

Tämä onkin sitten jo sadas blogikirjoitukseni. En olisi vuosi sitten uskonut, että jaksan näinkin usein kirjoitella. Sadannen kirjoituksen myötä tulee myös täyteen 50 000 kävijää blogissani. Tällä hetkellä pyöreä kävijämäärä on vain parin kymmenen kävijän päässä, joten tuon rajan pitäisi rikkoutua alle tunnissa.

Ihmisillä on kyllä kummallinen viehätys pyöreitä lukuja kohtaan. Oikeastihan se, onko kirjoittanut 100 vai 99 tekstiä, on käytännössä merkityksetön seikka. Tästä huolimatta esimerkiksi julkisessa keskustelussa panikoidaan Suomen valtion velan nousua yli 100 miljardin rajan vaikka oikeastihan siinä ei ole kovinkaan suurta todellista eroa, onko sitä velkaa 90 vai 100 miljardia. Jos samalla muuttuvat muut taustalla olevat valtiontaloudelliset seikat kuten BKT, niin silloin 100 miljardia velkaa saattaa olla parempi kuin 90. Velan absoluuttista määräähän tärkeämpi mittari on velan suhde tuloihin ja velan suhde varoihin.

Koska velan suhde varoihin on velan määrää tärkeämpi mittari, niin on hullua, että velkaa maksetaan myymällä velan korkoa suurempaa tuottoa tuottavia sijoituksia. Alla on havainnollistava taulukko. Jos valtiolla on 100 (vaikka miljardia) velkaa ja 80 varoja, niin sillä on velkaa 125 % varoihin nähden. En nyt tarkastanut valtion varojen määrää, mutta joidenkin laskentatapojen mukaan valtio on jopa nettovelaton eli varoja olisi enemmän kuin velkaa. No joka tapauksessa, jos velkaa maksettaisiin pois 10 edestä myymällä varoja, niin valtiolle jäisi 90 velkaa ja 70 varoja. Tällöin velkaa olisikin varoihin nähden jo 129 %.

 

Velka	Varat	Velat prosenttina varoista
100	80	125 %
90	70	129 %

Aluksi tuloilla pitäisi pystyä kattamaan tuo 25 % veloista, muut voidaan hoitaa koska tahansa omaisuutta myymällä. Myynnin jälkeen katettavana onkin jo 29 %, minkä lisäksi tulot ovat pienentyneet, koska on myyty tuottavaa varallisuutta.

Hups... tuli hieman harhailtua aiheesta eli takaisin pyöreisiin lukuihin.

Osakkeiden ostoista ja myymisistä puhuttaessa usein sanotaan esimerkiksi "Ostan/myyn, kun menee alle/yli 4 euron". Jos katsoo osakkeiden tarjoustasoja, niin tasaluvuissa on usein suuret määrät toimeksiantoja, kun taas niiden ympärillä toimeksiantoja on paljon vähemmän. Tähän itse asiassa pohjautuu monet teknisen analyysin tuki- ja vastustustasotkin - ihmisten luontaiseen viehätykseen pyöreitä lukuja kohtaan. Itse teen käytännössä niin, että jos "ostan, kun menee alle 4 euroa", niin oikeasti ostan 4,01:ssä. Se yksi sentti ei paljoa tee, mutta toimeksiannon toteutuminen on huomattavasti todennäköisempää kuin 4 eurossa, jossa ostajia on paljon. Lisäksi, jos myyntipainetta on niin paljon, että 4 menee rikki, niin silloin osaketta saisi usein selvästi halvemmallakin. On siis mielestäni vähän hullua antaa pyöreille luvuille niin suuri valta, että ostaisi aina 4:llä tai 3,99:llä.

Pyöreistä luvuista ja niiden vaikutuksista on paljon muitakin esimerkkejä kuten kolmen kympin kriisi ("En vieläkään ole saavuttanut mitään ja kaikki kaverit ovat jo...") tai tavoitteiden asettaminen 100 000 euroon sen sijasta, että se olisi 109 500 euroa (60 euroa päivässä viiden vuoden ajan). Neljän minuutin mailia pidettiin pitkään ihmiskeholle mahdottomana suorituksena, vaikka ei ole mitään syytä ajatella, että luonto asettaisi ihmisen suorituskyvylle noin tarkkaan tasaluvulle määräytyvän rajan.

Pääasiassahan nuo rajat ja luvut ovat täysin mielivaltaisia ja johtuvat täysin luontaisesta viehätyksestämme pyöreitä lukuja kohtaan sekä kulttuurisidonnaisista traditioista. Oikeasti niiden ainoa merkitys on vain korviemme välissä. Maagiset rajat ovat juuri maagisia, eli eivät totta.



Edit. Kirjoituksen julkaistuani tajusinkin, että tämähän olikin vasta 99. julkaistu kirjoitukseni. Minulla oli luonnoksissa yksi kirjoitus, jonka jätin julkaisematta, joten oma listani näytti 100 kirjoitusta. Tekikö se siis tästä kirjoituksesta vähemmän arvokkaan, kun se ei ollutkaan sadas?