torstai 21. toukokuuta 2015

"P/E 20 on uusi normaali" ?

Kun osakemarkkinoilla alkaa olla kuplahinnoittelua, niin alkavat myös puheet "uudesta normaalista" tai "uudesta taloudesta". Selvimmin tämä näkyi IT-kuplan aikana internetin mahdollistamalle kasvulle asetetuista täysin epärealistisista odotuksista. Nykytilanteessa puolestaan nuo puheet koskevat poikkeuksellisen alhaista korkotasoa.

Osakkeiden arvostustasot ovat poikkeuksellisen korkealla, mutta sitä pidetään hyväksyttävänä, koska vaihtoehdosta, eli koroista saatavat tuotot ovat poikkeuksellisen huonot. Uudesta normaalista ei kuitenkaan voida puhua, elleivät korot jatkossakin pysy nykyisillä alhaisilla tasoilla. Toivottavaa korkojen pysyminen alhaalla ei ole, koska se veisi keskuspankeilta yhden aseen eli mahdollisuuden laskea korkoja, kun seuraava kriisi iskee. Keskuspankitkin tiedostavat tämän ja niiden tarkoituksena on varmasti saada korot takaisin ylemmille tasoille heti, kun taloustilanne sen vain sallii.

Tehdäänkin nyt pieni laskuharjoitus siitä, mitä korkojen nousu tarkoittaisi erään sijoituksen tuotolle. Oletetaan, että Yritys A tekee 1 euron tulosta tästä ikuisuuteen ja jakaa sen kokonaan osinkona. Yrityksen A osakkeen arvo on 20 €, mikä tarkoittaa siis P/E-lukua 20 ja 5 %:n tuotto-odotusta. Viiden prosentin tuotto-odotus on tosiaan tällä hetkellä ihan perusteltu, kun riskitön korko on 0 % ja riskipreemio 5 % on tällaiselle turvalliselle firmalle ihan kohtuullinen.

Oletetaan, että yhtiön osingot sijoitetaan takaisin yritykseen ostamalla lisää osakkeita. Oletetaan myös, että kaksi ensimmäistä vuotta korot pysyvät nollassa ja sen jälkeen korot nousevat yhden prosenttiyksikön vuodessa kolmena vuonna peräkkäin. Sen jälkeen korot pysyvät 3 % tasolla, mikä 5 %:n riskipreemion kanssa tarkoittaa 8 %:n tuottovaatimusta. Tuolla tuottovaatimuksella osakkeen arvoksi tulee enää 12,5 € (=1/0,08) Alla olevasta taulukosta näkee tarkemmin, mitä tämä tuottovaatimuksen vaiheittainen nousu tarkoittaa osakkeen arvolle ja siten myös sijoituksen tuotolle.

Vuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Osakkeen hinta 20 20 16,7 14,3 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5
EPS 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
Kpl 1 1,05 1,11 1,18 1,26 1,34 1,42 1,5 1,58 1,66
Omistusten arvo 20 21 18,5 16,86 15,75 16,75 17,75 18,75 19,75 20,75

Taulukosta näkee, että viidentenä vuonna (tuottovaatimuksen ollessa 8 %) osakkeen arvo on enää 12,5 €, kun se alussa oli 20 €. Uudelleensijoitettujen osinkojen ansiosta potin arvo on kuitenkin kokonaisuudessaan 15,75 €. Tästä huolimatta sijoittajan olisi kannattanut pysyä koko tuo aika puhtaasti käteisessä, koska tällöin hänellä olisi se alkuperäinen 20 €, eli 4,25 € enemmän. Vasta vuonna 10 sijoittajan tuotot ovat paremmat sijoittamalla kuin pysymällä käteisessä.

Paras idea olisi luonnollisesti ostaa vuonna 1 ja myydä vuonna 2 ja sen jälkeen ostaa vasta vuonna 5, kun korot ovat nousseet huippuunsa. Oikeassa elämässä se ei tietenkään toimi näin, koska tulevaisuutta ei mitenkään voi ennustaa tuolla tarkkuudella. Korot saattavat nousta paljon nopeammin tai hitaammin kuin odottaisi, minkä lisäksi osakkeiden hinnoittelu saattaa muuttua epärationaalisesti suhteessa korkojen muutokseen. Voi esimerkiksi olla, että korkotason ja tuottovaatimuksen noususta huolimatta osakkeen arvo olisi vuonna 5 edelleen 20 €, mikä olisi siis merkki pahasta yliarvostuksesta.

Yllä oleva esimerkki on luonnollisesti vain yksi mahdollinen skenaario ja tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa. Kukin voi luoda omat ennusteensa tai arvionsa tulevasta korkotasosta ja tehdä sen perusteella omat johtopäätöksensä. Itse ajattelisin, että jos tuolloin viiden vuoden päästä korkotaso ei ole ainakin paria prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalla, niin asiat ovat menneet aika huonosti. Pitkien valtionlainojen korkotasosta voidaan tosin päätellä, että kovinkaan suuria odotuksia koronnousun vauhdille ei markkinoilla ole.

Joka tapauksessa puhe P/E 20:stä uutena normaalina voidaan pitää perusteettomana, ellei samalla esitetä syitä, miksi korot pysyisivät jatkossakin nollan tuntumassa. Korkeammilla koroilla arvostustasot eivät voi pysyä näin korkealla (tai tosin sanoen tuottovaatimukset eivät voi pysyä näin matalina). Korkojen pysyvästi matala taso ei puolestaan ole talouden kriisinsietokyvyn kannalta toivottava asia.


3 kommenttia:

  1. Mukavaa kun joku viitsii tehdä tuollaisia yksinkertaisia selventäviä laskentoja. Tuossa laskennassa on unohdettu inflaatio, jota keskuspannki haluaa pitää 2% tuntumassa. Mikäli inflaatio ei ole 2% ei tule koron nostoja. Toisinsanoen käteisen ostovoimasta pitää vähentää joka vuosi 2%. Tämä tarkoittaa, että 5 vuoden päästä 20 eurosta on 18 euroa jäljellä. Inflaatio taas tahtoo nostaa tulosta inflaation noin verran. Tämän jälkeen laskelma alkaakin näyttää "tasapainoiseslta".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo inflaation olisi ehkä voinut lisätä, mutta koen, että se olisi sekoittanut asiaa turhan paljon. Ei ole mitään takuita, että inflaatio nostaa yrityksen tuottoja, joten nollakasvuoletus voi olla ihan perusteltu inflaatiosta huolimatta. Jos olettaisin tulokseen 2 %:n kasvuvauhdin inflaation johdosta, niin minun pitäisi huomioida se kasvuoletus myös tuottovaatimuksessa, mikä tekisi P/E 20:stä P/E 33,33 (=1/(0,05-0,02)). Lisäksi inflaatio vaikuttaisi jakosuhteeseen, koska kohoavat korvausinvestointien hinnat tarkoittaisivat, että osa tuotoista pitäisi jättää yritykseen, jotta rahoitusrakenne saataisiin pidettynä vakiona.

      Inflaatio siis mielestäni sekoittaisi asiaa enemmän kuin toisi lisäarvoa.

      Poista
  2. Oma esitykseni oli vähän oikopolkua menty. Joissain tutkimuksisssa on todettu, että bruttokansantuote kasvaa hieman inflaatiota nopeampaa johtuen työtehon parenemisesta aikojen saatossa.Yritysten tulokset kasvaa taas aikalailla bruttakansantuottteen tahdissa.

    Olen pyöritellyt erilaisia skenaarioita mitä voi tapahtua ja oma toteamukseni on nykytilanteessa, että hajontaa on paljon. Mikäli tilanne jatkaa kehittymistään nykyisenä, että korot on alhaalla ja inflaatio matillista niin osakkeiden tuotto jatkuu hyvänä ja edellyttykset hyviin tuottoihin on poikkeuksillisen hyvät alhaisten rahoituskustannusten vuoksi. Tämäkin johtaa lopulta kovaan rysäykseen, koska velkavipu kasvaa jotakin kautta suureksi sijoitusmarkkinoilla.

    Mikäli inflaatio lähtee kiihtymään yritysten tulokset nousevat aluksi ja tämän jälkeen korot nousee ja alkavat näkyä yritysten tuloksissa. Mitä osakkeet tuottaa vaikuttaa eritysiesti korkojen nousu nopeus. Mikäli nousun maltillista tuottavat osakkeet hyvin. Samoin pitkät korot tuottavat kohtuullisesti ja käteinen on huono posititio.

    Deflaatio on yksi skenaario ja siinä tapauaksessa osakkeet ottavat siipeen, pitkät korot ovat loistava sijoitus ja velka potkii kintuille. Käteinen on OK sijoitus.

    VastaaPoista