lauantai 9. toukokuuta 2015

"80 % ihmisistä on idiootteja rahan kanssa"

Tänään aamulla herätessäni sain tietokoneen avattuani tietää, että massiivinen määrä ihmisiä oli jälleen kerran vetänyt herneen syvälle nenäänsä Nallen sanomisista. Iltalehden mukaan (muun muassa), Wahlroos on todennut, että:

"80 prosenttia ihmisistä on idiootteja, ainakin, mitä tulee rahaan. Finanssisektori on tunneli, joka ottaa rahaa idiooteilta ihmisille, jotka ovat parempia rahan kanssa. Tästä hyötyvät kaikki - sekä idiootit että ne toiset."

Moni närkästyi lausunnosta, kokien sen loukkaavaksi ja ylimieliseksi. Itse ajattelin, että liioittelevasta retoriikasta huolimatta lausunnossa on varmasti totuuspohjaa. Sekä luku 80 % että sana "idiootti" tuntuivat liioittelulta, mutta enemmistö ihmisistä on varmasti aika kyvyttömiä raha-asioidensa kanssa. He ovat kyseenalaistamatta hyväksyneet yhteiskunnassa vallalla olevan kulutuskeskeisen elämäntavan, minkä lisäksi vaurastumista ei pidetä todellisena vaihtoehtona. Se, että saa kaikki laskut maksettua ajallaan, ei vielä tee ihmistä hyväksi rahankäyttäjäksi, mutta moni ei varmasti asiaa näin miellä.

Aloin miettiä, että mikäköhän on oikeasti se prosentti, joka ihmisistä on niin sanotusti "idiootteja" rahan kanssa. Luonnollinen paikka tällaisen tiedon etsimiseen oli Tilastokeskus. Löysinkin vuoden 2013 tilaston kotitalouksien nettovarallisuuksista. "Idioottien" määrää on tilastosta vaikea laskea, mutta jotain johtopäätöksiä voi yrittää tehdä.

Varallisuusluokkien välillä on eroja, mutta pääsääntöisesti suurimmat nettovarallisuuden lisäykset näyttäisivät syntyvän 34-54 ikävuosien välissä, minkä jälkeen kasvu hidastuu. Voisi kuvitella, että 55-64 ikävuosien välillä vaurastuminen olisi nopeinta, kun ihmisillä on takanaan pitkä työura ja siten kohtuullisen hyvä palkkakin, minkä lisäksi heidän lapsensa ovat todennäköisesti lähteneet jo kotoa. Mahdollinen kerrytetty sijoitusvarallisuus kasvaa myös korkoa korolle -vaikutuksen takia kiihtyvää vauhtia. Näistä seikoista huolimatta kyseinen ikäluokka vaurastuu suhteellisen hitaasti.

Arvelen kyse olevan siitä, että suomalaiset pääsääntöisesti säästävät maksamalla asuntolainaa. Tämä selittäisi, minkä takia vaurastuminen on nopeinta välillä 34-54. Myös vaurastumisen määrä vastaa alueesta ja varallisuusryhmästä riippuen joko omakotitalon tai osakemuotoisen asumisen hintaa. Jos tämä arveluni osuu oikeaan, niin eihän se kovinkaan imartelevaa kuvaa anna suomalaisten rahankäyttötaidoista. Kaikki vaikuttaa menevän, paitsi se, minkä pankki pakottaa säästämään asuntolainan lyhennysten muodossa.

Minun on pakko ihmetellä tuota 55-64 -ikäryhmän vähäistä vaurastumista. Aloittavatko nuo ihmiset valtavan kulutushysterian asuntolainan lyhennysten pudotessa pois 20 vuoden maksuajan päätyttyä? Heillähän on tällöin satoja ja joillakin jopa tuhansia euroja lisää rahaa käytettävissä kuukausittain, mutta silti varoja ei vaikuta kanavoituvan sijoituksiin (nettovarallisuuteen) asti. Onko se oikeasti joku sääntö, että keski-iän kriisissä pitää ostaa se kallis urheiluauto, jotta saa kaiken sen rahan palamaan? Lapsetkaan eivät tuossa vaiheessa todennäköisesti enää ole kotona elämässä vanhempiensa rahoilla, joten siitäkin pitäisi irrota satoja euroja ylimääräistä rahaa. Tuon sukupolven ihmiset eivät oikein vaikuta siltäkään, että he downshiftaisivat ja pienentäisivät tulojaan. Varhais- ja muille eläkkeille siirtyvät voivat toki tehdä oman lommonsa varallisuustilastoihin.

No joka tapauksessa vaikea noista tilastoista on mitään merkityksellisiä johtopäätöksiä tehdä (varsinkaan "idioottien" määristä). Lähinnä kuriositeettinahan noita on mukava katsella. Noista löytyy myös meille säästäjille hyviä tavoitteita. Oman varallisuusryhmän nostaminen on oikein hyvä tavoite ja taulukko antaa tavoitteen saavuttamiselle myös konkreettisen määräajan, koska ryhmän nostaminen täytyisi tehdä ennen tietyn iän saavuttamista. Kannattaa muuten myös huomioida, että tilastossa kyse on kotitalouden nettovarallisuudesta eikä yksilön.

Jos joku havaitsee jotain muuta mielenkiintoista ko. taulukossa, niin kuulisin mielelläni ajatuksianne.


8 kommenttia:

  1. Ymmärrän kyllä innostuneisuutesi säästämisessä, mutta se että 55-64 vuotiaiden varallisuus ei kasva enää merkittävästi ei ole mikään paha asia? Turha tuossa iässä enää säästää suuria summia, sillä ei sillä rahalla haudassa mitään tee (vähän klisee, mutta totta tuolle ikäryhmälle). Se, että jokainen ei halua kasvattaa miljoonaomaisuutta ei tee heitä "huonoksi" rahan kanssa. Tietenkin myös oikeasti "huonoja" löytyy, kuten he jotka vippaavat laskujen maksamiseen jne.

    Ei tuo välttämättä tarkoita kalliita autoja. Todennäköisesti rahaa menee myös enemmän matkustamiseen, parempaan ruokaan/ravintoloihin, teattereihin, kesämökkiin sekä työpäiviä lyhennetään. Jää se elämä elämättä jos aivan väkisin säästää kaikessa.

    Tietenkin on hyvä olla puskuri pahan päivän varalle. 167K (mediaani) kotitaloudelle, jolle on tiedossa eläkkeet jne. on aivan riittävästi. Suomessa kun valtio maksaa melko hyvin myös sairastelut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se, mitä tuossa ihmettelen, ei niinkään ole se, että he eivät säästä, vaan enemmänkin se, että miten ihmeessä he tuhlaavat kaiken tuon ylimääräisen rahan. Säästämisen puuttuminen on siis enemmänkin seuraus tuhlailevasta elämäntyylistä. Ei sitä palkkaa olisi pakko kokonaan käyttää.

      Enemmän kuin kannatan säästämistä, vastustan tuhlaamista. Se, että rahaa on enemmän, ei tarkoita, että rahaa tulisi käyttää enemmän, eikä varsinkaan sitä, että enemmän käyttämällä olisi onnellisempi. Jos nämä ihmiset vaan jatkaisivat samalla elämäntyylillä kuin mikä on heille riittänyt varsin hyvin elämän ensimmäiset 54 vuotta, niin he väkisinkin vaurastuisivat noiden tiettyjen elämänmuutosten (lapsien lähtö, lyhennysten loppuminen) jälkeenkin.

      Lisäksi tuossa on se, että jos olen oikeassa siitä, että ihmisten ainoa omaisuus tuossa vaiheessa on velaton asunto, niin ei heillä käytännössä ole puskuria pahan päivän varalle. Toki he voisivat myydä asunnon, mutta siihen liittyvä henkinen tuska olisi niin suuri, että he eivät varmasti välttyisi taloudellisiin vaikeuksiin liittyvältä ahdistukselta, jos tuloihin tuleekin lommo. Siksi jonkinlaisesta sijoitusvarallisuudesta koostuvasta puskurista olisi hyötyä kaikissa ikäluokissa. Tärkeintähän on se, että on se tunne, että oma talous on kunnossa vaikka mitä tapahtuisi. En usko, että edes velaton asunto tekee sitä suurimmalle osalle ihmisistä. Varsinkaan, jos he ovat tottuneet suuriin tuloihin ja siihen, että kaikki menee.

      Poista
  2. Olisiko syynä vanhempien ihmisten vähäiseen vaurastumiseen se ettei Suomessa katsota hyvällä muuta tapaa vaurastua kuin hankkimalla omistusasunto? Se kun on hankittu, katsotaan ettei muuta tarvitse tehdä. Toinen syy voi olla se, että aivot surkastuvat tässä asiassa, kun mitään ei tehdä ja sitä myötä alkaa tulla huonoja päätöksiä eli tässä tapauksessa tuhlaamista. Koska en tiedä mitä muiden ihmisten päässä liikkuu, on pakko tehdä vain arvauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pelkkiä (toivottavasti valistuneita) arvauksiahan tässä on pakko tehdä. Noiden rahaan, vaurastumiseen ja kuluttamiseen liittyvien arvojen uskoisin olevan suurimpana syynä taustalla. Niitä ei osata tai edes haluta kyseenalaistaa. Aivojen surkastumisesta en osaa sanoa mitään.

      Poista
  3. Tuolle idiootti -termille voi hakea tarkan lukumäärän selvittämällä Suomessa asuvien luottotiedottomien lukumäärän. Holtittomalle rahankäytölle on mielestäni monia eri termejä (ja eritoten eriasteisia!). Idiootti on varmaan se rahankäytön hallinnassa kaikkein pahin taso, muita (lievempiä) voi olla sitten vaikkapa "höveli", "epätarkka" jne. 80 % idiootteja on aika provosoiva väite, joka varmasti pidä paikkaansa. Toki näitä huonosti raha-asiansa taitavia Suomen maassa valitettavasti riittää.

    En tällä kertaa täysin jaa kirjoituksesi näkemyksiä. Nettovarallisuutta ei kuulukaan kasvattaa tasaisesti (tai kiihtyvästi) läpi elämän. Ihmisen ollessa yli viidenkymmenen, on aikakin madaltaa oleelllisesti säästämisastetta, jos asunto on saatu jo velattomaksi. Tällöin riittää, että asunto on maksettu ja sen lisäksi on kohtuullisesti likvidiä varallisuutta yllättävien sattumusten varalle. Monesti tuossa iässä alkaa arvostaa runsasta vapaa-aikaa, matkustelua ja ravintolaillallisia. Työtä vähennetään (jos se on työpaikassa mahdollista) ja kulttuurimatkoja aasiaan lisätään.

    Hautaan rahoja ei saa ja perinnön jättäminen on suorastaan vastuutonta. Toki rahat voi testamentata vaikkapa lasten syöpäsäätiölle.
    -Heikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Idiootti-sana oli varmasti vain liioittelevaa retoriikkaa, eikä ole tarkoitettukaan otettavaksi kirjaimellisesti. Melkeinpä sanoisin, että "välinpitämätön" olisi parempi sana. Ihmiset toki puheen tasolla ovat kiinnostuneita rahan käyttöön liittyvistä taidoistaan, mutta sitten kun asian eteen pitäisi tehdä jotain, niin siitä olisikin liikaa vaivaa tai uhraukset olisivat liian suuria.

      Pointtini ei oikeastaan ole se, että ihmisten tulisi kasvattaa nettovarallisuuttaan vielä tuossa vaiheessa. Kuten sanoit, niin se ei tuossa vaiheessa ole välttämättä enää tarpeen. Pointti on enemmänkin siinä, että ihmiset eivät vaikuta säästävän koko elämänsä aikana yhtään. Asuntolainaa lyhennetään, mutta sitäkään ei mielletä säästämiseksi vaan kuluksi. Asuntoa ei missään vaiheessa olla valmiita myymään, joten siltäkään osin kyse ei ole varallisuudesta.

      Kyse ei siis ole siitä, että ihmiset päättäisivät tietoisesti valita olla säästämättä, vaan siitä, että he eivät ole koko elämänsä aikana säästäneet tietoisesti. Ehkä joku vapaaehtoinen eläkevakuutus on tullut otettua, mutta sitäkään ei eroteta koti- tai autovakuutusmaksusta, eikä siltäkään osin ajatella säästämisenä.

      Pointti on myös se, että jos sitä tuottavaa varallisuutta (oma asunto ei tuota) olisi hankittu ennen tuota 55 vuoden ikää, niin se jatkaisi tahtomattakin kasvamista, jos ihminen jatkaa elämistä tuloillaan, eikä koske sijoituksiinsa. Vaurastumisen lakkaaminen kertoo siis paitsi sen, että aikaisemmin säästetyt eurot menevät kulutukseen, myös sen, että vuosien aikana ei ole kertynyt varallisuutta joka jatkaisi kasvamista itsenäisesti. Osakemarkkinoille sijoitetun varallisuudenhan pitäisi vähintäänkin kaksinkertaistua 10 vuoden ajanjakson aikana.

      Vielä loppuun voisin aiemmin sanotusta huolimatta kyseenalaistaa oletuksen, että 55-vuoden jälkeen ei tarvitsisi säästää. Jos eläkkeelle jää 65-vuotiaana, niin elinikää saattaa hyvinkin olla jäljellä vielä 30 vuotta. Jos tuona aikana tapahtuu suuria muutoksia (esim. inflaatio vie eläkkeen ostovoiman), niin eläkkeelle jäännin jälkeen on vaikea paikata reaalisessa tulotasossa tapahtuvia pudotuksia uusilla tuloilla tai varsinkaan hankkia lisää varallisuutta. Jos minulla olisi 55-vuotiaana vain oma talo maksettuna ja tiedossa normaali eläke, niin en olisi lainkaan vakuuttunut, että vielä 90-vuotiaana pystyn maksamaan kaikki tarvitsemani kulut (ml. lääkkeet ja hoitopaikka). Tekisin kyllä kaikkeni, ettei koko tulevaisuuteni olisi valtion ylläpitämän eläkejärjestelmän varassa.

      Poista
    2. Joo lisätään se, että minunkaan mielestä ei vielä viisikymppisenä ole kovin turvallista alkaa syömään säästöjään, koska elinaikaa on laskennallisesti ~30 vuotta jäljellä. Ei ole syytä luottaa siihen, että 30 vuoden päästä yhteiskunta on yhä sellainen, että saat hyvän hoidon vaikka olisit täysin rahaton.

      Viiskymppisenä voi alkaa käyttää sijoitusten tuottoa kulutukseen, mutta itse pääoma on syytä jättää rauhaan.

      Monille säästäminen on tosiaan uskomattoman vaikeaa kohtuullisista tuloistakin huolimatta. Asuntolainan lyhennys ei mielestäni ole säästämistä tai sijoittamista lainkaan. Oma asunto ei tuota, joten se ei ole sijoitus. Moni kokee olevansa "säästäjä", vaikka ainoa säästö on asuntalainan lyhennys. Sitten jos ei ole lainaa lyhennettävänä, niin mitään ei osata laittaa sijoituksiin.

      Poista
  4. Joo, no jos kutsuisin asiakkaitamme leikillisesti idiooteiksi, niin kauppaahan varmaan syntyisi. Saksalaiset asiakkaat tuppaavat olemaan huumorintajuisia. Suomessahan tämä käy että pankin valopilkku solvaa julkisesti, kuten väitetty leikillisesti, oman pankkinsa asiakkaita kun nämä eivät pankin valopilkun mielestä raha-asioita osaa hoitaa. Tämä ryhmä kustantaa pitkälle pankin toimintaa palvelumaksuillaan.

    Pankin valopilkku voi varmaan solvata leikin varjolla hyväntahtoisesti myös rikkainta 10 % asiakkaistaan, että kylläpä olette olleet ahneita viime aikoina, oikeita maailman luokan parasiitteja... jaa niin, eipä ole tällaisia uutisia näkynyt. Sen sijaan uutisissa on näkynyt että bisnekset menee hyvin, mikä on hyvä asia tietenkin.

    Että pankin valopilkun lausunto tuntui loukkaavalta ja ylimieliseltä..? Sehän oli. Ei tuollaista uskalla mennä mahtimiehille ja -naisille sanomaan saatikka julkaisemaan kaikkien nähtäväksi.

    Lausunto oli provosoiva ja ehkä pankki haluaa päästä kaikista "huonoista" asiakkaistaan. Toivon todella että valopilkkumme tahto toteutuu.

    Kiitän häntä ystävällisestä, hyvää tahtoa pursuvasta ja leikillisestä neuvosta. Ajattelin seurata neuvoa.

    VastaaPoista